Aarniometsaen Sydaen | Page 4

oli kuin hiljaisuuden h?v?isemist?, mutta samalla varotushuuto kaikille j?rven piirin asukkaille. J??kuikka oli n?hnyt ihmisi? ennenkin ja se halveksi heit?, ja sit? huvitti julistaa maailmalle uhmaansa. Se halveksi jopa niit? pitki? mustia sauvojakin, jotka savusivat ja paukahtelivat, kun ihmiset niit? ojentelivat; sill? olipa se er??ss? toisessa j?rvess?, joka oli kyl?kuntaa l?hemp?n?, oppinut sukeltamaan samalla kun n?ki leimauksen, ja siten v?ist?m??n niit? joutavanp?iv?isi? r?iskivi? siruja, joita sauvasta lensi.
Tukkimies ei kuikalle suonut ensim?ist? sen enemp?? kuin toistakaan ajatusta, vaan kiirehti aukealle tultuaan askeleitaan. Polku kulki nyt jonkun matkaa pitkin j?rven sivua, kunnes ranta k?vi korkeammaksi ja ryhmyisemm?ksi, ja kallioniemen takana siihen purkautui meluava joki, joka ty?nsi vaahtoviiruja ja pitki? kareita j?rven tyynen pinnan poikki. Kallioniemell? seist? t?r?tti kalpea, myrskyjen huuhtelema kelopuu, joka oli ollut vihanta pet?j?, ennenkuin sen salama silpoi. Sen murtunutta latvaa valkeap??-kotka paraillaan k?ytti pes?nsijakseen. T?m? suuri lintu k??nsi outoa kulkijaa kohti vihaiset keltaiset silm?t--julman n?k?isen, kuperan otsan alaiset silm?t--ja kurkotti pitk?lle litte?lakista k??rmem?ist? p??t??n h?nt? tutkiakseen. Se avasi nokkansa raatelevan sirpin ja kiljasi h?nelle--kiljasi kolme kertaa mielens? mukaisin v?liajoin. Sitten matkamies j?lleen katosi mets?n h?m?ryyteen ja kopea lintu p?yhisteli h?yheni??n voiton ylpe?n?.
Polku puuttui nyt joen seuraan, j?tt??kseen sen kuitenkin heti ja sukeltaakseen nuoren balsamikuusikon uumeniin. Kun matkamies oli kulkenut t?m?n sulotuoksuisen alueen l?pi, niin j?i joen masentunut kohina h?nen taakseen ja mets? sai takaisin jylh?t s?vyns?. J?lleen mies vakaasti astua taputti tuntikauden, alkaen yh? enemm?n muistella kantamustaan, ja yh? v?hemm?n ja v?hemm?n v?litt?? ymp?rist?ist??n; ja uuden tunnin v?ijyiv?t h?nen jokaista askeltaan oksilta ja viidakoista hartaat tuijottavat silm?t. Sitten mets? taas p?iv?nvalon voittaen jakautui. Matkamies tuli raivion v?lj?lle autiolle aukeamalle; tunkeutui takertuvien karhunmarjaja vatukkapensaiden l?pi, jotka mets?n ja aukean v?lill? kasvoivat puolueettomana vy?hykkeen?; etsi tiens? pitk?n aution laidunmaan palaneiden kantojen ja tulipunaisten kuloruohojen [Footnote: Kuloruoho (_Erachthites hieracifolia_), er?s amerikkalainen rikkaruoho, joka rehottaa palaneilla mailla.] l?pi; ja heitti maahan myttyns? kaikkein yksin?isimm?n m?kin eteen, mit? h?n oli koskaan sattunut n?kem??n.

II LUKU.
Raivion m?kki.
Mustana ja j?ykk?n? suojasi m?kki? l?helle ulottuva niemeke kuusimets?? pohjan puolelta, mutta kolmelle muulle suunnalle siit? oli kolkkoa kaljua raiviota, joten paikka n?ytti kyll?kin paljaalta. Ei ainoakaan pensas eik? vesa verhonnut vankkain hirsisein?in alastomuutta, ja irtaantuva kaarna riippui pitkin? riekaleina, jotka kolkosti lepattivat joka tuulenpuuskassa. Joku haalea pitk?r??syinen rikkaruoho vain hankasi harvoja vaalean harmaita siemenkotiaan alimpiin hirsiin. Karkeatekoinen lautaovi retkotti saranoillaan puoliavoinna. Kynnys oli pitkin reunojaan lahonnut ja siin? irvisti leve? rako; ja pitkin rakoa kasvoi p??rme ruohoa, jonka Taavi-ukon kirjava mytty armotta lakosi. Molempien v?h?isten akkunain puitteissa oli viel? lasin palasia--ja vahvalta h?m?h?kin verkkoja ja n?iden kokoomaa tomua ja kuihtuneiden hy?nteisten j??nn?ksi?. Leve?r?yst?inen katto, joka oli hyvin rakennettu halotuista kedrilaudoista ja kahteen kertaan tuohella peitetty, n?ytti vastustaneen vuodenaikain hy?kk?yst? urhoollisella rintamalla, sill? siihen ei ollut tullut montakaan aukkoa. Kolmisenkymmenen askeleen p??ss? oli pihamaan toisella puolen toinen huone, joka oli matalampi ja karkeampitekoinen, ja sen katto oli osaksi luhistunut. Se oli ollut karjan huoneena ja sen etel?sein?ll? oli paaluista ja punotuista kuusenoksista tehty r?nstynyt vaja. Navetta oli rakennettu p??rakennuksesta v?litt?m?tt?, miten tasanne sattui kulkemaan, sill? perustuksille oli ollut vaikea l?yt?? tasaista maata. Sen ymp?rill? kasvoi joka puolelle pitk?? karkeata hein??, joka nyt kellastuneena kahisi kuivuuttaan; se oli it?nyt siemenist?, joita oli vuosien kuluessa rakojen kautta varissut parvessa s?ilytetyst? hein?st?. Molempain rakennusten v?limaa ja m?kin oven ymp?ryst? monta sylt? laajalti oli lahoavan lastukon peitossa, jonka l?pi suolahein? ja ratamo, kovapintaisimmat kyl?kunnasta tulleista siirtolaisista, yh? viel? levein? ja tympein? tunkivat toukoaan ja anastivat maata. Pihan toisella puolella ulkohuonerivin vieress? oli parireen r?nstynyt runko, ruostunut rauta-antura yhdest? jalaksesta irti kiskottuna; ja pihamaan keskell?, jossa oli vahvimmalta lastukkoa, joten ratamoiden oli siin? vaikein p??st? juurtumaan, makasi haljennut p?lkky, jonka arvet todistivat muualle muuttaneen kirveen voimaa.
Vanhalta tukkimiehelt? p??si syv? huokaus t?m?n mittaamattoman autiuden painostuksesta. H?nen katseensa kierteli rikkaruohoisia kentti?, jotka jo kauan olivat olleet mahoina, ja kulki poikki ep?tasaisten kannokoitten, joilta siell? t??ll? loisti kultapiisku-p?lvi? ja veripunaisia kuloruoho-l?ikki?. H?nest? yksin?isyys k?vi yh? kaameammaksi n?iden luvattomilla paikoilla rehottavien v?ril?ikk?in vuoksi, ehk?p? sen vuoksi, ett? ne muistuttelivat kotoisempia ja leppe?mpi? n?k?j?. H?n nojautui kirveeseens? ja osotti peukalollaan umpim?hk??n:
"Rupea nyt t?mm?ist?kin paikkaa asumaan!" h?n sanoi miettiv?isen?, eik? n?ytt?nyt paikkaa ensink??n hyv?ksyv?n. "Kyll? min? ensin k?visin itse katsomassa! Mutta Craigin Kirstiss? onkin vaikka kymmenen miehen sisu!"
Sitten h?n kiskasi oven auki, kohottaen sit? samalla, saranan rasitusta kevent??kseen, ja astui sitten kurkistellen sis??n. H?nen niin tehdess??n livahti haarap??sky ulos s?rkyneest? akkunaruudusta.
M?kiss? oli kaksi huonetta, toinen paljoa pienempi toista. Pienemm?n huoneen laipiona oli r?yst?iden tasalle rakennettu parveke, joka oli p??huonetta kohti avoin. P??huoneessa ei ollut laipiota, ei muuta kuin kedrilaudoista ja tuohesta kyh?tty katto. Id?n puoleisella p??tysein?ll? oli luonnonkivest? tehty hormi, jonka alaosa oli kaarevaksi holvattu, ja holvin alla oli tilava liesi haahloineen ja niskarautoineen. Akkunasein?ll? oli sein??n kiinnitetty lankkupenkki. Laattiammalla oli, pitk? sivu liett? kohti, kahdesta lankusta kyh?tty kapea p?yt?, jota kannattivat vuolemattomat permantoon upotetut paalut. Siin? kulmauksessa, joka oli et?imp?n? liedest?, oli v?lisein?? vastassa matala vuodelaitos, ei muuta kuin pitk? laitio, joka oli puoleksi t?ytetty kuusen ja hemlokin kuivilla punertavilla