Yrjö Aukusti Wallin ja hänen matkansa Arabiassa


Yrj? Aukusti Wallin ja h?nen matkansa?by Julius Krohn

The Project Gutenberg EBook of Yrj? Aukusti Wallin ja h?nen matkansa
Arabiassa, by Julius Krohn This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Yrj? Aukusti Wallin ja h?nen matkansa Arabiassa
Author: Julius Krohn
Release Date: July 11, 2006 [EBook #18808]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK YRJ? AUKUSTI WALLIN JA H?NEN ***

Produced by Tapio Riikonen

YRJ? AUKUSTI WALLIN
ja h?nen matkansa Arabiassa
Kirj.
JULIUS KROHN
Werner S?derstr?m, Porvoo, 1880.

1. Wallin'in nuoruus.
Niinkuin Suomen vanhain runojen Kaukomieli ei viihtynyt rauhaisen kodin yksitoikkoisessa el?m?ss?, vaan halusi, ik?v?i ulos et?isille retkille, miss? uutta, outoa olisi n?ht?v?n?, vastuksia, vaaroja voitettavana, niin n?emme nytkin viel? keskess?mme semmoisia luonteita. Niist? tulevat, jos heid?n halunsa saa oikean, ihmiskunnalle hy?dyllisen suuntansa, nuo uskaliaat l?yt?retkeilij?t, jotka, huolimatta vastaantulevista surmista, tunkevat ennen tuntemattomien seutuin l?pi ja laajentavat tietomme kaukaisista maista ja kansoista. Semmoisia ei my?s ole Suomi ollut vailla; niist? on jo Kuvalehti ennen tuonut esiin M. A. Castrén'in ja A. E. Nordenskj?ld'in. Nyt olisi heid?n t?yden vertaisensa, pelottoman Arabian tutkijan, Wallin'in vuoro.
Yrj? Aukusti Wallin syntyi Lokak. 24 p. 1811 Sund'in pit?j?ss? Ahvenanmaalla. T?ss? lapsuutensa ensimm?isess? kodissa h?n luultavasti sai rakkauden mereen ja meri-el?m??n, joka h?ness? vallitsi kaiken h?nen ik?ns?. Tosin j?tti h?n Ahvenanmaan jo 7-vuotisena, koska h?nen is?ns? kruununvouti Israel Wallin v. 1818 tuli Turkuun l??ninkamreeriksi. Mutta mielell??n ja usein purjehti nuori Wallin sittemmin ylioppilaana joskus takaisin syntym?seudullensa. Koulussa oli h?n kumppalien kesken hyv?ss? maineessa pelottomuudestaan ja lujasta oikeudentunnostaan. V. 1829 yliopistoon p??sty?, harjoitti Wallin lukujansa perinpobjaisesti, vaan kiirehtim?tt?. Enimm?n aikansa pani h?n uuden-aikaiseen runolliseen kirjallisuuteen. Walter Scott'in, Shakespearen, Rousseaun, G?then ja Schiller'in teoksia luki h?n ahkerasti, kutakin alkukielell?ns?. Eritt?inkin oli h?n englantilaiseen kirjallisuuteen mieltynyt ja hyvin sen kieleenkin perehtynyt. N?m?t runolliset luvut antoivat viel? enemm?n kiihoitusta h?nen synnynn?iselle halullensa oudoille retkille, kaukaisille maille, eritt?inkin It?maille. N?ihin aikoihin oli Wallin kumppalien seurassa erin-omaisen iloinen ja hilpe?; mentiinp? siin? joskus liiankin pitk?lle. H?n oli p??miehen? kaikellaisissa veitikan-kepposissa, jotka eiv?t kuitenkaan aina olleet hienointa laatua. Omituinen, j?rk?ht?m?t?n h?t?ilem?tt?myytens?, luja yst?vyytens? ja loukkaamattomat leikkipuheensa olivat yleisesti kiitetyt h?nen monien ylioppilas-yst?viens? kesken. Tihe??n retkeili my?s Wallin merell?, k?yden v?list? yksin??nkin monen vuorokauden pituisilla purjehdusmatkoilla kaukaisissa saaristoissa. Samoin oli h?n uskalias uimari, l?htien jokap?iv?isill? uimaretkill?ns? monesti kauas ulos sel?lle. Musiikkiakin harjoitteli h?n mielell?ns? ja oppi useammanlaatuisia soittoja soittamaan. T?m? taito teki h?nelle sitten my?hemmin mahdolliseksi kirjoittaa muistoon useampia Arabialaisten laulus?veli?, joiden er?maan kaltainen yksitoikkoisuus ei kuitenkaan kovin hyv?ile l?nsimaisia korvia. Kaikesta yll?sanotusta n?kyy, ett? h?nen halunsa oli enemm?n luonnon ja el?m?n tutkimiseen, kuin kirjalukuun, vaikk'ei kuitenkaan sek??n tullut laimin-ly?dyksi.
Seitsem?n vuotta ylioppilaana oltuaan suoritti Wallin maisterintutkinnon; siin? h?n ei tosin saanut kovin suuria arvosanoja, vaan arveltiin kuitenkin kumppalien kesken paraskykyiseksi sen-aikuisista nuorista maistereista. V. 1839 tuli h?n It?maan kirjallisuuden dosentiksi; se oli ensimm?inen askel h?nen vastaisella el?m?ntiell?ns?. Kuitenkaan ei paljoa puuttunut, niin se olisi voinut k??nty? ihan toiselle suunnalle. Sill? kun akatemikko Sj?grén Pietarin akatemian puolesta haki nuorta Suomalaista, jota sopisi l?hett?? Siperian suomensukuisia kansoja tutkimaan, oli Castrén'in ohessa my?s Wallin ehdolla. Mutta Sj?grén katsoi edellisen soveljaammaksi.
Sill? v?lin Wallin meni Pietariin, jossa h?n vv. 1841 ja 1842 it?maisessa opistossa opiskeli Arabian ja Persian kielt? Arabialaisen Tantavin ja Persialaisen Mirza Ismail'in johdon alla. T?ss? kiihtyi vasta oikein lapsuudessa jo her?nnyt halunsa It?maille; matkustus Egyptiin ja Arabiaan p?ilyi ylinn? h?nen toiveittensa joukossa. Siihen antoikin nyt Suomen yliopistolta saatu matkaraha tilaisuuden. Mutta, vaikka hehkuen ilosta ja halusta, ei Wallin kuitenkaan kohta paikalla l?htenyt ik?v?ityille maillensa. H?n valmisti itsens? ensin matkaan sill?, ett? suoritti jokseenkin pitk?n oppim??r?n k?yt?nn?llisess? l??k?rintaidossa. H?nen ?lykk??sti keksitty tuumansa n?et oli kulkea er?maissa l??k?rin nimell?; t?ll? k?yt?nn?llisell? matkan tarkoituksella h?n toivoi viihdytt?v?ns? Arabialaisten kovin herk?n ep?luuloisuuden.

2. Wallin'in matka Euroopan kautta ja olo Egyptiss?.
Kes?ll? 1843 l?ksi Wallin sitten matkalle, jota oli kest?v? seitsem?n vuotta. Ensiksi h?n k?vi Pariisissa, haluten n?hd? jotain aikansa korkeimmasta sivistyksest?, ennen kuin niin pitk?ksi ajaksi k?tkeytyisi pois luonnonlasten seuraan. T??ll? olisi kuitenkin arvaamaton vaara melkein kohta alussa tehnyt lopun kaikista aiotuista retkist?. Wallin sattui Pariisissa yhteen er??n hyvin puetun Franskalaiseu kanssa, joka hiukan osasi puhua Arabian kielt?. T?m?n kautta v?litetty tuttuus oli jatkettava sill?, ett? he kahden l?ksiv?t pienelle huvimatkalle ulos kaupungista. Mutta tuo yst?v?llinen herra olikin rosvo, joka, viety?ns? matkakumppalinsa syrj?iseen paikkaan, l?i h?net puolikuoliaaksi ja ry?sti aivan paljaaksi. Jonkun aikaa sairastettuansa kovia vammojaan l?ksi Wallin viimein Lokak. 14 p. Marseilleen, purjehti silt? er??n suomalaisen kapteenin laivassa Konstantinopeliin ja saapui Jouluk. 14 p. Egyptin maalle.
Ensi-aikansa vietti h?n viel? puoli eurooppalaisessa Aleksandriassa, mutta pyysi jo t?ss? yh? enemm?n perehty? It?maan el?m??n. H?n kuljeskeli yh? kaduilla ja toreilla, rakentaen tuttavuuttaan Arabialaisten kanssa, k?yden heid?n moskeoitansa sek? juhliansa katsomassa, ja uutterasti ottaen osaa Koranissa k?skettyihin rukouksiin, pesemisiin y.m. H?n n?et alusta alkain oli olevinansa muhammedin-uskolainen, koska julkikristittyn? on mahdoton p??st? kulkemaan noissa kristityille niin vihollisissa kansoissa.