Yrjänä Kailanen ja hänen poikansa

恢
Kailanen ja h?nen poikansa, by Gustaf Schr?der

Project Gutenberg's Yrj?n? Kailanen ja h?nen poikansa, by Gustaf Schr?der This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Yrj?n? Kailanen ja h?nen poikansa Kuvauksia Ruotsin suomalaisten el?m?st? ja er?nk?ynnist? Wermlannin ja Taalain mets?seuduilla
Author: Gustaf Schr?der
Release Date: September 5, 2005 [EBook #16652]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK YRJ?N? KAILANEN JA H?NEN POIKANSA ***

Produced by Tapio Riikonen

YRJ?N? KAILANEN JA H?NEN POIKANSA
Kuvauksia Ruotsin suomalaisten el?m?st? ja er?nk?ynnist? Wermlannin ja Taalain mets?seuduilla
Kirj.
GUSTAF SCHR?DER
Suomennos.
Werner S?derstr?m, Porvoo, 1894.

SIS?LLYS:
Tekij?n esipuhe Lukijalle Historiallinen johdanto 1. Maahanmuutto 2. Vainon aika 3. Suomalaiset Amerikassa 4. Siirtyminen Norjaan 5. Suomalaisten yst?v? 6. Siirtymistiet ja asunnot Yrj?n? Kailanen ja h?nen potkansa 1. Matkalle l?ht? 2. Antti ja Pekka matkalla Ruotsiin 3. Ensimm?inen suuri mets?stys 4. Maanmiehi? tavataan 5. Pekan seikkailu karhunajossa. Majavanpyynti 6. Pekanhuhdassa. Ilveksenajo 7. N??d?npyynti 8. Malmivuorella 9. Taas matkalla 10. Autiotalo 11. Er?maissa 12. Karhunkaadanta 13. Yrj?n? matkalla herttuan luo 14. Suomalaism?kki Oren mets?ss? 15. Hy?kk?ys ja ilkity? 16. Onnellinen tapaaminen 17. Lumituiskun peitossa 18. Kuusivuoren suomalais-ukko 19. Peuratunturi 20. Majavanpyydyst?j?t 21. Oikeudenk?ynti er?maassa 22. J?lleenn?keminen 23. Bogen 24. Kamala vieras 25. Takaisin tuntureille 26. My?t?virtaan koskia pitkin 27. Surmanlaakson kahakka 28. Viggenin tappelu 29. Antti 30. Pekka 31. Henkipatto 32. Taistelu Bysj?n j??ll? 33. Hirmuinen kosto 34. Nuori Pekka

TEKIJ?N ESIPUHE.
Lukijalle.
Jo lapsena kiintyi huomioni Wermlannin synkill? salomailla asuviin suomalaisiin. Heid?n ulkomuotonsa, tapansa, pukunsa ja kielens? eiv?t voineet olla her?tt?m?tt? sek? vanhojen ett? nuorten huomiota. Heid?n k?yhyytens?, heid?n ankara taistelunsa olemassaolosta ja ennen kaikkea heid?n er?nk?yntins? ja tarinansa vetiv?t puoleensa vastustamattomasti ja her?ttiv?t mieless?ni voimakkaan halun l?hemmin tutustua noihin erikoisiin ihmisiin.
Sitten toimeni veiv?t minut moneksi vuodeksi aivan heid?n keskuuteen. Mit? silloin jouduin n?kem??n, vain lis?si tiedonhaluani ja harrastustani tuota melkein unohduksiin joutunutta kansaa kohtaan, joka 19 vuosisadan keskivaiheilla eleli synkiss? mets?seuduissa ja jota tuskin nimeksik??n tunsi sen maan v?est?, jossa se oli raivannut korpia ja el?nyt aikojaan.
T?m? eloisa innostus antoi minulle aiheen sovittaa etup??ss? nuorisoa varten ja kertoa ne tarinat ja sadut, jotka olen kuullut ja s?ilytt?nyt muistissani. Niiss? on paljon totta, siit? ei ole ep?ilyst?k??n, vaikka kansa onkin taipuisa ihannoimaan ja kaunistamaan kaikenlaisilla hyvill? ominaisuuksilla niit? henkil?it?, jotka ovat saavuttaneet sen luottamuksen ja kunnioituksen, mutta sit? vastoin n?kee ainoastaan varjopuolia niiss?, jotka ovat her?tt?neet siin? vastenmielisyytt?.
"Historiallisen johdannon" ainekset olen lainannut etup??ss? tohtori Petrus Nordmannin yliopistollisesta v?it?skirjasta "Finnarne i mellersta Sverige" (Helsingiss? 1888), lehtori Gottlundin teoksesta "Lukemisia suomalaisille" sek? Albrekt Segerstedtin k?sinkirjoitetuista muistiinpanoista.
Jos yksinkertaiset kertomukseni suomalaisten el?m?st? ja er?nk?ynnist? voivat her?tt?? harrastusta ja s?ilytt?? muiston vieraasta kansasta, joka uskomattomia vaivoja ja puutteita k?rsien on raivannut korpia viljelykselle ja on nyt saatettu yhdenvertaiseksi meid?n, ruotsalaisten, kanssa, t?m? v?h?inen teos on saavuttanut tarkoituksensa.
Tukholmassa marraskuulla 1893.
GUSTAF SCHR?DER.

HISTORIALLINEN JOHDANTO.

1. MAAHANMUUTTO.
Aika, jolloin suomalaiset muuttivat Ruotsiin, lienee t?t? nyky? en?? vaikeasti m??r?tt?viss?. On tutkijoita, jotka arvelevat, ett? suomalaisia on ollut Ruotsissa jo ennen svealaisten maahantuloa. Toiset v?itt?v?t heid?n tulleen Eerik Pyh?n k?skyst?. Kumpaankaan olettamukseen ei ole p?tevi? todistuksia. Sen verran vain n?ytt?? olevan historiallisesti todistettu, ett? heit? oli v:n 1520 tienoilla ns. Wermlannin vuoren ymp?rist?ll?, jossa heit? jo silloin asui sangen suuri m??r?.
Aivan varmaan on maahanmuuttoa jatkunut viel? mainitun ajan j?lkeen, vaikkei kenties sanottavassa m??rin ennen kuin nuijasodan p??tytty?, jolloin Kaarle-herttua lupasi suomalaisille suojeluksensa ja antoi heille autioita mets?seutuja raivattaviksi ja asuttaviksi. Etup??ss? t?m? lienee siihen aikaan koskenut Wermlantia, p??tt?en kertomuksesta, jonka Eerik Yrj?npoika v. 1594 antoi herttualle.
Muutamia harvoja suomalaisia oli asettunut asumaan ?ngermanlantiin ja Medelpadiin, sen saamme tiet?? kirkon kymmenysten kantakirjasta vuodelta 1600 ja Medelpadin tuomiokirjasta vuodelta 1610.
Samaan aikaan siirtyi suomalaisia Helsinglantiin ja Gestriklantiin. V. 1609 antoi Geflen kuninkaallinen k?skynhaltija turva- ja veronvapautuskirjan kolmelle J?rbossa ja Ofvansj?ss? asuvalle suomalaiselle perheelle; ja Kaarle-kuningas antoi helmikuun 18 p:n? 1611 avoimen turvakirjan "suomalais-joukolle", joka oli asettunut asumaan Ockelbohon.
Vaikk'eiv?t mitk??n historialliset asiakirjat osoita, ett? t?h?n aikaan olisi maahan muuttanut asukkaita yh? edelleen, voidaan kuitenkin, nojautuen suomalaisten keskuudessa liikkuviin suullisiin kertomuksiin, olettaa t?m? varmaksi, koska suomalaisia n?ytt?? kaikkina aikoina olleen lukuisimmin t?ss? maakunnassa sek? sen rajaseuduilla Norjan puolella. T?m?n voi p??tt?? jo siit?kin, ett? papiston v. 1606 laatimien henkikirjoitusluetteloiden mukaan jo silloin oli Dalbyn suomalaismetsiss? 131 16-20 vuoden ik?ist? henkil?? ja ett? pappismies Fernow, joka arvatenkin 1700-luvun keskivaiheilla tutki Wermlannin maata ja kansaa, lausuu v. 1779 julkaisemassaan "Kertomuksessa Wermlannista" suomalaisista, ett? heit? nuijasodan j?lkeen tuli laumoittain Ruotsiin, "jossa Kaarle-herttua vastaanotti heid?t armollisesti ja kehoitti heit? asettumaan mets?seutuihin asumaan". Suuri joukko tuli Wermlantiin, jossa he asettuivat Bergslagenin, Elfdalin, Fryksdalin, J?ssen kihlakunnan, Nordmarkin ja Gillbergin kihlakunnan salomaille eli aivan kuin puoliympyr??n yli koko maan. On luultavaa, ett? Fernow laati t?m?n kertomuksensa nojautuen suomalaisten kertomuksiin ja ett? suomalaiset itse olivat ne kuulleet esi-isilt??n; ja kun tunnetaan suomalaisten viime aikoihin asti s?ilynyt totuudenrakkaus, lienee Fernowin kertomus yht? luotettava kuin sen ajan historialliset muistiinpanotkin.
Ett? Fernow on kirjoittanut muistiinpanonsa