Vähemmät eepilliset runoelmat

ᚘA free download from www.dertz.in ----dertz ebooks publisher !----
Project Gutenberg's V?hemm?t eepilliset runoelmat, by Johan Ludvig Runeberg
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: V?hemm?t eepilliset runoelmat
Author: Johan Ludvig Runeberg
Translator: Kaarlo Forsman
Release Date: April 10, 2007 [EBook #21026]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
? START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK V?HEMM?T EEPILLISET RUNOELMAT ***
Produced by Matti J?rvinen, Tuija Lindholm and Distributed?Proofreaders Europe.
V?HEMM?T EEPILLISET RUNOELMAT.
Johan Ludvig Runeberg
Suomentanut?Kaarlo Forsman.
Ensimm?isen kerran julkaissut?G. L. S?derstr?m 1887.
Hauta Perhossa.
1.
Miss' on hauta, kohta sata vuotta?Perhon salomailla pensastunut?Unhoksissa ilman ansiottaan??Miss' on hauta? ?l? kysy, vieras!?Kussa kavetessaan lampi lenkoo?M?ntynummen notkoon, siin' on paikka.?Koivut siin? latvoineen jo heiluu,?Miss? niiden juurten alla kerran?Hauta peitettiin, ei kenk??n tied?.
Runotar, sa Suomen sulo neito,?Muistavampi ihmislasta, lausu:?Kuuluisanko kuninkaan tuo hauta?K?tkee, vai sen vertaisenko? Eip??Kuningasta, ei sen vertaistakaan?Vanha *Haane* talonpoika t?ss??Lep?? ja sen kuusi kelpo poikaa. --?Istu jyrk?n rannan reunamalle;?Niiden kauniin kohtalon ma kerron,?Koska kaste kanervassa kiilt??,?Harjun hongat p?iv?n viel? kaihtaa.
Haane sukuaan ol' suomalainen;?Talvi seitsenkymmenes jo h?lt??Perityss? talossaan ol' vierryt.?Itse vanha, h?n ol' nuoret poiat,?Kaksoiset jo kolmet kasvatellut;?Vanhin pari seitsentoista vuotta,?Nuorin vasta viisitoista t?ytti.?Sorjat, voimakkaat ol' poiat kaikki,?Niinkuin virrat kev?ttulvillansa;?Jos ol' joku muita uljahampi,?Veip? varmaan voiton aimo *Tuomas*,?Toisen kaksoisparin vanhee veljes.?H?np?, vaikka ryysyt yll??n, loisti?Niinkuin t?hti pilvi-siekaleista;?Vaikka h?n ois mink? ty?nkin tehnyt,?H?nt' ei kenk??n vihata ois voinut.?Vihaavan h?nt' is? sent??n n?ytti;?Niinp? my?skin h?nen velji?ns?.?Heit' ei kohdellut kuin lapsiansa,?Ei kuin vanhan p?iv?n turvaajoita,?Vaan kuin orjiaan, ja kurjemminkin,?Niinkuin j?rjett?mi? olennoita.
N?in ne el?neet ol' lapsest' asti,?Ja jo joutui p?iv?, jona p??tti?Nuorin pari viisitoista vuotta.?Kirkas aamu koitti mets?n takaa,?Hattaraa ei taivahalla n?hty.?Oljiltaanpa nousi veljesjoukko?Iloissaan, kuin p?iv? ennustettu.?Mutta tupaan is?n luo, jok' yksin?Siell? asui, arkeillaan ne l?hti;?Nuorimmatpa n?yr?sti nyt astui?Ees ja tarttui taaton k?siin lausuin:?"Is?, suo nyt meid?n ilotella,?Joutilaina t?n??n veljinemme,?Viisitoista vuotta t?ytt?nein?!"
Kolkkona kuin talvi ?ij? kuuli?Lauseen, kipristellen kulmiansa?Virkki: "Mik? t?n??n laiminly?d??n?Huomennakin laiminly?dyn j?tt??.?Kynt?m?tt? maat on, menk?? kynt??n!"?Vaiti vainiolle kaikki l?hti,?Ver?j?ll? virkki Tuomas: "Veikot,?Jos n?in oikein is?n silmiin, t?n??n?Ty?mme maksaa kultaa; myyd? voipi?Joka hikihelmen kuusenneulaan.?T?n??n t?ytyy kovin ponnistella,?Tuiman tarkastuksen tuopi ilta."
Tuomaan tuota k?skiess?, kohta?Kaikki auranter?t peltoon painui.?P?iv?n noususta sen laskuun asti?Sy?m?tt? ja lep??m?tt? astui?Kukin m??r?tyit? vakojansa.?Vaan kun illan varjo pellon peitti,?Yksi sarka vaan ol' kynt?m?tt?.
Silloin sinne saapui my?skin vanhus,?Huusi koolle poikansa ja alkoi:?"Tosin ty?nne sujunut on teilt?,?Vaan jos oltais ahkerammat oltu,?Paremminkin sujunut se oisi.?Kaikkia en rangaista ma saata,?Yksi onkin muita syyllisempi,?H?np? edest??n ja muiden eest??Rangaistakoon; kuopass' ahtahassa,?Pirtin paksuin siltahirtten alla,?Istua saa syyp?? suljettuna.?Kolmen y?n ja p?iv?n vaihetusta??lk?h?n sen himmi silm? n?hk?,?Kolmen y?n ja p?iv?n virvoketta??lk?h?n sen kuiva kieli saako."?Lausui n?in ja l?ksi, suu ja silm?t?T?ynn? kiukun tulta, mutt' ei syd?n,?Joll'ei pett?neet ne kyynelmarjat,?Jotka, kun h?n k??ntyi, posken kastoi.
Y?np? helmaan hiljaa maa jo untui.?Tuvassaan jo Haane ukko nukkui,?Veljet pirtiss' olkivuotehellaan,?Nukkumatta, vaikka nukkuvinaan;?Toisiaan he torkkuviksi vartoi.?Luullen toisten nukkuvan jo nousi?Nuorin, *Jaakko*, vuoteeltaan ja l?ksi?Tupaan is?n luo ja lausui: "Is?,?Min? rikoin; jouten juoksennellen?Synnyinp?iv?n?ni riemuttelin?Huoleti ja unhotinpa kynn?n.?Rankaise mua yksin, ?ll?s muita!"?Vanha is? vastas: "syyt?s my?ten?Huomenn' olet saapa rangaistukses."?Jaakko l?hti levollensa j?lleen.
Taas kun toisten nukkuvan jo luuli,?Kaksoisveli *Kustaa* vuoteeltansa?L?ksi tupaan is?n luo ja lausui:?"Is?, kosto kohdatkoon mua yksin,?Niinkuin m? sen yksin ansaitsenkin.?Syntyp?iv?ll?ni penkereilt??Veljilleni vattuja ma juoksin.?Mun on yksin syyni eik? muiden".?Vanha is? vastas: "Syyt?s my?ten?Huomenn' olet saapa rangaistukses."?Kustaa l?hti levollensa j?lleen.
Taas kun toisten nukkuvan jo luuli,?Kolmas veli, *Eero*, vuoteeltansa?L?ksi tupaan is?n luo ja lausui:?"Is?, jos s? kuritusta aiot?Kellekk??n, on vika mun, ei muiden.?Juoksin joutilaana kaislikossa?Sorsan poikasia kivitellen:?Multa j?i se sarka kynt?m?tt?."?Vanha is? vastas: "Syyt?s my?ten?Huomenn' olet saapa rangaistukses."
J?rjest??n n?in kaikki veljet k?yv?t?Is?n luona, saaden saman vastuun;?Tuomas yksin k?ym?tt? on viel?.?H?n kun keksi veljestens? k?ynnit,?Heti heid?n aikehensa arvas,?Malttoi mielt??n, kunnes kaikki nukkui,?Sitte l?ksi is?n luo ja lausui:?"Is?, kuules seikkaa kyll? kummaa!?Tuossa ?sken nukkuvan kun n?ytin,?Istualleen nousi vuotehille?Veljet, ja kun j?in m? yksin ma'ata,?Kuiskivat he hiljaa kesken?ns?:?"Veljet, kaikki tiet?? yksin Tuomaan?Syyksi rankaisun, mi meit? uhkaa,?Kuin my?s, ett? vikansa h?n my?nt??.?Vaan niin usein syyst?mme h?n k?rsi,?Ett? k?rsik??mme mekin kerran?H?nen syyst??n". -- Taas kun kaikki n?ytti?Nukkuvan, n?in milloinkin m? mink??Ulos hiipiv?n ja palajavan.?Arvasinko heid?n asiansa??Lempi heille sanat saatti suuhun,?Sill? velkap?? m? olen totta."?S?rjetyll? ??nell' ?ij? vastas:?"Mene, kostos huomenna sun kohtaa."
Tuskin aamurusko kultasiivin?Ehti lent?? lainehista mets??n,?Kun jo vanhus poikiansa kutsui.?Jylh?n-jynkk? valkohapsineen se?Pyh?vaatteiss' istui p?yd?n p??ss?,?Raha, is?nmaansa lahja, riippui?Sinitakin rintapieluksesta.?"Kuka teist?", kolkkona h?n kysyi,?"Seisoo t?ss? rikos hartioillaan?"?"Min?", kaikui joka veljen suusta.
Sulku, joka seitsentoista vuotta?Lapsilt' is?n itkutulvat k?tki,?S?rkyi nyt, ja pannen sormet ristiin?Lausui h?n: "Oi kiitos Herran! t?ytin?Lupauksen, eik? is?nsyd?n?S?rkynytk??n, lasten' vihatessa.?Poiat, joit' en en?? aio pit???Orjina, vaan lapsin' armahina,?Kuulkaat mit? haastaa vanha is?:?Nuorna palvellessain likikyl?ss'?Is?n n?in ja kuus' sen pulskaa poikaa,?Mutt' ei vihamiehetk??n niin julmat?Kesken??n voi olla kuin ne veljet;?Heid?n yhtyess??n puhui puukko,?Toistaan sivutessaan sinkoi kivi.?"Voi!" ma mietin, "paremp' olla ilman?Armaan vaimon suomaa suloisuutta,?Kuin on vuosikausin pelvoss' el???Ett? semmoisilla pedoill' ehk??T?yt?n maamme; tuuma toimeen pantiin.?Puolisataa vuotta jo mun p??t?n'?Painoi, vaan ei ruumiin vankkaa voimaa?Vuodet sortaneet, ei sodan vaivat.?Noin m? kerran sysihaudall' istuin?Y?ll?, kun yht'?kki? mun luonain,?Liekin leimahtaissa, miesi lausui:?T?ss? n??t s? h?ijyin veljein is?n!??l? s??st?