Viinantehtailia

Theodolinda Hahnsson
㻮A free download from http://www.dertz.in ----dertz ebooks publisher !----

Viinantehtailia

The Project Gutenberg EBook of Viinantehtailia, by Theodolinda Hahnsson This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Viinantehtailia
Author: Theodolinda Hahnsson
Release Date: November 30, 2004 [EBook #14212]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VIINANTEHTAILIA ***

Produced by Matti J?rvinen.

Viinantehtailia.
N?ytelm? kahdessa n?yt?ksess?.
Kirjoittanut:
T. H. [Theodolinda Hahnsson]
Ensimm?isen kerran julkaistu 1877

Viinantehtailia.
N?ytelm? kahdessa n?yt?ksess?.
Kirjoittanut:
T. H.
J?senet:
Hoikka, viinantehtailia. Rouva, h?nen vaimonsa. Alfred, heid?n poikansa. Markku, Alfredin palvelia. Jukka, m?kin ukko. Er?? ompelia. Onni, Olli ja R?lli, yli-oppilaita. Vieraita viinantehtailioita ja palvelioita.
Tapaus: Er??ss? kaupungissa sek? sen l?hist?ss? muutama p?iv? ennen joulua.

Ensimm?inen N?yt?s.
(N?ytelm?-paikkana on viinantehtailian sali, jossa on komeat huone-kalut ja kauniita tauluja sein?ss?. Hoikka istuu noja-tuolissa ja Rouva sohvassa, molemmat teet? juoden. P?yd?ll? on kartuusi ja piippu.)
Ensimm?inen kohtaus.
Hoikka, Rouva.
Hoikka (iloisena hieroen k?si??n). Rahaa kokountuu aina vain. Viinaa on mennyt kelpo lajilla, ostajien m??r? puodissa lis??ntyy ja t?n? vuonna olen jo saanut 35 tuhatta markkaa puhdasta voittoa.
Rouva. Tuosta viinan tekemisest? nyt jutellaan jo kaikissa sanomalehdiss?kin, ett? se muka olisi joku paha ty?, mutta kuinkahan se oikein lienee -- onhan sit? lupa tehd? -- mutta kummallista -- en ymm?rr?, miksi tuo viinan-poltto aina saattaa mieleni levottomaksi. (Laskee kuppinsa p?yd?lle ja ottaa sukka-kutimen).
Hoikka. Hm, niin, sen asian min? pian selit?n. Teill? vaimoilla ei ole oikein selv? k?sitys asioista, te uskotte kaikki, mit? luette ja kuulette, sek? olette liika herkk?-luontoisia, joten heti tunnette levottomuutta syd?mmess?nne, kun vain joku osaa hyvin kauniisti l?rp?tell?. Te puhutte aina tunteistanne ja tunnette hullusti, mutta me, miehet -- me tied?mme, ett?, mit? laki on m??r?nnyt ja s??t?nyt, se on aina paras, ja siin? on meill? ohje.
Rouva. Mutta -- tuntoni --
Hoikka (?k?isesti toistaen.) Mutta -- tuntoni -- Vaimo-v?en suusta ei mutta minua miellyt?; tunto ja tunto, en sit?k??n viitsi kuulla _n?iss?_ asioissa -- vaan jutellaan nyt muista. (Laskee kuppinsa p?yd?lle.) Kuuleppa kultaseni, parin p?iv?n p??st? on meill? joulu-aatto, ja min? olen hankkinut sinulle hyv?n joulu-lahjan, ketun-nahkaisen kapan.
Rouva (iloisesti.) Ja silkki-p??llisen varmaankin!
Hoikka. Tietysti! Oikein atlaskia. Kohta tulee ompelia sinusta mittaa ottamaan, jotta sen jo jouluksi saat valmiiksi.
Rouva. Oi Hoikkaseni, kuinka sin? olet hyv?! Noh, olemmehan rikkahimpia koko kaupungissa, eih?n minun sopisikkaan kulkea muussa kuin atlaski-kapassa. (Ompelia tulee sis?lle.) Ah, R??kin?! Olipa hyv?, ett? tulitte heti. Laittakaa nyt kaikella muotoa kappani jouluksi valmiiksi!
Ompelia (ottaa muotilehden ja levitt?? sit? p?yd?lle.) T?ss? on muoti-lehti. Mink? mallin mukaan min? tuon kapan nyt laitan? (Osoittaa yht? mailia.) T?mm?isen min? laitin Maaherran rouvalle.
Rouva (vilkasee muoti-lehteen.) sep? juuri on minunkin mieleiseni. Katsoppa Hoikka! (osoittaa muoti-lehte?), tuommoinen se pit?? teht?m?n, semmoinen on Maaherran rouvankin.
Hoikka (pist?? tupakkaa piippuun ja haukottelee.) Aivan semmoinen kuin on Maaherran rouvankin. (L?htee kamariinsa, joka on oikealla puolella.)
Ompelia (ottaa h?t?isesti mittaa nauhalla ja kumartaa sitten n?yr?sti.) Kiitoksia. Kyll? min? laitan t?m?n valmiiksi pian. Hyv?sti Rouva hyv?!
Rouva. Hyv?sti! -- (Ompelia menee ja Rouva huutaa h?nelle viel?): Muistakaa vain, ett? laitatte kapan juuri semmoiseksi kuin Maaherran rouvan on. (L?htee vasemmalle kamariinsa.)
Toinen kohtaus.
Hoikka, Rouva ja Jukka.
Hoikka (kurkistaa kamarinsa ovesta saliin, huutaen): Rouvaseni, onko ovi lukossa?
Rouva (vastaa toisesta ovesta.) Ei, vaan Hoikkaseni, lukitse se. (Jukka puikahtaa samassa sis??n.)
Jukka (on v?h?n p?hn?ss? ja katselee ymp?rillens?.) Hohho, kuin t??ll? kynttil?t loistavat. N?in valoisaa ei k?yh?ll? ole jouluna edes. Kyll?p? t?m? on komea asunto, ja kaikki nuot taulut ja koristukset ovat viinalla kootut -- hahha --
Rouva. Huh -- h?n on p?hn?ss?. Mit?p? h?n t??ll? tekee. (Istuu ja rupeaa taas sukkaa kutomaan.)
Jukka (kumartaa.) Tackar som fr?gar, juon vaikka v?h?n lis??, jos Rouva niin suvaitsee. Kyll?h?n viinantehtailialla tuota makusaa viinan nestett? l?ytyy; senh?n vuoksi tulinkin, ett? saisin sit? v?h?n joulukseni.
Hoikka. Mene tiehesi. Mit?s t??ll? teet!
Jukka (ei ole kuulevanaan.) Kelpo tavara tuo viina muuten, mutta v?h?n ep?-tasaisesti se rikkautta jakaa; kun yksi rikastuu, silloin tuhansia k?yhtyy.
Hoikka (kiivaasti.) Menetk? kohta tiehesi! Min? en k?rsi juomareita.
Jukka (ivaten.) Vai niin! Viinantehtailia ei k?rsi juomareita, hahhah -- vai niin -- mutta niit? kolikoita, jotka juomarin taskusta tippuvat pois ja t?ytt?v?t teid?n taskunne -- niit? varmaankin k?rsitte, vai kuinka, h?h? Ette suinkaan muuten rakentaisi noita viekottelevia viina-puoteja, jotka niin herttaisesti tarjoamat vilustuneelle l?mmityst?, ett? ei sivuitse p??se, jos suinkin v?h?n kilin?? taskussa kuuluu.
Hoikka (n?ytt?? ulko-oveen p?in.) Tuolla on ovi, josta sis?lle tulit. Mene -- taikka keppini n?ytt?? sinulle tien.
Jukka. Enk? joulukseni rikkaalta saa edes ryyppy?. (Hoikka menee kamaristansa noutamaan keppi?.) Antakaa, Rouva kulta, kakun pala pojalleni. Teill?h?n my?skin on poika, niinkuin minullakin, mutta se eroituksena, ett? teid?n poikanne on aika veitikka, joka tuhlaa mit? is? viinalla kokoo, vaan minun pieni Mattiseni hakee tassuttelee ruokansa, kun is? rahjus juo eik? saata h?nelle leip?? toimittaa.
Rouva. Sitten saat, kuin selke?ll? p??ll? tulet pyyt?m??n; nyt sin? olet niin h?vyt?in, ett? et ansaitse mit??n.
Jukka. Oi teit?! ja minulla on toki kolme lasta, joille murusia pyyd?n; olisin edes Matille saanut. (Puoli-??neens?.) Ei viina-rahoissa siunausta ole, jollei
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 8
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.