Valikoima runoelmia | Page 4

sortovaltijan elkeiss?i,?My?s niskasta meit? h?n k?ytti,?-- Toki hienosti, kohteliaasti vain --?Mut sittemmin muita selvemmin ain?H?n asians' oikeaks n?ytti.
Eturinnan miehi? syntyj??n,?H?n kyll?kin ennen y?t??n?Ois varmaan voittanut paikan t??n,?Mut sortui hehkuunsa kiihke??n,?Mi toimeen vei h?net my?t??n.?Noin aattelematta itse??n?H?n kaatui keskell? ty?t??n?Ja kesken hankkeita noita,?Kun siin? ponnisti, sy?stess??n?Alas v??ri? jumaloita.
Niin, -- uljasna, l?mminn? viel? h?n on,?Kun muistelen muistoja noita,?Niin valmis harmiin, ja harmiton,?Sama yst?v? tyyness? saariston,?Tai k?yden kaupungin kiihkohon.?Ei, -- h?nt? ei unhotus voita!?H?nen hautaansa kantaa tahtoisin?Nyt outoja kiehkuroita,?Mihin nuoruusaikojen muistelmin?Ma kietoisin kukkastuoksuihin?Kuun kultia, hopeoita?Ja uljaita unelmoita,?Joit' uinut, kun eess?s ihanin?On kev??s ja onnes ja toiveeskin.
Liet ankara, tuomita koita!?Ma tuomitsen kaihojen kyynelin.
IV.
Syksyll? kotiin.
Syksyll? kotiin, syksyll? y?ss?,?Syksyll? vetten mustassa vy?ss?.?Tyrskyj? vastaan, tuulta ja lunta,?Purttani ohjin, mut uinuen unta,?Josta en her?? vaaroissa tien.?Vaahti se kannelta sy?ksyvi ruumaan,?Enk? m? her??, tuskinpa tuumaan?Retke? vastoin tuulta ja lunta,?Kotiin ma kuljen, mut uinuen unta.?Aallokko, lausu: -- kuollutko lien?
Uskoton, uhmiva aalto, mi viet mun,?Viel? kuin muinoin yst?v? liet mun;?Viel? s? viskot, nostat ja heit?t mun,?Ilkkuen kanssani, ennenkun peit?t mun:?Vie minut maihin! -- Kuolla en vois!?Katumusretki on teht?v? viel?,?Kerj?ten seist?v? tuttujen tiell?,?Jotka, kuin aallot, mun nostavat, heitt?v?t,?Ilkkuen kanssani, kunnes mun peitt?v?t?Siunatun unholan mereen pois!
Viuhuvat viimat vihmoen kulkee,?Sankeat aavat silm?lt? sulkee,?Haahkan ma vain n?en pyrkiv?n pakoon?Juurehen m?nnyn, kallionrakoon,?Miss? on untuvasuojansa tuo.?Katumusretke?, tuulta ja lunta?Siin? en muista, miss' uinun ma unta,?Untani puusta, min juurakon rakoon?Pes??ns? haahka p??sevi pakoon?Neulasten alle ja puolison luo.
Niin vait on ymp?rill?in.
Kes? multa on mennyt umpeen,?Ja kylv?ni korjattu on:?Niin vait on ymp?rill?in,?Niin vait, kuin jos kaiku lumpeen?J?is kylkehen kallion.
Jo helkkyv?n lauluni siipi?On poikki, ja mykk? oon.?Niin vait on ymp?rill?in,?Niin vait, kuni miss? hiipi?Y?n enkeli kammioon.
Jo hilpe?t naurut haihtuu,?J?in seurasta yst?vien.?Niin vait on ymp?rill?in,?Niin vait, ett? korviini aihtuu?Mun hillityt henk?yksen'.
Ja jo aatokset luokseni palaa: --?Vain noitahan kuulla voin!?Niin vait on ymp?rill?in,?Niin vait, kuin jos kuolo salaa?Ois ovessa tyhj?n ko'in.
Ne saapuvat kaikki sis??n?Taas lapsuuden-aioiltain.?Niin vait on ymp?rill?in,?Niin vait, ett? ?iti?, is???Ma huudan jo tuskissain.
Mut heilt?h?n p??ttyi p?iv?t,?Ja aatosten saapuvan n??n.?Niin vait on ymp?rill?in,?Niin vait, ett? voitolle j?iv?t,?Ja alas ma painan p??n.
Vaikk' kammoni ensin kiihtyy,?On ainoat rakkaani n??.?Niin vait on ymp?rill?in,?Niin vait, ett? t??ll? ne viihtyy?Ja y?ksi mun seuraani j??.
Kera noiden ma riemuitsen silloin,?Ja itken ja hymyyn niin.?Niin vait on ymp?rill?in,?Niin vait, kuni miss? on milloin?Elo hiipunut sammuksiin.
Toivon ja -- vuotan.
Ma toivon ilmaa siiville soiton,?Kun se hy?dyn harmaassa laahaa vaan,?Ma toivon laululle kaiun loiton?Ja voimaa, mi j?rjest? vieden voiton,?Saa rinnat innosta hehkumaan;?Ma toivon mieli? tajuumaan,?Ett' ilon lapsi ja aamukoiton?Maan mullassa syyst?kin tallataan.
Ma vuotan kiertoa lakien noiden?Ja harmaata huomista yli maan,?Ma vuotan kiukkua huutajoiden:?"Maan vaaroista laulusi soikoon soiden!"?Ma vuotan kylmi? rientoja vaan?Ja p?it?, min j?rki ei tajuukaan,?Ett' elinehtona lauleloiden?On sinitaivas ja p?iv? vaan.
Loilu.
Sua s??li on mun,?Mua s??li on sun,?Voi, tuskia mailman turjotun!?Olet lempi mun,?Olen lempi sun,?Mut onnemme n?kyy murjotun.
Olo haikea vain,?Elo vaikea vain,?K?y tukkanuotat ja luuta ain.?P??t kuumat vain?Tuo tuumat vain:?Siis, Herra, et suokaan muuta lain!
Jos mulla on aatos, mi viipy? vois.
Jos mulla on aatos, mi viipy? vois,?Kun vihdoin jo saapuvi ilta,?Mua viime tiet?ni kantais se pois?Yli sointujen, joissa kaikuja ois?Suvimetsist?, lainehilta.
Ma sointujen sillalla leijuisin pois,?Vain viipyin, ja uinuvan lailla,?Suvi v?ikkyis, ja mets?t ja lainehet sois,?Ja minuun ne katseen lempiv?n lois,?Jota l?htev? muuten on vailla.
Varjojen saari.
Kun ilta on armas ja suurena kuu,?Ja tyyni jo laskevi veille,?Sinut purteeni saan, ja se ajautuu?P?in saarta, mi viittovi meille.?Se meit? jo vuottavi viitoineen,?Min varjoissa oikut ilkkuu,?Mut rastas laulavi siimekseen,?Ja varjoista t?hdet vilkkuu.
Mut sent??n, jos varjoja kammoksuin?Et kuule helkett? rastaan,?Niin airoin ma lep??n ja viiht?vin suin?Sua painan ma rintaani vastaan.?Ei vuottava saaremme kauhuja tuo,?Sa vain sit? s?ikyt viel?,?Siell' onni hiljaisin silmuja luo,?Ja kotimme meill? on siell?.
Mit? mailma ja kitsas jumala sen?Vei orvoilta rakkahilta,?Sen saamme suomana siimesten,?Miss' arkana viipyy ilta.?Syd?n jaloin ja kainoisin onni j???Pois r?ikeist? riemuista arkaan: --?Vain rahvaan ne turuille kiid?tt???Ja purppuran, laakerin varkaan!
Mit? pelk??t, laps, -- tule maihin n?in!?Ne on tuttuja, varjojen h?iv?t,?Ja ne ny?kkiv?t meille suopein p?in,?Kun mailman aavikot j?iv?t.?On tyyni, jo y?kin jo unelmoi,?On varjoissa ??net?n tenho,?Kun kev??ll? v?rjyv?t murheemme toi?Jo varjojen saareen venho.
Halu meill? on varjojen saarehen,?Se meid?n yhty? antaa?Maill' unhon t?htien tuikkesen,?Ja henk?yksemme se kantaa?Y?n tuoksuhun, kukkien kasteesen,?Kunis haivumme tyhjiin sen rantaan.?T??ll', lapsi, kun kuolemme hymyillen,?Ei peityt? aavikon santaan.
"Laureatus-erakko."
Kun k?yt suurta er?maata?Kuudany?ss?, aavaa santaa,?Harhaan n??t, -- ei katsees saata?Viivain, varjoin paikkaa taata?Et?isyyksiss' ilman rantaa.
Mik? totta? Harha miss??
Et n?? mit??n, mik? antaa?Mittaa ??rett?m?n suureen,?Pient? pit?is n?ht?viss?.?Vaeltajan jalkain juureen?H?ipyy silm? tyhjyyksiss?.
Yhtyy likeiset ja loitot!?Suuri, pien' on rajaa vailla!?Loistaa sirppi likimailla?Keltakuun, ja t?htisoitot?Tultaan luo kuin sainiosta?Sylen p??ss? erakosta, --?Kun taas ensi hiekkaharjat?Haipuu siint?m?tt?mihin,?Kuin jos noista pitk?t sarjat?Paiskattu ois avarihin.
Tied?, ettei k?ytt?? koita?K?yp?? kaavaa mittanansa?Erakko siin' istuissansa,?Arvostellen n?it?, noita,?H?n, mi siell? unhollansa?Maksaa runorikostansa,?Maksaa unelmistaan, joita?Kutoi omaan mailmahansa,?H?n, mi, vaikk' on ruhtinaita,?Istuu korpilinnassansa, --?Palvellen, vaikk' ilkkuu kansa,?Oman uskon jumaloita!
Syv??n sielun' sisimp??n --
Syv??n sielun' sisimp??n?Kuin sulo kaiut kilkkuu.?Tahdon p??st? tiet?m??n,?Miks kaiku taas mua ilkkuu.
Nyyhkin?? ja riehuntaa!?Soi huiluin helkkeet hienot!?Aatostani tuudittaa?Pois madrigaalit pienot.
Mist?h?n t?? mailma lie,?N?? suukot, hurmaannukset??Toiskohan t?? iltatie?Viel' aamusarastukset?
Satakieli rinnassain?Siis mykk? viel' ei liene??Eih?n lemmenvaivaa vain?T?? lemmenkaipuu tienne?
Sonetteja Dianalle.
1.
Mik' olet mulle?
Mik' olet mulle? Kohtaloni ??n',?Mi her?tit mun, kuolleen, eloon uuteen?Ja runon ikinuoreen teht?v??n.?Sa annin soit, kun n??nnyin toivottuuteen:
Sun