Uusi Grottelaulu | Page 5

toisen suhteen.
Sill?v?lin hurskas yksinkertaisuus on taipuvainen ep?luuloon, ett? perkele olostaa ja vaikuttaa luonnontieteess?, samoin kuin jumalaton yksinkertaisuus on, saarnaajan kanssa, valmis vetoomaan?luonnontieteeseen tietopuolisen materialismin uskonkappalten eduksi.
Ei, te hurskaat, ?lk?? etsik? perkelett? eksaktisissa tieteiss?! Teill? on se ihan k?siss?nne k?yt?nn?llisess? materialismissa, jonka j?ttil?ism?isin ilmi? on yhdeks?nnentoista vuosisadan industrialismin henki, sen ??ret?n Grottemylly. Siell? on perkele myll?rin?, jos perkele on julkeasti huolimaton itsekk?isyys. Siell? h?n on.
H?n ty?skentelee siell? ja on vaiti. Mutta periaatteet, joiden mukaan h?n toimii, julkaisee h?nen ranen rakas sisarensa arkifilosofiia, jonka l?hetti on tuo mainittu saarnaaja. Luonnon lait, sanoo t?m?, on ihmisen tapojen kirja. Mit? muuten sanotaan siveellisyydeksi on sovinnaista. Luonto tahtoo, niinkuin yleinen taistelu olemassa olosta osoittaa, ett? heikon on kukistuminen. Kehityksen koko salaisuus on v?kev?n voitossa ja heikon h?vi?ss?. Armeliaisuus on senvuoksi h?iritsev? este kehitykselle, rikos moraalia vastaan. Yhteiskunnan mahtavat toimivat niinkuin tulee, jos imev?t itseens? k?yhien viimeisen mehun ja ly?v?t kullaksi mit? turvattomilla on voimaa lihaksissa.
Kiitos, rakas sisar, n?ist? oivallisista ja p?iv?nkirkkaista opetuksista, kuiskaa k?yt?nn?llinen materialismi ottaissaan virsikirjan l?hte?kseen kirkkoon. Minulla oli ennen vissi? arveluitani, Moseksen ja Jesuksen vaikuttamia, periaatteitteni johdonmukaisessa sovittelussa. Olet vapauttanut minut ep?ilyist?. -- Ja h?n menee kirkkoon ja kuuntelee hurskauden ja _respectability_'n ilme kasvoillaan sanoja: "Mit? te olette tehneet yhdelle pienimm?lle minun veljist?ni, sen te teitte minulle".
Surullisen huvittavaa on, ett? t?ll? kansanvihollisella?arkifilosofiialla on suuri??nisimm?t julistajansa sosialistijohtajissa. Paljon tyhmyytt? olen vuosisatain pituisilla matkoillani tavannut ja v?h?n viisautta. Mutta t?m? on suurin tyhmyys, mit? olen joutunut todistamaan maailmanhistoriassa. Pysyv?n hyv?n ja pysyvien?v??rink?yt?sten puolustajilla on kummillakin syyt? olla kiitollisia t?lle tyhmyydelle. Jos pyrkimys ruumiillista ty?t? tekev?n luokan vapauttamiseksi olisi nykyisess? kypsym?tt?m?ss?, ep?kriitillisess?, vallankumouksellisessa, mit? ep?ilytt?vimmilt? n?ytt?vien?yhteiskuntalaitosten puolesta esiintyv?ss? sosialistisessa muodossaan kohottanut ristinmerkin, uskonnollisen sosialismin, s. o.?kristillisyyden lipun, olisivat seuraukset tulleet arvaamattoman perinpohjaisiksi ja, niinkuin uskon, turmiota tuottaviksi. Toinen aika on tuleva, jolloin se tapahtuu. Silloin saa n?hd?, mill? vaikutuksella.
Tyhmyys on muuten selitett?viss?. Vallitseva arkifilosofiiaa on sellainen, ett? sen t?ytyy tehd? v?kivalta julkeammaksi ja heikot ep?toivoisemmiksi. Seh?n on t?t? kuin sosialistijohtajat tahtovat. He toivovat, ett? j?lkimm?iset ep?toivostaan saavat voimaa taisteluun ja voittoon. Huonosti laskettu. Ihanteellisia voimia, uskonnollisia voimia vaaditaan pit?m??n koossa ty?v?enjoukkoja. Siihen ei kelpaa itsekk?isyyden evankeliumi. Tuomita kaikkia sosialistijohtajia kuolemaan en kuitenkaan voi edes min?, Ahasverus, kylm? pessimisti. Laumalla oli viel? keskiajalla paimenia, jotka nojautuen nasarealaisen oppeihin ja mahtavan kirkon nimess? ryhtyiv?t sit? suojaamaan. S??liv?isten positivistien ja ateistien, jotka uskovat Utopiaan Jumalan sijasta, on sittemmin pit?nyt ottaa suojelustoimi huolekseen ja ovat he v?list? tehneet sen innolla, joka tuntuu n?ytt?v?n, ett? H?n, jonka olemassa oloon he eiv?t usko, on heid?n syd?miss??n. Muistan t?m?n ohessa er??n ranskalaisen tiedemiehen sanat n?ist? _nos jours troubl��s, o�� Jesus n'a pas de plus autentiques continuateurs que ceux, qui semblent le r��pudier_.[1]
[1] Sekavista p?ivist?mme, jolloin Jesuksella ei ole todellisempia seuraajia kuin ne, jotka n?ytt?v?t h?net kielt?v?n.
Frode kuninkaan valtio on johdonmukaisesti rakennettu niiden periaatteiden pohjalle, joita mainittu arkifilosofiia saarnaa. Ne p??telm?t, joiden julkeutta humanismin puoltajat ja kristillisyyden h?mm?styv?t, ovat siell? julkisia totuuksia. Tied?n yht? v?h?n, voiko kristillinen vanhurskauden valtakunta toteutua, kuin voipiko valtiota rakentaa Marxin laskemille kulmakiville. Mutta mink? tied?n, on, ett? se ateistinen tie, jonka nykyajan sosialistijohtajat ovat valinneet Utopiaansa, ei johda sinne, vaan Frode kuninkaan Grottemyllyyn."
T?m?n katselun j?lkeen seuraa muutamia otteita:
Kansleri-Mammonpapin juhlasaarnasta.
_(Sitten kuin Frode kuningas oli l?sn? ollut juhlallisessa?Grottetanssissa, l?ksi h?n seurueineen linnankirkkoon, kuulemaan kansleri-Mammonpapin juhlasaarnaa. Ahasverus on kirjoittanut muistiin ainoastaan osan siit?. Kansleri sairasti tilap?isesti hienoa bronchitista. Esitelm? oli senvuoksi, vaikkakin vilkas, hieman matala-??ninen ja j?i osittain vanhalta kuulijalta huomaamatta)._


On totta, Grotten uhriks monta saa,?Alut kulttuurimmehan on uhrausta,?Ja Grotte kulttuuria edustaa.?Ja itse luontokin on uhrausta:?Saa kerran henkens' antaa joka mies,?Sen vaatii luonnon suuri uhrilies.?On liha hein?, sanotaan;?Ja elomme on kukan kuihtumusta,?K?y kuningaskin -- anteeks! -- kuolemaan.?Kun uhrielukoit' on kaikki niin,?Ja Froden elo -- anteeksi -- loppuu kerta,?Miks orj' ei kuolis eest? kulttuurin??Ois varkaus jos Grottelt' ottais sen.?Saa orjaraiska kuolla vuotain verta,?Kuin sotur' urheana kilvellen.?Tuo tunnonpaise, usko Kristuksen,?Se s??linmyrkyn sy?miin koitti valaa.?Tok' onneks yhteiskuntaan j?rki palaa!?Mut -- h?vett?? kun viel? muistan vain --?Se id?n sielunrutto siks sai alaa,?Ett' yksin miekin Kristuspapiks sain.?Yks lohdutus mull' oli virassan':?N?et nasareenin alttarilla voipi,?Kun kristin-uhritulta vartioipi,?Rinnassa alttar' olla Mammonan.?N?in min? tein, ja n?in on tehnyt sata.?K?y laatuun, joskin ep?mukavata.?N?et: meid?n evankeliumimme uus,?Kuin luonto my?nt??, ett? kavaluus?Ja ulkokultaisuus kun voimaan yhtyy,?On turvana kun elon taistoon ryhtyy.?Nyt evankeliumimme lukekaahan:?"T?? elonnautinnoiden taistelo?On taiteilija, jonka valimo?Luo ylempi? malmiin alempahan;?Mi silm?n valoa tuo sokeen tiellen?Ja ??ntelem?h?n luo myk?n kielen?Ja ketunvilpiks loihtii tyhm?n mielen,?Suo voiton vahvalle ja kavalalle?Ja voiman n?yrty? suo vilpin alle,?Luo v?kivallan taa ja rikkauden?Viekkauden."


Fanfaari, maista maihin julki soi?Vapautusta Kristusjumalasta!?Mi hyv?n kainoks, kainon hyv?ks loi --?Tuost' evolutsioonin sortajasta,?Mi pilkaks kaikkeuden laille ois:?El?k??n vahva, heikko kuolkoon pois!?Se tahtoi tyhmyydess??n yl?s saattaa?Sen huonouden, jonk' itse luonto kaataa.?Tekoimme ter??n tahraa tuonut on,?Ja v?ritys, jonk' olot silt? saivat,?On ihanteellinen ja luonnoton.?Se mehut iloist' imi nautinnon,?Toi huvin j?lkiruuaks tunnonvaivat.?Se kaatui, ollen maailman kammona,?Kun l?hettins? pani Mammona,?Jotk' antoi voiman monen aatoksihin,?Joit' ennen syd?miss? salattihin.?Fanfaari, riemukielin raikuos,?Vapahtajille sieluin kaikuos,?Ne ihmisluonnon oikeuteen autti,?Jot' ennen el?inkunta yksin nautti.?Se oikeus huvi on pohja moraalin,?Motiivi tekojen ja perus ainoo,?Vaikk' Kristus alennellen