Tulitikkuja lainaamassa | Page 4

so ... so!?
Sitten h?n taas mietti sit? naima-asiaansa. H?n rohkaistui ja l?heni asiaa, selitt?en:
?Menisih?n se siin? meid?nkin talossa yksi Anna Liisa kun sattuisi sopiva...?
?Onhan se hyv? olemassa talossa oma eukko?, vahvisti Antti Ihalainen. Jussi oli samaa mielt? ja Antti n?ytti h?nest? nyt viisaalta miehelt?. H?n todisti:
?On t?n?kin vuonna viisitoista poikivaa ja kolme hiehoa.?
?Mhyy!... Joko se musta lehm? poiki, kun ne akat siit? juttusivat?? vastasi Antti, ja Jussi my?nsi:
?Johan se lauvantaina poiki. Lehmivasikan teki.?
?Juotitko sin? sen??
?Ajattelinhan min? sen juottaa, mutta arvelin, jotta kun t?ss? ei ole omituista Anna Liisaakaan, niin kukapa niit? siin? sy?tt?? ja el?tt??... Onhan niit? siin? jo entuudestaankin, kun viisitoista lyps?v?nkin p??t? puree hein?? poikki...?
?Onhan siin?... Niititk? sin? t?n? kes?n? sen luhtaniityn?? vilkastui puhe.
?Hampsittiinhan siit? enimpi? heini?... Vaikka onhan siin? meid?n talossa sit? muutakin hein?maata.?
?Onhan siin? suuret nurmet?, vahvisti Antti, ja nyt h?nkin arveli:
?Tarpeenhan siin? olisi oma lehmien ruokkija sinullakin...?
Jussista se oli mieleen, mutta h?n rupesi nyt panemaan v?h?n vastaan ten?ten:
?Tuleepa tuossa toimeen ilman sit?kin.?
?Tuleehan sit??, yhtyi Antti h?neen. Se kiusasi Jussia. Mutta Antti sattuikin korjaamaan asian, v?itt?en nyt:
?Vaikka apunahan se eukko kumminkin olisi.?
?Olisihan se apuna siin?, mutta on sit? eukostakin riesaa, kun sattuu oikein ?k?luontoisen saamaan?, vastusteli Jussi, vaikka kyll? varovasti.
* * * * *
Mutta Antti muisteli unessa kuulleensa eukkojen puheen Hyv?risen tyt?st? ja Jussista, ja eik?s h?nen p??h?ns? pist?nyt jo ajatus kehitt?? asiaa, varsinkin kun h?n oli Hyv?ril??n menossa. Sen ajattelun johdosta vaiettiin hetkinen. Jussi odotti, ett? Antti rupeaisi h?nt? houkuttelemaan naimaan Hyv?risen tyt?n, tai alkaisi edes puheen sinne p?in. H?n r?ps?ytti taas tammaa ohjaksien perill? ja Antti alkoi puheen sanoen:
?Pit?isit tuota h?nt?? potuuksien alla, niin sitten se ei saisi sit? viuhautetuksi.?
?Ne ovat niin lyhyet potuukset, jotta h?nt? j?isi n?pistykseen?, selitti siihen Jussi. Molemmat miettiv?t yh? asiaa. Jo alkoi Ihalainen johtaa puhetta sinne p?in, sanoen:
?Kahdeksan sataahan se Hyv?rinen sai tammastaan, kun m?i??
?Pekkako??
?Niin. Sit? Pekka Hyv?rist?h?n min? tarkoitin?, ??nn?hti Antti, ja Jussi ihmetteli:
?Vai sai se Pekka siit? tammastaan kahdeksan sataa! Ei ole tullut per?tyksi koko talon asioita.?
H?n jo haistoi Antin aikeet ja pani viime sanoillaan vastaan. Antti poltteli piippuaan ja antoi taas tulla asian puheeksi, sanoen:
?Ik?miesh?n sit? sin?kin kohta olet...?
?Viel?p? t?ss? enn?tt?? asioita punnita ja ajatella... Vastahan se seitsem?nnell? kymmenell? ollessaan ukko Haaranenkin meni naimisiin sen Ratisen lesken kanssa.?
Antti mietti ja jatkoi taas:
?Sit?h?n ne Hyv?risen tytt?? kehuvat akat kovasti toimen ihmiseksi.?
Ilon kipin? pisti Jussia.
?Montakinhan sit? kehutaan tytt?n?, mutta mink?lainen lienee sitten luonto, kun akaksi kerran p??see!...?
H?n nyk?isi tammaa innoissaan, uhkasi sit? ohjaksien perill? ja lis?si:
?Kukapa ne tyt?t osaa jullilleen arvata ennen akaksi tuloa, ja tutkia kaikki niiden pelit ja konstit!?
?Eih?n niit? tied?!? my?nsi Antti, mutta puolusti kumminkin taas:
?Vaikka eik? tuo liene t?m? Hyv?risen tytt? ?itiins? tullut. Ja eih?n sen ?iti ole mik??n toraluontoinen...?
Jussi ei ollut Antin puhetta kuulevinansa, vaan selitti:
?Siin? se Vanhanpihankin Holopainen nai sen Koistisen tyt?n ja sai semmoisen riesan rekeens?, ett? en min? vain asuisi sen akan kanssa samassa talossakaan... Vaikka eih?n senk??n tyt?n ?iti niit? kaikista kehnoimpia akkoja ollut.?
Antti jo oli menett?? toivonsa. Olisihan ollut mukava p??st? h?iss? puhemiehen paikalle, kun Jussi oli h?nen paras yst?v?ns? jo pojasta pit?en, ja muutenkin oli Hyv?riselle asiaa, joten olisivat talossa riemastuneet. He olivat nyt kauvan vaiti. Jussi Vatanen vain odotti, ett? Antti houkuttelisi h?net. Jo l?hestyi tiehaarakin ja h?n pelk?si, ett? Antti ei ?ly?isi.
Mutta Antti koetti viel? onneansa. H?n mainitsi:
?Eik?h?n se Pekka Hyv?rinen antane tyt?lleen tuhat markkaa rahassakin ja siihen viel? lehm?t ja muut kapistukset kaupanp??llisiksi.?
?Mit?p? niist? on eukon my?t?j?isist?! Suurentelee sitten vain niist?!? vastusteli Jussi.
* * * * *
Niin he jatkoivat. Antti oli jo heitt?? koko yrityksen. Mutta kun he tulivat tiehaaraan ja Antti jo laskeutui k?rryist?, puhui Jussi:
?Sit? min? t?ss? ajattelin, ett? kun sin? nyt muutenkin sinne Hyv?riselle olet menossa, niin jos tuota sitten kysyisit sit? tytt??... Kun h?nt? nyt niin hierot minulle.?
?Ka saapihan tuota ottaa puheeksi!... Vaikka eip? minusta ole puhemiest??, lupasi Antti. Hetken kuluttua lis?si Jussi:
?Eip?h?n tuo ota, jos ei annakaan... Enk? min? h?nt? muuten, vaan kun sin? t?ss? rupesit sit? niin kovasti tahtomaan ja tyrkytt?m??n.?
Mutta Antti puolusteli nyt itse?ns? v?itt?en:
?Enh?n min? semmoista ajatellut. Muuten vain tuli puheeksi se Hyv?risen tytt?, siit? kun akat puhuvat ja kehuvat sen olevan riskin ty?ihmisen.?
Asia oli sovittu. Jussi tarjosi tupakkakukkaronsa ja sanoi:
?Pane siit?!?
Ja kun Antti latasi piippuansa selitti h?n:
?Tulisit sitten sanomaan, jos se suostuu tulemaan. Niin menn??n sitten yhdess? ostamaan Joilta kihlakompeet ja v?h?n muutakin parempaa.?
Antti siihen lupasi vain:
?Ka saapihan tuota tulla... Setolkkaremelin mahanauha n?kyy h?ltyneen?, lopetti h?n, korjaten kirvonnutta mahavy?t?.
* * * * *
Antti Ihalainen saapui jo Hyv?risen kujasille. Siin? seisahtui h?n aitaa vasten seisomaan, luki ruiskeot pellolta ja puheli:
?Kuusi kekoako sill? Hyv?risell? on ruista??
Sen sanottuaan h?n jatkoi kulkuaan taloa kohti. Kartanolla oli luokki painumassa aitan sein?ss?. Antti tarkasteli sen visusti ja puheli itseksens?:
?Pahoja s?leit? on l?htenyt sel?st?... Tottapa ne eiv?t ole sit? ennen painamista hyv?sti hautoneet... Mutta terve se n?kyy sis?st? olevan.?
Samalla aikaa oli Hyv?risen tuvan akkunaan ilmestynyt akkunan t?ysi lasten kasvoja. Hyv?risen hoitoon oli n?et j??nyt kuusi pient? lapsenlasta sitten kun niiden is? ja