h?nen menonsa Sormusen Miinakin, sanoen:
?L?htip?s se Ihalainen hakemaan tulitikkuja.?
Anna Liisa sanoi siihen vain:
?L?hti!?
TOINEN LUKU
Antti Ihalaisen talo oli Murron salolla. Harvoin sinne ajoi toisen kyl?n mies ajok?rrill?. L?himp??n kyl??n Kakunvaaraan oli matkaa kahdeksan runsasta kilometri?. Siell? se oli Hyv?risen talo, jonne nyt Antti taivalsi.
Aivan ajatuksettomana kulkea jutuutti Antti Takkunurmen kohdalle, jonka ohi h?n ei koskaan voinut pys?htym?tt? menn?, sill? siin?, ver?j?n korvassa, kasvoi h?nen el?m?ns? ylpeys: se iso hirsipet?j?, jota h?n oli koko ik?ns? s??stellyt ruumiskirstulaudoiksensa. Siin? seisahtui h?n nytkin, katseli pet?j?? piippu hampaissa lerpallansa ja mietiskeli kehaisten aimo puutaan:
?Siin? se kasvaa pet?j?! Ja kyll? se on pakana paksu! P?tii siin? kuoltua p?tk?tt??.?
Ruumiskirstu juohtui siit? mieleen. H?n mietti pet?j?st?ns?:
?Ei sit? tarvitse muuta kuin kovertaa vain ontoksi, niin kirstu on valmis. Ja sopii siihen yhden miehen raato, vaikka h?nell? olisi vallesmannin maha.?
Rauhallisena l?hti h?n edelleen astua jutkuttamaan. Mutta astuessaankin h?n yh? viel? ajatteli pet?j??ns?, jota oli ik?ns? s??st?nyt. Ajatukset kyll? kulkivat hyvin laiskasti, v?linpit?m?tt?min?, mutta olivat toki ty?ss?. H?n j?rkeili kuolemasta ja pet?j?st??n:
?Kun se kasvaisi sis?st? ontoksi, niin ei tarvitsisi kuoltua muuta kuin sahata vain poikki ja sitte pujottaa ruumiin reik??n, niin siell? sit? olisi... Panisi vain tulpan rei?n suuhun, niin olisi kuin puupullossa.?
Ja sitte jatkuivat ajatukset yht? laiskoina kuin astuntakin. H?n mietti:
?Kun sattuisi viel? Anna Liisakin kuolemaan samana p?iv?n?, niin pujottaisi molemmat samaan reik??n ... sinne hirren sis??n, ja vet?isi hautaan!?
Se ajatus h?nt? huvitti. Tosissaan jatkoi h?n, punniten asiaa:
?Menisik?h?n semmoinen kahden ruumiin pituinen ruumisp?lkky yhdess? reess?, ilman takareke???
H?n mietti mittoja ja pet?j?n paksuutta, varmistui ja vahvisti:
?Ei se ry?k?le menisi ilman takareke?... Ainakin j?isi takimaisen ruumiin p?? jo reen kannan taakse riippumaan.?
H?n mietti? pinnasi asiaa, varmistui siin? uskossa, ett? takareki on otettava ja p??tteli:
?Ei perhana vie sit? ilman takareke? voisi vet??, jos olisi Anna Liisa samassa p?lkyss?. Keikkoaisi viel? p?lkky p??lleen, kun riippuu niin pitk?ll? reen kannan takana, ja silloin alkaisi takimaisen ruumiin p?? kolista tiet? pitkin!?
Niin jatkoi h?n laiskaa astumista ja yht? velttona ajatusty?t??n, kunnes ajatukset tyyten lakkasivat, kun h?n oli tullut siihen Lepp?m?en kohdalle.
Mutta eik?s juuri nyt siin? aja mies Murron salolle ja ihan ajok?rriss? istuen. Se tapaus oli sit?kin oudompaa, kun oli syksyaika ja sumuinen p?iv?. Se tapaus olisi ?llistytt?nyt muita, mutta Antti ei ollut siit? tiet?vin??nk??n. Painoi vain tiet? pitkin tulijaa vastaan ja ajatteli, ett? olkoonpa tuo kuka hyv?ns?.
Mutta tulija olikin itse se Littil?n Jussi Vatanen. Nyt se ajoi jo kohdalle ja tervehti:
?Prtuu! Ka, siin?h?n sin? oletkin... Min? t?ss? olen sinne sinua tapailemaan tulossa.?
?T?ss?!? vastasi Antti tervehdykseen, jatkaen: ?Luosovaaran Kettuseltako sin? t?m?n tamman vaihdoit??
?Luoso-... Se ruuninkarva ruuna oli niin toratsu, jotta arvelin, ett? joutaa se Kettunen h?nen kanssaan telm??... Se onkin semmoinen julma piiskan heiluttaja, se Matti Kettunen.?
Miehet vaikenivat hetken. Antti suinasi hevosen takaap?in, katsoi sitten hampaita ja vahvisti todeksi:
?Kymmenvuotinen se vasta on... Paljonko annoit v?li???
?Siin? satamarkkasen korvilla.?
?Vai sata!?
?Satahan min? sille. Eik? siin? ole liikoja, kun se ruuna oli toratsu ja t?lle saa panna nelj? jauhokulia rekeen ja l?hte? sen kuorman vain pit??.?
?Toratsuhan se taisi olla se ruuna. Minnek? sin? menet?? kysyi Antti k?rryj? suinaillen.
?Ka sinneh?n min? sinua tapailemaan, kun olisi v?h?n sit? asiaakin ollut... Vaikka voihan t?st? k??nty? takaisinkin, kun sin?k??n et ole kerran kotona.?
H?n k??nsi hevosensa ja kehotti:
?Tule sin?kin istumaan... Onhan t?ss? k?rriss? tilaa sen verran!?
Ja kun Antti oli noussut ja tammalle sanottu: prpoh! selitti h?n:
?Join markkinoilta ostin n?m? k?rrit silt? Ker?selt?, mutta toisen aisan p??st? v??ntyy tuo raherauta...?
* * * * *
Miehet ajoivat siit? edelleen ??nett?min?. Jussi Vatanen ajatteli asioitansa, mutta Antti ei ajatellut mit??n. Hevonen k?veli yl?m?ess? ja nyt Jussi otti puheeksi, sanoi:
?T?ss?k?h?n se Romppaselta katkesi k?rrin aisa silloin Olkkosen hirsitalkoissa??
Hevonen oli jo junnannut k?rrit m?en p??lle, kun Antti vastasi:
?Tuossa m?en takana on hyv? jalaksenpaininkoivu. Olisi k?yt?v? se ottamassa.?
Nyt he imeksiv?t piippujansa ja yh? hautui asia Jussin p??ss?. Nyt se oli jo kypsi ja h?n mietti mist? p??st? alkaa. Tahtoi v?h?n ujostuttaa se kosiomiehen pyyt?minen. Antti mietti laiskana Vatasen kysymyst?, muistellen miss? se Romppasen k?rrin aisa katkesi. H?n muisteli nyt Vataselle:
?Siell?h?n se taisi K?rn?n kujasilla katketa se Romppasen aisa...?
?K?rn?n kujasillakos se katkesikin!? ihmetteli Vatanen.
?K?rn?n?, vahvistui nyt Ihalaisen muisto.
Sitten ajoivat he taas ??neti. Vatanen mietti sit? Hyv?risen tyt?n kosimista. Yritti jo kysy? Anttia puhemieheksi, mutta ujosteli viel? ja k??nsi asian toiseksi, sanoen:
?Montako puuv?li? siit? Ihalaisen nurmesta nyt tuli hein????
?Nelj?...?
?Vai nelipuuv?linen pieles tuli!?
?Neli!?
Mutta toimitettavahan se asia kuitenkin oli. Vatanen rohkaisi luontonsa ja kysyi jo:
?Minnek? sin? olet menossa??
?Hyv?riseenh?n min?. Anna Liisa siin? paistoi leip??, niin rupesi k?rtt?m??n, jotta menisit siit? nyt joutessasi vaikka ukko Hyv?risen luona k?ym??n.?
Jussi riemastui. Asia n?ytti rupeavan luistamaan itsest?ns?. H?n mietti jatkoa, l?ysi sen ja sanoi:
?Sinulla sit? ei ole viel? mit??n h?t??, kun on viel? oma Anna Liisa elossa.?
?Onhan se siin? viel? ollut ... Anna Liisa.?
Jussi Vatanen antoi tammalle ohjaksen peri?. Tamma v?h?n siit? n?rk?styi, viuhautti h?nt??ns? ja Antti huomautti sen johdosta:
?Viuhauttaako se h?nt??ns???
?Ei se viuhauta, kun piiskalla antaa ihan tosissaan, vaan min? kun n?in leikill? vaan r?psyttelen, niin se siit? ottaa pahakseen?, puolusteli Jussi tammaansa ja lausui sille pari hyv?ily?:
?So, tamma ...
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.