uskotetuksi!
PIETOLA. Emme ole viel? tavanneet. Mutta min? uskon, ett? se Turkka, josta nimismies on puhunut, on toinen Turkka ja jostakin muualta kotoisin.
R?TT?RI. Ja uskotte t?m?n Turkan olevan suurtilallisen pojan!
PIETOLA. Mutta ei h?n koskaan ole sellaisia mahdottomuuksia uskottanutkaan.
R?TT?RI. Niin kehui minulle!
PIETOLA. Vai niin!--Kirjoitetaan Heilalalle. Heilalalta saadaan luotettava tieto.
R?TT?RI. Min? kirjoitan Heilalalle.--Tulkaa pois. (_Menev?t vasempaan_.)
ANNI (_tulee per?lt?, yksin_). Pietola mennyt pois! (Menee katsomaan vasemmalle.) Ahaa, oli noutaja!
TURKKA ja KATRI _tulevat per?lt?_.
ANNI. R?tt?ri on tullut takaisin!
TURKKA. Arvasin. Sai sen verran, ett? on rauhaton kuin kissa pistoksissa.
ANNI. Mutta jumalalle on kelvannut uhri: Pietola on juonut kihlajaisianne! (Ottaa kontin ja menee vasempaan.)
TURKKA. Minun on ukkoa s??li. En kuitenkaan mahda mit??n, kun asia meni t?lle tolalle. Mutta sin? nyt voit olla huoletta t?til?ss?. Eik? niin?
KATRI. Milloin joutuvat t?nne kirjasi?
TURKKA. En osaa sanoa tarkalleen. Menee siihen muutamia viikkoja.
KATRI. Enk? koko aikana saa sinua tavata. Sano viel? viimeinen kerta, ett? rakastat minua.
TURKKA. Viimeinenk? kerta? En sano viimeist? kertaa, ett? min? olen sun ja sin? olet mun.
KATRI. Ja min? rakastan sinua yli kaiken.
P?LH?-KUSTAA (_tulee per?lt?_). Voi saateri! Rakastatteko te toisianne?
TURKKA. Rakastamme, ja sen saat sanoa kaikille.
P?LH?-KUSTAA (_laulaa_).
Kaksi niin kaunista kukkasta kasvoi kahden puolen aitaa. Rakkaus se nuorten vaikka vuoren l?pitse tunkea taitaa.
KATRI. Hyv?sti.
TURKKA. Hyv?sti.
_Per?lt? takaa kuuluu laulu:_
Koskenkohina ja honkainhumina se on meid?n soittoamme. Eik? me muuta muistella kuin omaa armastamme.
Esirippu
KOLMAS N?YT?S
_Mets?aukeama. Oikealle osoittava tienviitta, jossa on: MAIJALAAN. Per?ll? tukkilaisten n?remaja. Tynnyri, josta toinen pohja on poissa. Pienet paarit_.
_Tukkilaisia valmistamassa n?reit?. Laulavat:_
Onpa se rakkaus sukkela tauti, riivaa se meit?, riivaa se teit?, varkahan tavalla se vaanii ja ly?, olkohon p?iv? tai olkohon y?. Nuorta ei s??st? se, vanhaa ei heit? se rakkaus.
Torpparipoikasen p??ss? se teuhaa, k?yh?nkin rikkaalle laittavi rakkaan, viekkaan ja vanhan se pauloittaa, hulivilihurjankin ansahan saa. Tuuman se tuo, jok' ei vuosihin lakkaa, se rakkaus.
Yrtit ja noidat ne sille ei mahda, kerjurihupsull' on kainokulta. Hitto sen ties mit? lie, mit? ei!-- Lampolan Jaskankin hirtehen vei. Niinh?n se on kuin ?ljy?, tulta se rakkaus.
TOLARI. Mink? vuoksi ei kello soi? Johan olisi aika.
KASURI. Tolarilla on kiire kirjan ??reen. Mik? sinut vanhana riivasi kirjalle?
OTERMA. Se rakkaus.
KASURI. Se tauti on minutkin nyt tavannut. Tein tyt?n kanssa lujat liitot viime lauantai-iltana.
OTERMA. Min? viime sunnuntai-aamuna varhain, kun aurinko nousi. Ja tytt? on n?tti ja hell?.
KASURI. Voi olla, mutta n?timpi ja hellempi on minun.
KASURI. Pannaanpa varsin vetoa. Tolari, joka tuntee t?m?n paikkakunnan ihmiset, ratkaisee. Kellot vetoa.
OTERMA. Tuossa k?si. Erota, Huotari.--Kasuri, sano ensin morsiamesi nimi!
KASURI. Sano sin? ensin.
HUOTARI. Sanokaa kumpikin hiljaa Tolarin korvaan.
KASURI ja OTERMA kuiskaavat Tolarin korvaan.
TOLARI (_h?mm?styneen?_). Ottiatuota!
HUOTARI. Taitavat olla yht? kauniita?
TOLARI. M?h?sen Kustaava!
KASURI ja OTERMA (_yht'aikaa_). Min? voitin! Kello t?nne!
HUOTARI. Samako morsian niill??
KASURI. Sin?, Oterma, valehtelet!
OTERMA. Sin? valehtelet!
HUOTARI. Elk?? ruvetko t?ss? tappelemaan!
TOLARI. Se M?h?sen Kustaava on sen sorttinen ottiatuota.
KASURI ja OTERMA (_toisilleen_). Sin? saat. Ota sin?.
HUOTARI. Ja kumpikin saa pit?? kellonsa. Ja sopu entisell??n.
ANNI (_laulaa et??ll? vasemmalla_).
Kaikellaisia kukkia kasvaa, vaan sinisi? v?h?. En ole saanut kaualle aikaa kultani silmi? n?h?.
HUOTARI. Mik? lintu tuolla laulaa? Uskoni, toivoni ja rakkauteni sanoo, ett? se on Anni!
TOLARI. Anni on. Meni ?sken Pietolan niitylle.
HUOTARI. Ensi sunnuntaina kihlajaiset!
KASURI. Aina se lupaa ensi sunnuntaiksi. Jos olisit joka kerta vetoa pannut, ei sinulla en?? olisi housuja eik? paitaa!
_?Kello soi!? Tukkilaiset yhtyv?t huutoon ja menev?t oikealle_.
ANNI (_l?hemp?n? laulaa_).
Laulaisin jos taitaisin, ett? kultani ??nen kuulis. Tuntisikohan ??nest? vai lintuseksi luulis?
HUOTARI. Anni on tulossa t?nne p?in. (_Laulaa_)
Niin min? neitonen sinulle laulan kuin omalle kullalleni. Jos olis valta niin kuin on mieli, niin ottaisin omakseni.
ANNI (_tulee vasemmalta_). Terve, Huotari. Minun pit?? saada tavata Poika. Hae sin? h?net. K?ske koputtaa tuota tynnyri?, niin arvaan tulla t?nne.
HUOTARI. Mutta palkaksi tahdon, ett? otat minut is?nn?ksi siihen m?kille.
ANNI. Ei ole en?? minun vallassani. R?tt?ri tulee Pietolaan is?nn?ksi, ja min? saan m?kilt? liukkaan l?hd?n.
HUOTARI. Niink? sittenkin k?vi?--Ei Pojalla h?t?? heiloista. Ja min? hankin toisen m?kin. Jos sin?, Anni, suostut asumaan kanssani, niin majassamme p?iv? paistaa pilvis??ll?kin.
ANNI. Huotari--voi voi--Pata kuohuu! (Juoksee vasemmalle.)
HUOTARI. Saakelin pata!
P?LH?-KUSTAA (_tulee per?lt? vasemmalta_). Turkalla on sinulle asiaa. K?ski odottaa Maijalassa.
HUOTARI. Miss? Turkka nyt on?
P?LH?-KUSTAA. Lammella.
HUOTARI. Sielt?p? h?net tapaankin. (_Menee per?lle vasemmalle_.)
P?LH?-KUSTAA (_istuu katselemaan rahojaan laulaen_).
Sit? min? olen meinannut, ett? Amerikkaan muuttaa--ja, kun heilani sanotaan moittivan mun arvoni alhaisuutta--ja.
Ja Amerikan maa se l?mmin maa, ja Suomi on vilunarka--ja, Neekerityt?t ne sanovat: voi Suomen poika parkoja!
(_Puhuu_) Kustaa l?htee kirkonkyl?lle. Siell? Kustaa saa paljon kirkkaita hopeoita, kun Kustaa on oppinut uusia lauluja tukkipojilta. (_Ottaa kiven alta keng?n ja puhuu taivaalle katsoen_.) ?iti hoi! Kustaa kaivaa t?m?n maahan, ettei r?tt?ri varasta.--Mik? se tuolla rasahti? Vissiin Tolari puun juurella Maijalta piilossa. (_Peitt?? keng?n lakillaan ja menee vasemmalle puhelemaan puun juurelle_.) Vais vais Tolari! Joko sin? taas siell? lukemassa! Kustaa menee sanomaan Maijalle. (_Heitt?ytyy vatsalleen_) Eih?n siell? Tolaria olekaan.--Voi saateri kuinka suuri sammakko!--Mit? sin? sammakko ajattelet?--Oletko sin? ollut kuninkaantyt?r?--Miss? asuu se noita-akka, joka muuttisammakoksi?-- Kustaa menee tappamaan sen, niin sinusta tulee kuninkaantyt?r ja Kustaa saa sinut puolisokseen.
TURKKA (_on n?ytt?ytynyt vasemmalla vaanimassa, hiipii esiin, ottaa lakin alta keng?n piilottaen selk?ns? taakse_). Kustaa, tapasitko Huotaria?
P?LH?-KUSTAA (_nousee_). Meni sinua hakemaan lammelta. (_Kohottaa lakkiaan ottaakseen keng?n_.) Voi voi
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.