Totta ja leikkiä

Aino Malmberg
뱮
Totta ja leikki?, by Aino Malmberg

The Project Gutenberg EBook of Totta ja leikki?, by Aino Malmberg This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Totta ja leikki?
Author: Aino Malmberg
Release Date: March 5, 2005 [EBook #15264]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TOTTA JA LEIKKI? ***

Produced by Matti J?rvinen, Tuija Lindholm and PG Distributed Proofreaders.

TOTTA JA LEIKKI?
Aino Malmberg
Ensimm?isen kerran julkaissut Kustannusosakeyhti? Otava 1903

HYMNI HUMBUGILLE
Ylistetty ollos mahtava Humbugi! Sin? olet se voima, joka maailmaa hallitsee ja eteenp?in vie! Minne joutuisimmekaan me ihmislapset, mik? olisikaan kohtalomme, jos sin?, oi Humbugi, maailmasta katoisit? Mutta sin? et katoo, ennenkuin maailma katoo! Sin? olet ikuinen kuin ihmissuku! Ylistetty ollos ikuinen Humbugi!
N?in kerran Rakkauden. Se tuli maailmaan ja kulki hiljaa ja ??neti. Ei se etsinyt omaansa. Kaikkensa se antoi, kysym?tt?, pyyt?m?tt?. Mik? oli sen palkka? Tuska. Jota suuremmaksi Rakkaus kasvoi, sit? tulisemmaksi tuli tuska.
Ei tuntenut maailma Rakkautta. Sen hellyytt? sanottiin tunkeilevaisuudeksi. Sen uhrautuvaisuutta sanottiin tyhmyydeksi. Sen uljuutta sanottiin julkeudeksi. Ja kylmyydeksi nimitettiin sen puhtautta. Pois ry?stettiin silt? Rakkauden nimikin. K?yh?n? ja alastomana se ajettiin maailman poluilla paleltumaan.
Mutta silloin astuit esiin sin?, oi Humbugi. Sin? otit Rakkauden rikkirevityn viitan, silasit sen silkill? ja kiilt?v?ll? kullalla ja levitit laajana hartioillesi. Torvilla toitottaen ja lippuja liehuttaen sin? vaelsit valtateill?, vaatien itsellesi Rakkauden nimen ja palkan. Ja sin? saitkin ne, oi mahtava Humbugi, sill? sinun voimasi on suuri. Ylistetty ollos, voimakas Humbugi!
N?in kerran Hyvyyden. Se oli luottavainen ja l?mmin. Se tahtoi unohtaa vihan. Se tahtoi auttaa avuttomia. Maailma polki sen jalkoihinsa ja tahrasi lialla sen valkean viitan. Ep?luulolla lamautettiin sen ojennettu k?si. Ivalla tukahdutettiin sen kutsuva ??ni. Pala palalta se surmattiin.
Silloin tulit sin?, oi Humbugi, loistavassa asussa astuen. Siin? huusit julki sen, mink? Hyvyys oli vaiennut. Sin? vaikenit silloin, kuin Hyvyys oli puhunut. Ja maailman silm?t seurasivat sinua ihastuksella. Kun sin?, oi Humbugi, pukeuduit Hyvyyden asuun, rakensi maailma alttarin, jossa se sinulle polttouhria suitsutti. Ylistetty ollos, loistava Humbugi!
N?in kerran Neron. Tulta sen silm?t iskiv?t ja s?ken?it? s?ihkyi sen s?il?, kun se rohkeana julisti sodan sinua vastaan, oi voimakas Humbugi! Ensi iskulla katkesi kurkihirsi linnastasi ja ammottava aukko syntyi lahonneeseen sein??n. Vapise, vapise, oi Humbugi! Jo ovat p?iv?si luetut! Jo l?henee valtasi loppuaan!
Mutta tyynen? kokosit sin? kantajoukkosi, oi Neroakin nerokkaampi Humbugi! Kateus kierosilm? tarttui ojennettuun k?teesi. Viha polvistui povellesi. Typeryys typs?hti syliisi. Hiljaa ja varmasti sin? hiivit Neroa vastaan. Hiljaa ja varmasti varastit Nerolta aseet. Mutta Nero ei lakannut taistelemasta, ennenkuin sin?, oi Humbugi, sen kuolleena jalkoihisi poljit. Sin? poljit Neron jalkoihisi ja pusersit ulos sen syd?nveren viimeiseen pisaraan asti. Se syd?nveri muuttui hohtaviksi helmiksi. Ne sin? ker?sit, oi laupias Humbugi, ja ripustit kaulaasi iki-ihanaksi koristukseksi. Ylistetty ollos nerokas Humbugi!
Oi Humbugi! taivaanko tytt?reksi sinua sanoisin, vaiko manalan hengett?reksi? Et ole kumpikaan, voimakas Humbugi. Keskiv?lill? aina liehut. Maa on oikea olopaikkasi. Siell? on ikuinen kotisi, siell? valtaistuimesi! Ota kruunu p??h?si ja nouse oikealla niinell?si joukkoja johtamaan. Sill? sin? olet maailman voimista mahtavin. Kaikki, kaikki maailmassa on humbugia, paitsi sin? oi Humbugi!

YST?VYYTT?
Sanatorion ruokasali oli viel? aivan tyhj?, vaikka kello jo oli yhdeks?n ja puoli kymmenen oli aamiaistunti. Heloittava p?iv?paiste oli n?ht?v?sti houkutellut vieraat yl?s tuntureille, sill? jo puoli kahdeksan olin n?hnyt suuren parven naisia ja herroja, alppisauvat k?dess? astuvan yl?s l?heisint? jyrk?nnett?. Astuin salin vieress? olevalle suurelle lasiverannalle katsomaan n?kyik? ket??n, mutta kaikki oli hiljaa ja ??neti. J?mtlannin komeat tunturit kohosivat lumihuippuisina maiseman taustassa ja keskikasvuisten haapojen lehdet v?r?hteliv?t sanatorion seinivieriss? aivan kuin aristellen omaa v?h?p?t?isyytt??n tuossa luonnon ??rett?m?ss? mahtavuudessa.
En tied? miten kauan lienen istunut siin?, kun ?kki? her?sin siit? ett? kuulin keveit? askeleita salista. K??nnyin katsomaan ja n?in nuoren tyt?n astuvan sis??n, suuri vihko sinikelloja k?dess?, niin hele?n sinisi?, kuin ainoastaan tunturiseutujen sinikellot ovat. Ja itse h?n oli kuin tunturikukka, tuo nuori neitonen. Koska vasta eilisiltana my?h??n olin saapunut sanatorioon, en ollut kerinnyt n?hd? ket??n muista vieraista ja siksi olin hiukkasen utelias n?kem??n keit? t??ll? oli. Seurasin silmill?ni neitosen puuhia.
H?n asetti sinikellot kukka-astiaan pienell? p?yd?ll?, johon oli katettu kahdelle hengelle. Sitten h?n riisui hattunsa ja j?rjesteli peilin edess? tuuhean keltaisen tukkansa sek? kiinnitti vihdoin pari sinikelloa valkoisen silkkipuseronsa vy?h?n. Liek?h?n ollut seitsem?ntoista kes?? n?hnyt tuo nuori neitonen?
Samassa h?n tuli verannalle, jossa istuin, jotain noutamaan. Saatoin silloin n?hd? h?net l?hemm?lt? ja huomasin ett? huoleti saatoin lis?t? kymmenen vuotta ?sken otaksumaani ik??n, ja varmaan olin silloin l?hemp?n? totuutta. Mutta h?nen olennossaan oli jotain niin lapsellista ja pehme?t?, ett? tuommoinen erehdys saattoi tapahtua v?hemm?nkin lyhytn?k?iselle, kuin min?.
H?n palasi takasin saliin p?yt?ns? ??reen ja j?rjesteli kukkia ja h?nen pienet valkoiset k?tens? liikkuivat hermostuneesti ja h?t?illen.
Kelle, kelle, kaikki tuo kukkien loisto?
Samassa kuului kovia askeleita etehisest?. Neitonen s?ps?hti ja lensi tulipunaiseksi. Min?kin loin uteliaana katseeni oveen p?in, jonne neitonen oli kiirehtinyt.
Ovi aukeni samassa ja sis??n astui -- -- --
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 21
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.