Tieni varrella tapaamia 2

A free download from http://www.dertz.in ----dertz ebooks publisher !----

Tieni varrella tapaamia 2

The Project Gutenberg EBook of Tieni varrella tapaamia 2, by Maikki Friberg This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Tieni varrella tapaamia 2
Author: Maikki Friberg
Release Date: November 20, 2005 [EBook #17114]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TIENI VARRELLA TAPAAMIA 2 ***

Produced by Matti J?rvinen, Tuija Lindholm and Distributed Proofreaders Europe.

TIENI VARRELLA TAPAAMIA
II
Maikki Friberg
Ensimm?isen kerran julkaissut Kustannusosakeyhti? Rosma 1922.

SIS?LLYS:
Minette Donner ..................................... 1 Fanny Sinebrychoff ................................. 24 Professori N. C. Frederiksen ....................... 52 Mathilde Wergeland ................................. 73 Alvilde Prydz ...................................... 90 Karl Gjellerup ..................................... 106 Minna Cauer ........................................ 118 Herman Grimm ....................................... 133 Yst?vykset ......................................... 151 Zena?da Maslowski .................................. 170

MINETTE DONNER.
?Voi miten lyhyt ihmisel?m? sent??n on? oli ajatus, joka ihan v?kisin tuli mieleeni seisoessani Minette Donnerin paarien ??ress? viime kev??n? Diakonissalaitoksen kirkossa, jonka sairaalassa h?n huhtik. 10 p. ainiaaksi oli sulkenut silm?ns?. Eih?n 50 vuotta ihmiskunnan kehityksess? merkitse juuri mit??n, mutta h?n, joka siin? nyt lep?si tammisessa kirstussaan, oli 50 vuotta sitten ollut kukoistava impi, ja ne harmaahapsiset vanhukset, jotka laskivat laakeriseppeleen h?nen kirstulleen tervehdyksen? v. 1869 seppel?idyilt? maistereilta, olivat silloin nuoruutta ja voimaa uhkuvia miehi?.
Yleens? saattoi useimmista l?sn?olevista sanoa, ett? he kuuluivat siihen Helsinkiin, joka pian on j?tt?v? vartiopaikkansa ja josta ei j?? kuin muisto vain. Mutta se muisto on kaunis, eik? t?m? arvostelu suinkaan v?himm?ss? m??r?ss? ole sovellutettavissa Minette Donneriin. H?n oli personallisuus, jonka poismeno on j?tt?nyt tuntuvan j?ljen, h?nen kotinsa oli noin kolmisenkymmenen vuoden kuluessa huomattava kulttuurikeskus Helsingiss?. Siell? oli kaikki laajemmassa mitassa kuin useimmissa muissa p??kaupungin kodeissa, oli paljon tilaa, paljon kasvavaa nuorta v?ke?, paljon talousapulaisia, paljon vieraita, paljon harrastuksia, puhuttiin monia eri kieli?. Ja kaikkea t?t? hallitsi Minette rouva. H?n oli se akseli, jonka ymp?rill? kaikki py?ri ja joka piti kaikki nuo eri ainekset koossa, niin ett? siit? syntyi miellytt?v? kokonaisuus.
[Kuva: Minette Donner 70-vuotiaana.]
Varmaankin oli suurin syy siihen, ett? h?n niin hyvin t?ytti paikkansa t?ss? suuressa kodissa ja painoi siihen sellaisen vapaan, hienostuneen, ennakkoluulottoman leiman se, ett? h?n jo ennen naimisiin menoaan oli ollut tilaisuudessa n?kem??n niin paljon, liikkumaan niin eri piireiss? ja niin monipuolisesti kehittym??n. H?n tunsi el?m?n, h?n oli sit? itse kokenut ja parhaan siit? itselleen johtot?hdeksi valinnut.
Minette Donner syntyi hein?k. 25 p. 1848 H?meenlinnassa ja oli sek? is?n ett? ?idin puolelta vanhojen ylimyssukujen j?lkel?inen. Is? oli ritarillisesta k?yt?ksest??n kuuluisa vapaaherra Munck, Haminan kadettikoulun johtaja ja sittemmin yliopiston varakansleri, h?nen ?itins? oli synty??n _v. Kr?mer_. Ja tuollainen koti, jossa ymm?rret??n ett? aateluus velvoittaa, ja jossa on koottuna monen polven hankkimaa sivistyst? ja kulttuuritraditsioneja, vaikuttaa aivan ihmeellisesti j?seniins?. He oppivat jo pienest? pit?en aivan tiet?m?tt??n sellaista, jota muiden vasta my?hemm?ll? ij?ll? suurella vaivalla on itselleen hankkiminen -- tai joka, ik?v? kyll?, usein j?? hankkimatta -- he saavat sellaisen notkean, varman k?yt?ksen ja tottuvat asettumaan oikeaan suhteeseen kanssaihmisiins? pokkuroimatta toisia ja rupeamatta toisten suhteen yliolkaisiksi. N?m? piirteet havaitsikin Minette Donnerissa l?pi koko h?nen el?m?ns?. H?n oli aina luonnollinen, aina oma itsens?, joutui h?n sitten millaiseen seuraan tahansa.
Toisaalta voi kyll? olla niin, ett? kun ihminen kotoa saa kaikki valmiina, niin se voi synnytt?? jonkinlaista velttoutta ja itsetyytyv?isyytt?. Ei h?n viitsi liikoja ponnistella, vaan arvelee, ett? tuo ulkonainen hienous, hiottu k?yt?s ja yhteiskunnallinen asema on jo kyllin. Mit?p? sit? muuta en?? tarvitsee!
T?h?n passiivisuuteen ei Minette kuitenkaan koskaan langennut. H?n oli siksi liian vilkas ja liian l?mminsyd?minen ja sitten h?n kasvoi suuren is?nmaallisen her??misen aikana ja sellaisessa ymp?rist?ss?, jossa siihen ymm?rt?myksell? suhtauduttiin. Vapaaherra Munck ei nimitt?in ollut ainoastaan hienosti sivistynyt ja ylh?inen, vaan my?skin eritt?in vapaamielinen ja is?nmaallinen. H?n oli esim. toiminut hyvin tehokkaasti valmistaakseen _J. W. Snelman'ille_ paikkaa meid?n yliopistossamme ja h?nen kodissaan oli t?m? sek? _L?nnrot_ ja _Cygn?us_ aina tervetulleita vieraita, kuten kaikki muutkin sen ajan kulttuuriel?m?n kannattajat. Keskustelut Suomen tulevaisuudesta ja siit? j?ttil?isty?st?, joka t??ll? oli tarpeen kansamme henkiseksi, aineelliseksi ja siveelliseksi kohottamiseksi, her?tti nuoren Minetten mieless?kin vilkasta vastakaikua.
Sitten tuli taas toisenlaisia vaikuttimia, jotka my?skin olivat omiaan avartamaan n?k?piiri? ja panemaan aivot askartelemaan. H?n oli esim. tilaisuudessa vierailemaan t?tins?, vapaaherratar Lagerbringin kodissa Upsalassa ja tekem??n siell? paljon hauskoja tuttavuuksia. Ja jos mik??n, vaikuttavat tuollaiset oleskelut her?tt?v?sti vastaanottavaan mieleen. Kotimaan sek? puutteet ett? edut k?yv?t senkautta entist? selvemmiksi, kun on n?hnyt vastaavia oloja muualla ja verrannut niit? omiinsa.
[Kuva: Minette Donner yleisen? seppeleen sitojana maisterivihki?isiss? 1869.]
Mutta el?m? ei ainoastaan anna, vaan se asettaa my?skin vastalaskuja, v?liin hyvinkin kalliisti lunastettavia ja sen sai kyll? Minettekin kokea. Ensim?inen oli h?nen rakkaan is?ns? kuolema, joka tapahtui juuri silloin kun h?n t?ytti 17 vuotta. Osoitteeksi siit? miten rakas ja kunnioitettu t?m? is? oli ollut, mainittakoon, ett? vaikka h?n jo useita vuosia oli lev?nnyt turpeen alla, valittiin h?nen tytt?rens? Minette siit? huolimatta yleiseksi seppeleensitojaksi maisterinvihki?isiin v. 1869.
Seuraava ankara