The Kalevala

The Project Gutenberg EBook of The Kalevala, compiled and edited by Elias Loonrot
Copyright laws are changing all over the world. Be sure to check the copyright laws for your country before downloading or redistributing this or any other Project Gutenberg eBook.
This header should be the first thing seen when viewing this Project Gutenberg file. Please do not remove it. Do not change or edit the header without written permission.
Please read the "legal small print," and other information about the eBook and Project Gutenberg at the bottom of this file. Included is important information about your specific rights and restrictions in how the file may be used. You can also find out about how to make a donation to Project Gutenberg, and how to get involved.
**Welcome To The World of Free Plain Vanilla Electronic Texts**
**eBooks Readable By Both Humans and By Computers, Since 1971**
*****These eBooks Were Prepared By Thousands of Volunteers!*****
Title: The Kalevala
Author: Anon.
Release Date: November, 2004 [EBook #7000]?[Yes, we are more than one year ahead of schedule]?[This file was first posted on October 23, 2002]
Edition: 10
Language: Finnish
Character set encoding: Latin-4
? START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK, THE KALEVALA ***
Kalevala?[1849 edition]
Elias L?nnrot?(1802- 1884)
[This electronic edition has been copied verbatim from the 28th printed edition produced by the Finnish Literature Society as posted on their web site: The text is in the public domain.
The FLF has also given Project Gutenberg permission to also post their copyrighted introduction. For more information on 'Kalevala', please visit their web site.]
Kalevala 1849
Kalevalan ensimm?inen painos ilmestyi vuonna 1835. Teos syntyi Elias L?nnrotin (1802- 1884) ty?n tuloksena ja koostui h?nen ker??mist??n kansanrunoista.
Kalevala merkitsi k??nnett? suomenkieliselle kulttuurille ja her?tti huomiota my?s ulkomailla. Se synnytti suomalaisten keskuudessa itseluottamusta oman kielen ja kulttuurin mahdollisuuksiin. Kalevalaa ruvettiin kutsumaan suomalaisten kansalliseepokseksi.
L?nnrot yst?vineen jatkoi edelleen kansanrunojen ker??mist?. Uutta aineistoa kertyi runsaasti. Sen pohjalta L?nnrot julkaisi Kalevalan toisen, laajemman version vuonna 1849. Eepoksessa oli nyt 50 runoa (22 000 s?ett?) ja se oli juonenkulultaan yhten?isempi kuin vanha Kalevala.
Vuoden 1849 Kalevala on se, jota siit? l?htien on Suomessa luettu ja johon my?s useimmat k??nn?kset pohjautuvat.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, jonka perustajiin L?nnrotkin kuuluu, julkaisi sek? vuoden 1835 ett? 1849 Kalevalan.
Oheinen teksti perustuu SKS:n julkaiseman 1849 Kalevalan 28. painokseen. Sen on Anssi Toivon tekstist? muotoillut ja tarkastanut Johanna Kurela.
Kommentit ja korjaukset:?Suomalaisen Kirjallisuuden Seura?Sirkka-Liisa [email protected]
Ensimm?inen runo
Mieleni minun tekevi,?aivoni ajattelevi?l?hte?ni laulamahan,?saa'ani sanelemahan,?sukuvirtt? suoltamahan,?lajivirtt? laulamahan.?Sanat suussani sulavat,?puhe'et putoelevat,?kielelleni kerki?v?t,?hampahilleni hajoovat.?Veli kulta, veikkoseni,?kaunis kasvinkumppalini!?L?he nyt kanssa laulamahan,?saa kera sanelemahan?yhtehen yhytty?mme,?kahta'alta k?yty?mme!?Harvoin yhtehen yhymme,?saamme toinen toisihimme?n?ill? raukoilla rajoilla,?poloisilla Pohjan mailla.?Ly?k?mme k?si k?tehen,?sormet sormien lomahan,?lauloaksemme hyvi?,?parahia pannaksemme,?kuulla noien kultaisien,?tiet? mielitehtoisien,?nuorisossa nousevassa,?kansassa kasuavassa:?noita saamia sanoja,?virsi? viritt?mi??vy?lt? vanhan V?in?m?isen,?alta ahjon Ilmarisen,?p??st? kalvan Kaukomielen,?Joukahaisen jousen tiest?,?Pohjan peltojen perilt?,?Kalevalan kankahilta.?Niit' ennen isoni lauloi?kirvesvartta vuollessansa;?niit? ?itini opetti?v??tess?ns? v?rttin?t?,?minun lasna lattialla?eess? polven py?riess?,?maitopartana pahaisna,?piim?suuna pikkaraisna.?Sampo ei puuttunut sanoja?eik? Louhi luottehia:?vanheni sanoihin sampo,?katoi Louhi luottehisin,?virsihin Vipunen kuoli,?Lemmink?inen leikkil?ihin.?Viel' on muitaki sanoja,?ongelmoita oppimia:?tieohesta tempomia,?kanervoista katkomia,?risukoista riipomia,?vesoista vetelemi?,?p??st? hein?n hieromia,?raitiolta ratkomia,?paimenessa k?yess?ni,?lasna karjanlaitumilla,?metisill? m?tt?hill?,?kultaisilla kunnahilla,?mustan Muurikin j?less?,?Kimmon kirjavan keralla.?Vilu mulle virtt? virkkoi,?sae saatteli runoja.?Virtt? toista tuulet toivat,?meren aaltoset ajoivat.?Linnut liitteli sanoja,?puien latvat lausehia.?Ne min? ker?lle k??rin,?sovittelin sommelolle.?Ker?n pistin kelkkahani,?sommelon rekoseheni;?ve'in kelkalla kotihin,?rekosella riihen luoksi;?panin aitan parven p??h?n?vaskisehen vakkasehen.?Viikon on virteni vilussa,?kauan kaihossa sijaisnut.?Ve?nk? vilusta virret,?lapan laulut pakkasesta,?tuon tupahan vakkaseni,?rasian rahin nen?h?n,?alle kuulun kurkihirren,?alle kaunihin katoksen,?aukaisen sanaisen arkun,?virsilippahan virit?n,?kerittelen p??n ker?lt?,?suorin solmun sommelolta??Niin laulan hyv?nki virren,?kaunihinki kalkuttelen?ruoalta rukihiselta,?oluelta ohraiselta.?Kun ei tuotane olutta,?tarittane taarivett?,?laulan suulta laihemmalta,?vetoselta vierettelen?t?m?n iltamme iloksi,?p?iv?n kuulun kunniaksi,?vaiko huomenen huviksi,?uuen aamun alkeheksi.
Noin kuulin saneltavaksi,?tiesin virtt? teht?v?ksi:?yksin meill? y?t tulevat,?yksin p?iv?t valkeavat;?yksin syntyi V?in?m?inen,?ilmestyi ikirunoja?kapehesta kantajasta,?Ilmattaresta emosta.?Olipa impi, ilman tytt?,?kave luonnotar korea.?Piti viikoista pyhyytt?,?i?n kaiken impeytt??ilman pitkill? pihoilla,?tasaisilla tanterilla.?Ik?vystyi aikojansa,?ouostui el?m?t?ns?,?aina yksin ollessansa,?impen? el?ess?ns??ilman pitkill? pihoilla,?avaroilla autioilla.?Jop' on astuiksen alemma,?laskeusi lainehille,?meren selv?lle sel?lle,?ulapalle aukealle.?Tuli suuri tuulen puuska,?i?st? vihainen ilma;?meren kuohuille kohotti,?lainehille laikahutti.?Tuuli neitt? tuuitteli,?aalto impe? ajeli?ymp?ri sel?n sinisen,?lakkip?ien lainehien:?tuuli tuuli kohtuiseksi,?meri paksuksi panevi.?Kantoi kohtua kovoa,?vatsant?ytt? vaikeata?vuotta seitsem?n satoa,?yheks?n yr?n ike?;?eik? synny syntyminen,?luovu luomatoin siki?.?Vieri impi veen emona.?Uipi i?t, uipi l?nnet,?uipi luotehet, etel?t,?uipi kaikki ilman rannat?tuskissa tulisen synnyn,?vatsanvaivoissa kovissa;?eik? synny syntyminen,?luovu luomatoin siki?.?Itke? hyryttelevi;?sanan virkkoi, noin nimesi:?"Voi poloinen, p?ivi?ni,?lapsi kurja, kulkuani!?Jo olen joutunut johonki:?i?kseni ilman alle,?tuulen tuuiteltavaksi,?aaltojen ajeltavaksi?n?ill? v?ljill? vesill?,?lake'illa lainehilla!?"Parempi olisi ollut?ilman impen? ele?,?kuin on nyt t?t? nyky??vier?hell? veen emona:?vilu t??ll' on ollakseni,?vaiva v?rj?tell?kseni,?aalloissa asuakseni,?veess? vieriell?kseni.?"Oi Ukko, ylijumala,?ilman kaiken kannattaja!?Tule t?nne tarvittaissa,?k?y t?nne kutsuttaessa!?P??st? piika pintehest?,?vaimo vatsanv??ntehest?!?K?y pian, v?lehen jou'u,?v?lehemmin tarvitahan!"?Kului aikoa v?h?isen,?pirahteli pikkaraisen.?Tuli sotka, suora lintu;?lente? lekuttelevi?etsien pes?n sijoa,?asuinmaata arvaellen.?Lenti i?t, lenti l?nnet,?lenti luotehet, etel?t.?Ei l?y? tiloa tuota,?paikkoa pahintakana,?kuhun laatisi pes?ns?,?ottaisi olosijansa.?Liitelevi, laatelevi;?arvelee, ajattelevi:?"Teenk? tuulehen tupani,?aalloillen asuinsijani??Tuuli kaatavi tupasen,?aalto vie asuinsijani."?Niin silloin ve'en emonen,?veen emonen, ilman impi,?nosti polvea merest?,?lapaluuta lainehesta?sotkalle pes?n sijaksi,?asuinmaaksi armahaksi.?Tuo sotka, sorea lintu,?liiteleikse, laateleikse.?Keksi polven veen emosen?sinerv?isell? sel?ll?;?luuli hein?m?tt?h?ksi,?tuoreheksi turpeheksi.?Lentelevi, liitelevi,?p??h?n polven laskeuvi.?Siihen laativi pes?ns?,?muni kultaiset munansa:?kuusi kultaista munoa,?rautamunan seitsem?nnen.?Alkoi hautoa munia,?p??t? polven l?mmitell?.?Hautoi p?iv?n, hautoi toisen,?hautoi kohta kolmannenki.?Jopa tuosta veen emonen,?veen emonen, ilman impi,?tuntevi tulistuvaksi,?hipi?ns? hiiltyv?ksi;?luuli polvensa palavan,?kaikki suonensa sulavan.?Vavahutti polveansa,?j?rkytti j?seni?ns?:?munat vier?hti vetehen,?meren aaltohon ajaikse;?karskahti munat muruiksi,?katkieli kappaleiksi.?Ei munat mutahan joua,?siepalehet veen sekahan.?Muuttuivat murut hyviksi,?kappalehet kaunoisiksi:?munasen alainen puoli?alaiseksi maaem?ksi,?munasen yl?inen puoli?yl?iseksi taivahaksi;?yl?puoli ruskeaista?p?iv?seksi paistamahan,?yl?puoli valkeaista,?se kuuksi kumottamahan;?mi