joka askelelta surmaa pelj?t?, koska samalla alituisella, ylellisell? pelolla h?n vaan vaikeuttaisi koko el?m?ns? ja siit? ei kuitenkaan olisi kuolemata vasten apua.
133. Savu sepp?in pajassa, sen sep?t suvaitsevatkin.
Ei ket?n? pid? ty?st?ns? soimata, jos kohta olisi alhasempikin, eik? kaikki sen ohessa niin siisti ja kaunis katsella, kuin monikin toivoisi.
134. Siell? hyv?, miss' ei meit?.
Monella on tapa elikk? luonto, kaikkialla olla tyytym?tt?m?n? ja aina kehua ja ylist?? toisen el?m?t?. T?st? tavastaan on h?nell? itsell??n enemmin pahaa, kuin kell?n? toisella.
135. Siivo ty?t? kaunihimpi, mieli muistoa parempi.
V?list? olemme kuulleet sanottavan: muisto mieli? parempi, vaan kuitenkin lienee mieli eli j?rki parempi kuin muisto.
136. Sile?mpi siiven j?lki, kuni vastan lehtev?nkin.
K?yh?in kaunis, hiljainen el?m? on parempi kuin rikasten loistava, kauas kuuluva.
137. Silloin on toimi toisialla (eli mieli melke?ss?), kun on toisen miehen p??ss?.
Ei vaan taidakaan paljo siit? toimesta olla, jota ei omassa p??ss? s?ilytet?, jonka t?hden jokaisenkin mahdollisuutta my?ten pit?isi kokea omalla toimellansa el??, ei totuttaa itse?ns? ylen muihin luottaumaan, sill? itsekullakin on ty?t? itsest?ns?. Toisilla sanoilla kuuluu edellinen sanalasku n?in:
Silloin on tuuma tuonnempana, kun on toisessa talossa, v?ki v?lj?ss? tilassa, kun on toisen hartioissa.
138. Sill? akka voittaa, kun puolen puuta taittaa.
Miesten pilkkasanat, akkojen johonkuhun miesten ty?h?n ruvettua.
139. Silm? siistill? el??pi, vatsa vadin kantimilla, pere pellon antimilla.
Sent?hdenp? pit?isi huolta pit?? siisteydest?kin muistaen, ett? silm?kin tarvitsee el??.
140. Soisi orja y?n tulevan, vanki p?iv?n valkeavan.
Eri-tiloissa on ihmisill? eri-toivotuksensakin.
141. Suu saatti suden ritahan, kieli k?rp?n lautasehen.
Moniki onnen etsossa l?yt?? surmansa.
142. Sykysyinen suuri kakku kev?h?ksi keijattaapi.
Senp?tahden pit?isikin syksyst? aikain katsottaman, ettei liioin tavaroita menetelt?isi. El?j?nkin talon pit?isi aina muistaa, ett? k?yhempi?kin aikoja saattaa tulla, ja n?iden varaksi talteen panna, mit? saattaa.
143. Synti puuron purennasta, kaksi ilman nielenn?st?.
Taitaisi toivoa lukija t?ss? selvitett?v?n, miten puuroa pit?isi sy?d?, koska synti? tulee jos puree, synti? jos purematta nielet. Vaan ty?l?s on meid?n selvitt?? mit? itse emme ?ly?. Yritimme kyll? kerran koetteeksi ilman synnitt? puuroa sy?d?, vaan siit? sy?misest? ei ollut vatsalle siksi paljo hyv??, ett? toiste yritt?isimme. On monta muutakin toimitusta elossa senlaatuista, ettei tied?, teenk? vai heit?nk? tekem?tt?. Kaikkia niit? vertaillaan t?ll? sananlaskulla.
144. Sy?pi leiv?n survoisenki, kun on miest? mielin m??rin, omin ottamin urosta.
Sananlasku p??tt?? k?yhemm?nkin suodun ja mielenmy?t?isen miehen olevan paremman, kuin muka rikkaan pakolla otetun. Miten lienee, heit?n per?ti naisten huoleksi, itse tuumailla ja arvaella.
145. Sy?pi toukat senkin kielen, jok'ei puhu polvenahan, selvit? sin? ik?n?, kuulu kullan valkiana.
Kielaiden puheliaiden puolustus niit? vastaan, jotka soimaavat heit? paljon puhumasta.
146. S?isi suu, vet?isi vatsa, vaan ei kest? vaaterievut.
N?lk?isen sanat hyv?n ruoan pariin p??sty?ns?.
147. Talon kautta talvitiet?, naurishalmehen kes?ll?.
Sill? tavalla kukin ty?ns? laittaa, mill? n?kee paremman olevan.
148. Tapa varren kaunistaa, eik? karva kauniskana.
Koreilijoiden mieleen otettavat sanat.
149. Tauditta vanha kuolee, tuuletta p?lh? kaatuu.
Kuvailee ei olevankaan vanhoilla pitk?n el?m?n toivoa.
150. Tehty ty? alotetusta, valmis vaimo kosjotusta.
Toiset sanovat kosjotusta, toiset toisin ja rumemmasti, kuin mit? kirjaan voi panna. Monta muutakin sananlaskua on Suomalaisilla, jotka osottavat t?iden aloittamista my?ten tehdyiksi tulevan.
151. Tekev? torainen vaimo, talon vaimo tappelija.
Ei pahaa, ettei hyv?? matkassa.
152. Tie k?yd?, hako lev?t?, havun vierus viehkuroida.
Ottelivat kerran sanoillaan kaksi miest?, k?yh?t kumpikin. Vaan toinen kuitenkin, joka oli parempi olevinaan sai viimmein toisellensa lausuneeksi: "mik? sin? oletkin mokoma; ei sinulla ole mitik?n?, mit? taitaisit omaksesi sanoa." Siihen vastasi toinen: "on kyll? ja paljoki, ensiksi reppu selj?ss?ni, k?dess?ni saua ja sitte: Tie k?yd?, hako lev?t?, havun vierus viehkuroida."
153. Toivoo k?yh? hy?tyv?ns?, poteva paranevansa.
Silloin vaan ei olekaan en?? paljoa koko el?m?st?, kun toivokin on kadonnut; sill? toivopa on ihmisen viimeinen etu.
154. Toki tunnen tullin panna, hankkia venehen hangan, vaikkei kaartana venett?.
Moni moittii toisen t?it? ja laitoksia, vaikkei itsess? olisi sinnep?ink??n tekij?t?. Eik? olekaan mik??n mahdoton asia huonommankin paremman t?iss? moitinnon aineita l?yt??, jota nykyinen sananlasku kuvailee. Itse?mmekin taidamme viel? monesti saada tullinpaniohin ja hanganhankkijoihin vertailla.
155. Tuosta tunnen tuhman miehen: vuoli kieron kirvesvarren, v??r?n v?rttin?n rapasi; tuosta tunnen tuhman vaimon: syltyss? sukat jalassa, lakki p??ss? kallollahan.
Jokainenkin tutaan t?ist??n ja olennostaan.
156. Tuosta tunnen tuhman miehen: vuoli kieron kirvesvarren, v??r?n v?rttin?n rapasi (vanutti); tuosta tunnen tuhman vaimon: ahtoi riihen rippup?ihin, syltyss? sukat jalassa, lakki p??ss? kallollahan.
Kyll?kin kerraksi tuntomerkkej?, eik? tosiaankaan aivan tyhji?.
157. Tyhm? t?it?ns? kehuupi, viisas ei virka mit?n?.
Miten lienee; vaan v?h? kyll? taitaakin kehumisesta t?ille apua eli kaunistusta tulla, jos ilman eiv?t ole hyv?t ja kauniit.
158. Ty?lle saattoi V?in?m?inen, lauloa lotaisemahan.
Sanovat toisinaan laulajat niit? vastaan, jotka soimaavat heit? aikansa tyhjiss? loruissa kuluttamasta, niin laulujansakin ty?ksi vertaillen. Toiset taas toisellakin mielell? kuvailevat t?ll? sanalaskulla, ei olevankaan suuresti apua esi-is?imme ty?taidosta, jos ei aikaa voittain itse paremmiksi opita.
159. Ty? tekev?n, kisa n?kev?n.
"Kynt?mist? niin vaikeaksi ty?ksi hoetaan" -- sanoi kerran pieni varsa -- "min? t?ss? olen kaiken p?iv?n ?itini kera vakoa k?vellyt, en koko ty?t? min?n? pid?".-- "Niin toki oletkin", vastasi emo, "k?vellyt, et kynt?nyt; siin? se erotus, lapseni".
160. Vaivasen vara vedess?, toisen vaivaisen kyl?ss?, autuahan aitassansa.
Katso slku. n:o 71.
161. Vaiva vaaralla ele?, vaiva vaaran liepehell?.
Jopa taisikin olla sellainen ihmisel?m?, ettei vaivatonta paikkaa l?ydyk??n, ja siin? kohdassa sananlasku kyll? tosi on. Vaan ilman vertaillaan sill? niit?, jotka yh? vaivojansa valitellen eiv?t konsa osaansa tyydy. Sellaisia on
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.