Suomalaisia sananlaskuja | Page 2

kuitenkaan konsanansa sukupuuttoon. Kansallinen sivistys yh? perusteellisemmaksi vaurastuessaan on palkitseva sen, mink? pintapuolinen sivistys on h?vitt?nyt. Kirjallisuuden teht?v? on niin ylh?isiss? kuin alhaisissakin elvytt?? rakkautta oman kansan henkisen tuottelijaisuuden hedelmiin. Kirjallisuuden teht?v? on saattaa uudestaan k?yt?nt??n muinaiset sananlaskutkin, joista suullinen ja kirjallinen esityskeino mehukkaammaksi ja virke?mm?ksi voimistuu. Kirjallisuuden teht?v? on my?skin selitt?? n?iden sananlaskujen oikea merkitys ja k?yt?nt?. Siin? tarkoituksessa t?m?kin kansankirjanen julkaistaan.
Mit? toimitustapaan tulee, mainittakoon, ett? sananlaskut selityksineen, jotka alkuteoksessa tavataan eri kuukausnumeroiden j?lkeen liitettyin? mit??n erityist? j?rjestyst? noudattamatta, nyt on asetettu tavalliseen aakkosj?rjestykseen. Oikokirjoitus on muutettu nykyaikaiseksi. Niin ik??n on hell?varoin korjattu muutamia lauseopillisia omituisuuksia, joita L?nnrot alkavana suomenkielen k?ytt?j?n? n?ht?v?sti latinankielen vaikutuksesta noudatteli, mutta jotka h?n varttuneempana sitten hylk?si. Samoin on yht? toista muutakin nykyiselle kielitajulle outoa luonnikkaammaksi muutettu. T?t? menetystapaa puolustaa teoksen tarkoitus.
Toimitusty?n on suorittanut ylioppilas Eero J??sk? (k. 1890), joka hehkeimm?ll? i?ll??n Manan majoille mennyt nuorukainen t?h?n teht?v??n uhrasi el?m?ns? viimeiset hetket.
A. V. F----n.

1. Ain' on onni saanehella, ei aina ansainnehella.
Lieneekin niin toisinaan, vaan ep?ilem?tt? kuitenkin ovat useimmat valitukset, onnen ei ansiota puoltavan, tyhj?kuntaisia. Harvoinpa ansiollisten miesten kuullaankaan valittavan, vaan ilman pit?v?t hyv?n?ns?, mit? Jumala antaa, olipa se sitten meid?n mielest? parempata tai pahempata.
2. Anna Jesus otravuotta, Jumala jyv?kese?, Herra hein?n kuivautta, saisi orjatkin olutta, kasakatkin kaljavett?, vierrett? kivenvet?j?t.
Ainakin, ei yksin n?in? viimeisin? vuosina toivottava asia.
3. Anna k?tt? k?yv?n miehen, suuta ulkovan urohon.
K?yv?ll? ja ulkovalta ymm?rret??n toisinaan k?yh?? ja koditonta, toisinaan muuten kulkevaista, tuntematonta. Edellisess? tapauksessa kehottaa sananlasku k?yhi?kin ja varattomia hyvin kohtelemaan; j?lkim?isess? varalla pit?m??n, ettei tuntemattomiakaan tylysti vastaan oteta, koska siit? vaan katumus saattaisi seurata.
4. Arat ty?tt?m?n k?t?set, rakko laiskan k?mmeness?.
T?ll? vertauksella kuvaillaan laiskojen ja ty?tt?mien eloa useammissa tiloissa, joissa tavataan kunnottomiksi.
5. Asialle mies kyl?h?n, vaimo varten sy?mist?ns?.
Vertaelee vaimoista ei ulkotoimituksiin olevan.
6. Aura atroja parempi, kirnunm?nt? tarpoimia.
Atro eli atrain on raudasta tehty, moni v?k?inen, pitk?varrellinen kalaniskuase, jota toisissa paikoin arinaksi ja ahinkaaksikin sanotaan. T?m?n sananlaskun mukaan on siis maanviljelys ja karjanpito kalastamista etuisampi, jota mek??n emme valeeksi v?it?, vaan toivomme monen, jonka pellot ja karja kalastamisen vuoksi laihtuvat, paremmin t?m?n asian varteen ottavan. Joka kalastamisessakin laskee yhteen kaikki, ensiksi ty?n ja aineet pyydyksi? hankkiessa, sitte vaivat ja ajankulun pyyt?ess? ja t?m?n tehty??n asettaa saaliinsa rinnakkain sen hy?dyn kanssa, mink? h?n kaikilla n?ill? t?ill?, vaivoilla ja kuluilla olisi voinut maallansa toimittaa, h?n helposti keksii kalanpyynnin ei konsa olevan maaty?h?n verrattavan. Mutta mik? onkaan syyn?, ett? h?n ei kuitenkaan kalastamista heit?. Ei muu, kuin ett? h?n kalanpyynniss? n?kee vaivansa pikemmin ehk? kehnostikin palkittavan, jota vastoin maanviljelys ja karjanhoito vasta my?hemmin, ehk? monikertaisesti auttavat. Ainoastaan meren luodoilla ja rantamailla asuvilla, joilla ei ole tilaa maata viljell? ja karjoja pit??, on kalanpyynti luonnollinen ty?, ja heilt? pit?isi maanmiehen enimm?n kalantarpeensa maanviljalla hankkia, niin olisi kummallekin toisen hyvyys hy?dyksi. Ja miksi ei sopisi h?nen itsens?kin, ehk? vaan aikalomasta, kaloja j?rvist?ns? pyyt??. Kun t?m? vaan harvoin tapahtuisi, niin j?rvet kalaisempina asuisivatkin ja h?nell? olisi siit? viel? sekin etu, ett? silloin v?hemm?ll? ty?ll? pian yht?l?isen saaliin saisi, kuin nyt paljolla v?ell? melkein puhtaiksi kalatuista vesist?ns?. Monta muuta sananlaskua l?ytyy, jotka osottavat Suomen kansalla t?ss? asiassa olevan hyv?n ymm?rryksen; niin esim. sananl. N:o 41, 54, 160.
7. Auta miest? m?ess?, nosta lasta kynnyksess?.
Apu paikassansa on hyv? itsekullekin.
8. Ei huolta h?vinnehell?, ty?t? maansa my?nehell?.
Sill? mielell?k? vaan moni silmin n?hden h?vitt?neekin maansa?
9. Ei lapset laista tied?, vaimot vallan tuomioista.
Harvoinpa heihin laki ja tuomiot koskenevatkin.
10. Ei liikkuva vaihate liikkumattomaan.
Huvempi ja hy?dyllisempi usein onkin liikkeell? olla, kuin yksien sein?in sis?ss? asua.
11. Ei lupaus taloa h?vit?.
Niin toisinaan sanotaan, mutta paljoa paremmin sanottu on: lupaus on velkaa pahempi ja ennen mies maansa my?pi, ennen kuin sanansa sy?pi. Sill? luvata ei pid?, mit? ei t?ytet?kin.
12. Ei luulo ole tiedon vertainen.
Hyvin muistettava asia niillekin, jotka toisinaan luulevat syyp??ksi syyt?nt?kin.
13. Ei n??lt? voita sy?d?.
Ei kauneudesta yksin ole apua, jos ei muuta hyv?? keralla ihmisess? l?ydy.
14. Ei ole aina Antin tuulet, viel' on tuulet Tuomahankin, Pietarin per?n takana.
Ell?s sent?hden ylen ihastuko yhdest? pahasta p??sty?si, koska taitaakin toisia l?hesty?.
15. Ei ole aittahan asia, eik? tiet? kellarihin, kun on suossa suurusjauhot, pet?j?ss? pellonsiemen.
Ei k?yt? kehua eli teeskennell? itse??n paremmaksi, kuin onkaan.
16. Ei ole hoppu hyv?ksi, eik? kiire kunniaksi.
Tosi kyll? taitaa olla, ettei ylellinen hoppu ja kiire t?iss? edist?, vaan kuitenkin soisimme maanmiestemme useinkin liikkuvammasti elelev?n, kuin tavallisesti, eik? niin, ett? aika menee arvellessa, p?iv? p??t? v??nnelless?, taikka sill? tavalla kuin entinen mies, jolle poika ?kisti sis??n juostuaan huusi: "is?, tulkaa auttamaan, susi vie lampaan", vaan johon is? vastasi: "jahka ma pist?n ensinn? tupakkaa piippuuni".
17. Ei ole huuten huokeampi, eik? parkuen parempi.
Sanotaan niille, jotka yht?l?iseen kipujansa, vaivojansa eli muuta onnettomuuttansa valittavat.
18. Ei ole maata markatonta, ilmoa is?nn?t?nt?.
Onkin Jumala hyvyydell?ns? siunannut kaikki maanpaikat ihmisten asuttaviksi.
19. Ei ole maitokaan makea suusta miehen suuttunehen, parrasta pahastunehen.
Elk?? siis kerran suuttunutta uusilla sanoilla suututtako muistaen, ettei tahdo kauniitkaan puheet h?nelle siin? tilassa mieliksi olla.
20. Ei ole mies pahasta tehty, ehkei aivan arvostana.
Toisilla sanoilla sanotaan: ei kukaan niin hyv?, kuin kiitet??n, eik? niin paha, kuin pannaan. Se kyll? on tosi.
21. Ei