Suomalaisia sananlaskuja | Page 9

monta niist?kin, joilla toisten n?hden kaikissa on puuttumaton elo ja ylt?kyll?syys, jota vastoin useampia alhaisimmissa ja vajavaisimmissakin tiloissa n?emme aina onneensa tyytyv?n.
162. Valmis vaivainen sotahan, kernas k?yh? kuolemahan.
Vaivaisella sotaan l?htiess? ei ole kodista ja tavaroista suurta huolta, jotka h?nen itsens? poissa ollessa voisivat vihollisen k?siin joutua eli ilman menetty?. Sent?hden onki k?yh?in kansakuntain kaikkina aikoina n?hty olleen mieluisia, urhollisia sotijoita, vaan rikkaaksi tultuaan entisen urhollisuutensa menneen.
Tosi my?s on sekin, ett? k?yh?t ihmiset eiv?t milloinkaan niin kuolemata pelk??, kun rikkaat, pohatat. He vaan useinkin toivovat Jumalan heit? pian kuolemalla tyk?ns? korjaavan. On siis siin?kin hyv? etu k?yhill? rikasten suhteen. Kun kaikki muut heid?n etunsa luetellakseen ottaisi; samassa taitaisi todeksi n?ytt??, ett? paljoa parempi on olla k?yh?n? kuin rikkaana el??.
163. Vie porsas Puolaan, saat sikana takaisin.
Harvoin tuleekin pahasta parempata.
164. Vilu on pirtti virkun vaimon, palava pahan em?nn?n.
Eip? olekaan ty?nteosta kovin palavassa.
165. Viipyen er?t paremmat, kauan ollen kaunihimmat.
Moni toivottaa sit? t?t? ja jos jotakin ilman vaivatta saavansa ja jos saisi, luulisi niin onnellisimman olevansa. Vaan t?ss? luulossaan erehtyv?t. Jos kaikki mielentehty heti kynsiss? olisi, niin sill? pian hyv?kin pahaksi muuttuisi: tulis kultakin kuluksi, hopia hylyksi saisi. Vaan toivotuksilla ei n?ht?isi miss??n loppua, yhdest? ruvettaisiin toiseen, ja niin loppumattomiin saakka. Suurin onnemme on tosiaanki se, ett? vasta ty?ll?, vaivalla ja yrityksill? saamme mit? toivomme.
166. Voilla voidan voudin rinnan, tuomarin sianlihalla, jottei tuomari toruisi, eik? vouti vormahtaisi.
Vanhanaikainen; sanalasku, jota harvoin nykyaikoina taitaa muistella tarvita.
167. Voipi se hyv? Jumala, hyv?nkin talon em?nn?n, s??t? s?kki kainalohon, kontti selk?h?n koheta.
Koska niin on, niin ei toki pit?isi kenenk??n suuruudestaan eli muusta onnestaan ylpeill?, eik? alhaisempia ylenkatsoa, vaan kiitt?? Jumalata omasta paremmasta olostansa ja muistaa, ettei mill?k??n korkeudella asuta niin lujassa ja vahvassa, ettei siit? kerran voisi langetakin. Sanotaankin tuulessa ja myrskyss? puiden vaaroilta ennemmin kaatuvan, kuin alangoilta.
168. Voipi se hyv? Jumala, tehd? orjasta em?nn?n, piiasta elon pit?j?n.
Hyv? onkin aina toivoa paremmaksi p??st?, jota toivoa meid?n maassa ja maan asetuksissa ei ole kelt?n? kielletty. Muuten l?ytyy kyll? maailmassa semmoisiakin maita, joissa lapsi on m??r?tty is?ns? onnessa el?m??n, ei minnek??n ylemm?ksi yritt?m??n.
169. V?ltt?? pilkka pienempiki (v?hemm?lt?i), ei korennossa kannettava.
Pienist? leikkipuheista ei toki pit?isik??n suuttua; vaan paha ja sopimaton on ket?n? oikein rupeamalla pilkata.
170. Yhtyy juokseva johonkin, kunnei k?yp? kohtoaksen.
Koko el?m?t? ei taida kuin juoksuksi eli k?ynniksi vertoa, sill? pysyv?ist? olentoa t??ll? ei olekaan. Ihmek? siis, jos el?m?njuoksussakin useasti er?isempiinkin seikkoihin yhdyt??n. -- Kunnei = kunnekin, jos minnekin.
171. Yht? kaikki yksin?isen: teki ty?t? eli makasi.
Niin sanotaan, vaikka v??rin; sill? ihminen ei ole luotu t?nne aivan itsens? t?hden, vaan muillenkin hyv?? kartuttamaan.
172. Yksin ruoalla parempi, kahden ty?ss? kaunihimpi.
Siit? ett? yksin on ruoalla parempi, pit?? monen ty?ss?kin yksin olla.
173. Yksin ty?ll? tytt?ret?n, yksin pojiton pinolla.
K?yh?in vertaus, kun t?ytyy omalla ty?ll? ja vaivalla kaikki hankkia.
174. ?i?n tikka puita puipi, ei saa pitki? pinoja.
Mielett?m?st?, jos uutterastakin ty?st? ei ole suurta apua.
175. ?ill? p?iv?t jatketahan, virsill? Jumalan vilja.
K?yh??kin elantoa pit?? jollakin huvittaa.

End of the Project Gutenberg EBook of Suomalaisia sananlaskuja, by Anonymous
*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISIA SANANLASKUJA ***
***** This file should be named 20021-8.txt or 20021-8.zip ***** This and all associated files of various formats will be found in: http://www.gutenberg.org/2/0/0/2/20021/
Produced by Tapio Riikonen
Updated editions will replace the previous one--the old editions will be renamed.
Creating the works from public domain print editions means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. They may be modified and printed and given away--you may do practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution.

*** START: FULL LICENSE ***
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase "Project Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg-tm License (available with this file or online at http://gutenberg.org/license).
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to