Sata runoa | Page 4

voco. Mortuos?plango. Fulgura frango._
Syv??n muurattu on maahan?kellonkaava torvineen.?Valuty?h?n joutukaahan!?Joka mies nyt paikalleen!
Toimeen hikip?in?kaikki k?sikk?in:?Tulos palkitsevi vaivas,?siunauksen suokoon taivas!
Kun alamme nyt oivaa ty?t?,?on sanat vakaat paikallaan;?kun kelpo lause ty?ss' on my?t?,?niin toimet sujuu sukkelaan.?My?s harkitkaamme arvioiden,?mit' aikaan heikot voimat saa;?mies veltto, ty?t??n hutiloiden,?ei tied?, mit? valmistaa.?Juur ihmis?lylt?s sa vaadit,?ett' ensin kuvaat mieless?s?ja selv?t suunnitelmat laadit,?kun toimiin ty?n k?yt k?sill?s.
Puita pes??n, kuusipuuta,?kuivaa, jota liekki sy?!?Kohentakaa uunin suuta, --?hei, jo lieska hormiin ly?!
Vaski sulaa on!?Tinaa joukkohon!?Niinp? saadaan pronssi oiva,?syntyy meille kello soiva.
Kun kyky, luottain tulen voimaan,?maan alla kellon valmistaa,?niin kirkon tornista se soimaan?k?y tekij?ins? kunniaa.?Sen ??ni kautta aikain kauan?soi kaikuin korviin ihmisten,?se murheet lient?? luona hau'an?ja yhtyy kuoroon hartaiden.?Se katsoo ihmislapseen lietoon;?ja vaiheet p?iv?in kerke?in?tuo juhlallisna kansan tietoon?sen malmi, mielt? ylent?in.
Kuplat kuohuu taikinassa,?aine suli kauttaaltaan!?Lipe?? nyt saakoon massa,?niin se juoksee solkenaan.
Puhdas, vaahdoton?seos olkohon:?Saadaan puhdas sointu malmiin,?heleys ??neen kellon valmiin.
Kas, riemuisasti pikku lasta?sen juhlasoitto tervehtii,?kun elontiet??n alkain vasta,?h?n kehdossansa uneksii;?niin synke?t kuin kirkkaat p?iv?t?ne viel? aikain kohtuun j?iv?t;?nyt ?idinrinnan hell? lempi?on lapsen armas aamuhempi. --?Mut vuodet vierii nopeaan!?Pois poika viskaa tytt?in vauvan?ja sy?ksyy eloon huimimpaan,?h?n kiert?? maailmaa kanssa sauvan,?on outo kotiin tullessaan.?Nyt armain ilmein, vieh?kkeess??n,?kuin taivaan-kuvan ihanan.?ja rusoposkin kainoin, eess??n?h?n n?kee immen seisovan.?H?n punehtuu, kun neidon kohtaa,?ja hymy h?net hehkuun luo;?kauniimmat ruusut, jotka hohtaa,?h?n lemmitylleen rintaan tuo.?Oi, sulo toiveet, kaihot vienot?ens lemmen kulta-aikojen!?Ne aukee silmiin, taivaan-tienot,?j?? syd?n hurmaan autuuden;?oi, kest?is aina t?m? taika,?t?? armas nuoruuslemmen aika!
Torvet hohkaa putkijohteen!?Pist?n puikon metalliin;?jos se nyt saa lasihohteen,?valuty? voi alkaa niin.
Pojat, sukkelaan?kokein tutkimaan,?miten hauras norjaan juontui,?kuinka seoksemme luontui?
N?et miss? vahva hentoon ryhtyy,?miss' ankaruus ja lempeys yhtyy,?Saat hyv?n soinnun syntym??n.?Niin tutki, kun teet liittovalas,?taipuuko mieleen mielialas!?Katumus sy?pyy pettyv??n.?Myrtti kaino kiehkuroiden?v?ikkyy p??ss? morsion,?kirkonkellot kutsuu soiden?vihkijuhlan loistohon.?Oi, t?n juhlan riemuun k?tkee?nuoruusajan toukokuu!?Seppel kuihtuu, huntu ratkee,?armaat unet unhottuu.?Pois kiihko jo j??,?mut lempi on luottava;?kukan painuvi p??,?se on heelm?? tuottava.?K?y toimihin mies,?elon taistohon t?yt??,?h?n ty?alan l?yt??;?h?n rehkii ja raataa,?alas estehet kaataa,?h?n puuhaa ja puhkuu,?h?n onnea uhkuu.?Pian tulvivi anteja, kertyen hiljaa,?ja aitat ne t?yttyv?t runsasta viljaa.?Mut perhett? karttuu, ja kartano varttuu.?Kodin ohjat on vaimon,?on em?nn?n aimon,?ja lasten ?idin;?h?n on holhooja perheen?ja est?j? erheen.?H?n tytt?j? neuvoo?ja poikia ohjaa;?h?n liikkuu ja h??r???ja askaret m??r??,?tuo voittoakin?k?sin j?rjest?vin.?H?n paisuvin aartein jo kaappinsa t?ytt??,?h?n rukkia hyrr?? ja sukkulaa k?ytt??,?ja kiilt?v?n kirstunsa taltehen saa?viti-villaa ja puhtainta palttinaa,?luo kaikkehen l?mm?n ja v?ikkeen ja valon?ja on valvoja talon.
Is? kartanoportailtaan?ilomielin maitansa katsoo,?arvaa uljasta onneaan,?kuulee kilkkuvat karjankellot,?n?kee niityt ja notkuvat pellot,?aitat t?ydet ja ahdetut luuhat,?n?kee riihell? puintipuuhat.?Kerskuin h?n naurahtaa:?vahva kuin vankka maa?ja iskuilta kohtalon?turvattu talo on!?Mut onni, mi hymyy viittoili,?ei solmijaks ole liittoin,?ja ?kki? turma saa.
Valantaan nyt k?yd? saamme,?murtopinnan tiiviiks n??n.?Hurskain mielin huokaiskaamme?nyt, kun sulut p??stet??n.
Tulppa auki ly?!?Herran huomaan ty?!?Sy?ksyy kantakaareen kaavan?kuuma virta lailla laavan.
On tuli onneks ihmisen,?kun vaalit sit? valliten,?ja mit? luo se muovaillen,?saa aikaan taivaanvoima sen;?mut voima tuo on hirmuinen,?kun kahlehensa katkaisten?jo omaa tiet??n kulkemaan?k?y luonnontyt?r irrallaan.?Voi sua, jos se hurjin paloin,?kasvain, vy?ryin valtoinaan,?kautta kaupunkein ja taloin?raivoo, riehuu vimmoissaan!?Ihmisneron luoma jaloin?sortuu roihuun kamalaan!?Pilvi musta?maahan sataa?virvoitusta;?leimaus silloin jyr?ht?in?iskee p?in.?Kuulkaa h?ivytyst?, hoi!?Kellot soi!?Illan suu?ruskottuu;?niin ei hohda p?iv?n koi!?Tupruu sauhu!?Valtaa kauhu?kaupungin. --?Tuli puhkee paloon roimaan,?yli kattoin karkeloimaan?liekit lent??, p??sten voimaan.?Roviona roihu riehuu,?r?yst??t rysk??, kuumuus kiehuu,?pylv??t suistuu, palkit murtuu,?Lapset parkuu, ?idit turtuu,?koirat vinkuu,?huudot rinkuu.?Kesken kauhuin k?yd??n ty?h?n,?p?iv?n kirkkaus hohtaa y?h?n;?kautta ketjuin, k?sin vankoin?jonot sankoin?kiirein kulkee; vuolahasti?vesi suihkuu kattoon asti.?Saapuu myrsky, raivoisasti?yhtyin liekkein pauhinaan.?Hei, ne sinkuu liehuissaan?varastoiden kuiviin orsiin,?tarttuu pehkuihin ja korsiin,?kuivat s?lyt kaikki l?yt??,?ja nyt telmii, kuin ne maan?raastaa tahtois juuriltaan;?kohti taivaankantta t?yt???hurjap??t!?Turhaks n??t?taistos luonnonvoimaa vastaan,?v?ist?? voit sa ainoastaan,?alistut, kun hukkuu ty?s.
Tyhjiks j?i?paikat palon;?myrskyyn lent?? tuhka talon.?Kaaret t?rr?tt?? ja mustat?torvi-tynk?t;?katsoo taivaan pilvet synk?t?huoneisiin.
Sortui lies!?Raunioihin?kylmiin noihin?viel? kerran katsoo mies. --?Niin tyynn? tarttuu matkasauvaan.?Vaikk' kohtas isku kohtalon,?j?i viel? sulo lohtu toki:?kun rakkaitaan h?n koota koki,?kas, tallellahan kaikki on!
Alas virtas! -- vaski riitt??, --?kaava tuli t?ytehen!?Tokko tekij?it??n kiitt???ty?, kun tuomme esiin sen?
Ehkei luontunut??Jos lie haljennut??Oi, kenties, kun toivo hymyy,?edess? jo turma lymyy.
Maan poveen, k?tk??n pyh?n mullan,?uskomme ty?mme tuottehen;?niin maamies kylv?? siemenen?ja luottaa nousuun viljakullan,?kun aika tulee t?ytehen.?My?s kallihimmat siemenetki?peit?mme murhein poveen maan?ja toivomme, ett' tulee hetki,?kun k?y ne eloon ihanaan.
Tornista kirkon?verkkaan vain?soi kuolinkellot,?kumahtain.?Surusoitto seuraa haudan pieleen,?matkalaista saattain viime tielleen.
Oi, jo puolisosi rakkaan,?oi, jo uhrautuvan ?idin?tumma Tuonen ruhtinas?tempas, mies, sun rinnoiltas,?luota lasten hentoisten,?joita kantoi hellien,?joita hell??n vaali innoin,?imett?in ne ?idinrinnoin. Oi,?nyt perheen siteet sulta?laukes, i?ks katketen;?kodin onni, ?iti kulta?muutti maille varjojen;?poiss' on kodin hell? k?si,?silm?, joka valvoi ?in;?orpoja ja itse?si?vieras hoitaa lemmet?in.
Kunnes kello j??htyy siin?,?raskas ty? nyt seiskohon.?Pojat, joit'ei mik??n kiinn?,?vapaat niinkuin linnut on.
T?htein tuikintaan?ollaan jouten vaan,?kunnes iltakuoro haipuu;?mestari vain huoliin vaipuu.
Mets?t?ilt??n miesi palaa?reippain mielin illan suussa,?kodin l?mpimille halaa.?Lampaat m??kyin kotiin kulkee,?ammuu karja?kiiltokarva, k?yr?sarvi;?kellot kilkkaa,?kun ne tulee per?vilkkaa.?Lyhdekuormaa?ruuna kiskoo;?kiert?in vyhteen,?poika viskoo?yli lyhteen?kukkasvy?n.?Tanssihin k?y nuori kansa?j?lkeen ty?n.?Tiet ja torit tyhjenev?t;?hauskan lieden luokse kertyy?perhekunnat; kirskuin kiinni?portit kaupungin jo pannaan.?H?my synkk??maahan lankee;?vaan ei pelkoon meit? saata?varjot y?n;?rauhanmies voi tyynn? maata: --?laki valvoo, poistain pahanty?n.
Kallis oikeus, kaikkein suoja,?taivaantyt?r, onnen tuoja,?kevein pakoin sidot vapaan;?perustan loit kaupungeille,?johdit yhteistoimen teille?mets?l?iset ihmistapaan,?yhteen liitit h?ll?t ohjat,?annoit siveystajun pohjat,?kallihimman tunteen toit,?lemmen is?nmaahan loit!
Sadat k?sivarret k?kee?yhteisty?h?n rattoisaan;?liikkeist' innokkaista n?kee?voiman, tahdon tarmokkaan.?Mestari ja s?lli kanssa?tiet?? vapaan ty?ns? lait;?kukin mies on paikallansa,?herjaaja se olkoon vait.?Ty?ss? sun on kunnias!?Vaivann?hnyt palkan kantaa:?Arvon saakoon ruhtinas,?meille arvon