Säveliä | Page 2

voimallansa;?Voima m??r?? kohtalon.
Yks' on kuitenki, mi kest??:?Uskon voima kaikki est???Ajan hurjan tuulisp??t.?Tuulen vehkeily ei saata?Ihmislasta maahan kaataa,?Vaikk' on hurjat myrskys??t!
_--rt--_
MIETTEIT? ER??N NUOREN INKERINMAALAISEN IMMEN HAUDALLA.
(Hukkunut uimaretkell? It?-mereen v. 1884).
Seutu miss? ensikerran elonp?iv?? n?kem??n?Ihmislapsi syntyess??n avajaapi silmi??n,?Seutu se on rakkain meille armahine muistoineen,?Sinne halumme on aina, leikkipaikkaan entiseen.
Sinne, miss? kukkanurmet kotilehtoin suojassa?Ij?t muistuttavat meille onnellista lapsuutta,?Miss? kynt?rastaan laulut kauniit kes?-?in? soi,?Sinne p?iv?n h?lin?st? henkemmekin halavoi!
Synnyinpaikkani on parhain, vaikka muutoin oisinkin?Onnetarten helmalapsi, eloni ois mahtavin;?Vaan en kuulis kes?-illoin kotikuusten huminaa,?N?kis' en kuin p?iv? kirkas synnyinpaikkaa kaunistaa.
Oi, en silloin onnestani oikein voisi iloita,?Heitetty jos oisin maille kauvas synnyinpaikasta,?El?m?ni aamuhetkiin lenn?htelis aatoksein,?_Miss?_ yksin voisin l?yt?? ilon, rauhan sy?mmellein.
Onnettaret vaikka veisi minut ulos maailmaan?Kauvas synnyinpaikastani, eloon vaihettelevaan?Iloon, onneen runsahasen kodin pienen suojasta?Tuost' en kuitenkaan m? voisi vilpitt?m?st' iloita.
Min' en voisi unhoittaa, kuin lasna ollen laulelin?Kodin armaan orren alla, vilpit?inn? iloitsin.?-- Kuinka illan tullen ennen ?idin hell?n syliin j?in?Uneksimaan kohtaloita tulevaisen el?m?in.
Paikan tied?n, miss? synnyin, miss? kasvoin lapsena,?Paikkaa hautani en saata, ihmislapsi, arvata.?Lyhyt matkani on t??ll?, vaikka monivaiheinen;?Outo, tiet?m?t?in mulle kuitenkin on loppu sen.
Salli, Herra, nuoruuteni Sinulle mun uhrata,?Elonhetket kaikki salli el?? siin? uskossa,?Ett? kerran p?iv? p??ttyy ajan vaihettelevan,?Uuden aamun kellot soivat halki kolkon maailman.
Silloin salli luokseis tulla, syliis, Is?, lente??Toivon siivill? mun sieluin elon kolkon keskelt?.?Rakkauteni j??k??n t?nne muistoks omaisilleni,?Kiitolliset kyyneleeni Teille, yst?villeni!
Oi, ei kuolo saata meit? ikuisesti eroittaa:?Katsokaapas taivaanrantaa, elonp?iv?? nousevaa;?Vaiheet ajan katoovaisen hajoavat e'ess? sen;?_Usko_, _Toivo_, _Rakkaus_ pysyy, _niiss'_ on elo ij?inen!
_--rt--_
TAMMERKOSKEN KESKELL?.
_(Konsulinsaaressa)._
18 7/6 84.
I.
Koski on -- kuin ijankaikkisuus:?Ei se lakkaa, vaikk' on p?iv? uus'?Ja aamukoi jo n?ytt?? liepeit?ns?,?Koski vaan on aina ennell?ns?!
Puhuuko se haltijoista vaan,?Mitk' ovat senkin tuoneet maailmaan,?Vai kertooko se Luojan ihmet?it?,?Tai kev?t'iltoja ja kes?-?it??
Tai onkohan se innoissansa nyt,?Kun milloinkaan ei viel' oo v?synyt,?Vai tanssiiko ja leikkii matkallansa,?Kun n?kee synkk?n? niin maailmansa?
Niin -- koski on kuin ijankaikkisuus:?Ei se lakkaa vaikk' on p?iv? uus',?Se kertoilee vaan synnyin-sanojansa,?Ja ??ni kuuluu -- kolkkoon maailmaan.
II.
Niin -- suuret ovat Luojan ty?t,?Jos sinij?rvein kultavy?t,?Tai koskein kuohut komeat,?Tai kes?-illat rauhaisat?M? n?en silmill?in.
T??ll?in on pikku palanen?Kalliista maasta isien,?Verell? voitetusta vaan,?Miss' soivat kosket innoissaan?Rakkautta is?nmaan.
III.
Puissa lehdet puhkeaapi,?Kes? riemuin rient?? jo,?Laaksojamme soinnuttaapi?Pikku-lintuin laulanto.
J?rvet ovat vapaat j?ist?,?Vainiotkin vihannoi:?Ihminen, oi, etk? n?ist??Luojaas ajatella voi?
Laula'os s? ilomielin:?Suuret ovat Luojan ty?t.?Ylist??s kiitoskielin?Herraa l?pi p?iv?t, y?t!
_--rt--_
VUODEN LOPULLA.
18 31/12 84.
Aika rient??, vuodet vierii ij?isyytt? kohtahan.?Ihmislapset hy?riv?tten toimissansa -- Luojahan?N?in sen s??ti. H?n my?s yksin tiet??, mik? parhain lie,?Mihin kunkin ihmisraukan kohtalo ja onni vie.
"Eteenp?in miel' el?vitten," -- vuotta uutta varrotaan.?Toivon, pelvon tunteilla sen pulmia taas punnitaan.?Mutta peittoon k?tkettyn? meilt' on aika tuleva,?Josko vuosi riemun vaiko murheen se on oleva.
Josko rauha, hyv? tahto ihmisiss? vallitsee,?Vaiko sodat, sorto meit? hirmukourin hallitsee.?Josko kultaviljat runsaat vainioilla lainehtii,?Vaiko kurjuus, katovuosi, n?lk? meit? tervehtii.
Siunaa, Luoja, ihmiskuntaa, siunaa maata kallista,?Jossa meill' on kehto, koti, Suomenmaata armasta!?Edistyk??n turvissasi kansain kuulut hankkehet,?Menestyk??n suojassasi kaikki jalot aikehet.
_--r--r._
VUODEN VAIHEELLA.
18 1/1 84.
Taas vuosikausi vaipunut?On ij?isyyden virtaan,?Ja j?lkens? se painanut?On my?skin ihmiskuntaan,?Sill' aika kaikki muuttelee,?Sen varrell' olot vaihtelee.
Nyt vuosi uusi aluss' on,?Oi, armas Suomen kansa.?Se my?skin sulle suokohon?Runsaasti lahjojansa;?Sen ohell' yh? edisty?Ja vartu, kasva, miehisty!
Sua maasi kutsuu toimimaan,?Siis rohkealla miell??Taas l?htek??mme kulkemaan?Kansallisuuden tiell?:?Jo enteet k?skee toivomaan,?Jo rient?? varjot poistumaan.
Oi, suokoon sulle apunsa?Taivahan Jumalamme;?Sull' uhratkoon my?s voimansa?Maalliset johtajamme.?N?in onneks kaikki karttukoon,?Ja riemu maassa vallitkoon!
_--r--r._
IMPI.
Ma tied?n immen ihanan, --?Ken h?nt' ois armahampi!?Sen silm?in sini taivahan?Sine? kirkkahampi,?Ja poski milloin ruusuinen,?Taas milloin lumivalkoinen.
Ei suurta oo h?n sukua, --?Perill? syntyi Pohjan. --?Ei loistosta my?s lukua?H?n pid?k??n, kosk' ohjan?Elolleen taivas antoi n?in:?"Oo kaino, kasva lemmess?in!"
H?n, vaikka vuoroin kylm? on,?Vaan yh? voittaa mielet,?Ja h?nt?, kosk' on nuhteeton,?Ylist?? kaikkein kielet. --?Mutt' impi milloin laulelee,?Riemusta sy?mmet sykk?ilee.
On kosijoita h?ll? kaks:?Lapsuuden tuttu toinen,?Vaan t??kin k?y jo kalseaks,?Ei sovi h?lle moinen.?Taas toinen: outo, parrakas?Ja viekas, julma, juonikas.
Sa heihin ?ll?s taivukaan:?Heill' uhkaa vain on sulle.?Ei konsanaan he johdakaan?Sua onnen valkamille.?Oi, pysy, impi, puhtaana?Ja Pohjan kaunistuksena!
_--r--r._
TOIVOTTOMAN KUJERRUS.
Tyynny, sy?mmeni rauhatoin,?Tyynny, vaikk' olet toivotoin.?Kohtaloosi oo tyytyv?inen,?Elon myrskyiss? kest?v?inen.?Ollos, raukka, sa pelvotoin,?Tyynny, sy?mmeni rauhatoin.
Mit?s tuosta jos itketkin,?Verta vainen jos vuodatkin??K?rsim??nh?n sa lienet luotu,?Ei oo riemuja sulle suotu,?Mailma sulle on armotoin:?Tyynny kuitenkin, rauhatoin.
L?mpim?sti jos sykk?ilet,?Lemmen tulta jos hehkuilet,?Murheet mustat sun enn?tt?isi,?Huolta lempikin synnytt?isi,?Ollos vainen sa tunteetoin;?Tyynny, tyynny, sa rauhatoin.
Nurmen alla jos nukkuisit,?Sykkim?st? jos lakkaisit,?Parhain onni se oisi sulle,?Yksin viihtym??n tuomitulle,?Siell? oisit sa huoletoin,?Sinne vaivu jo, rauhatoin!
_--r--r._
KEN ON AMOR?
(Suomennos Isa Asp-vainajan ruotsinkielisest? runosta).
Ken se on, tuo paha Amor,?Koska usein moitittavan?Kuulen sek? herjattavan?Amor-parkaa pienokaista? --??iti mulle kerran lausui:?"Tytt?seni, valveillasi?Ollos vainen; tunteitasi?Varo viekkaalt' Amorilta."?Siksi aina huudankin:?"Amor, Amor, seuraneis,?Paha Amor, pysy pois!"?V?h?t huolin Amorista,?Vilpist??n ja viekkaudestaan,?Hypin, laulan, leikittelen,?P??h?ni te'en seppelehen,?Tuulten tuiverrellessa.?Joskus muiskun lehtosessa?Aatolle suon, joka lempens'?Ij?ks' luvannut on mulle.?Lasken sitten seppeleeni?Kutrillensa kultasille.?Enp? huoli Amorista,?Aatto omani kun on.
_--r--r._
J??HYV?ISLAULU.
(Suomennos Isa Asp-vainajan ruotsinkielisest? laulusta).
Hyv?sti, synnyinseutunen,?Sa armas tanhua!?Oi, laula, laakson puronen,?J??hyv?islaulua!?Kun erotaan,?Suo, kuulla saan?Nyt surusoitelman:?Ah, joutuisaan?Ma kohta vaan?J?t?n t??n maiseman!
Hyv?sti, kotilaaksonen?Ja is?n' majakin!?Hyv?sti, mets?n lehtonen?Ja kolkko kangaskin!?Viel' humiskaa, --?Jo kiiruhtaa?Nuor' yst?v?nne pois.?Vieraissa vaan,?Pois kotoaan,?H?ll' tulevaisuus ois.[1]
[1] Laulu on kirjoitettu v?h?? ennen runoilijattaren l?ht?? Jyv?skyl?n seminariin. Suoment.
Hyv?sti, kallis synnyinmaa?Ja lasnaoloni!?Viimeist? kaipuun kuiskelmaa?Suokaatte kuullani.?Te, ahoset?Ja kukkaset,?Oi, viel? tuoksukaa,?Ja lintuset,?Te pienoset,?Lohtua laulakaa!
Teill', laakson paadet, kivetkin?Hyv?stit huokailen.?Sy?mmess?in aina teit?kin?Murheella muistelen,?Viimeiseni?Nyt katseeni?K?yn teihin heitt?m??n.?Joudunkohan?Ma milloinkaan?Taas teit? n?kem??n!
Vaan jos ma viivyn luotanne,?Eik' mua n?yk??n,?Ja josp' ei lemmityisenne?Luoksenne rienn?k??n,?Niin lehtosen?Sa lepp?nen?Nime?in kuiskaile,?Ja