Runoelmia | Page 3

Paavo Cajander
vasara siell? k?y.?Ei unta se minulle suovan n?y.?Ty? tehk??, nikkari, joutuisaan,?Jott' oitis rauhassa nukkua saan.
Vuoret, linnat kuvastuvat?Rheinin kalvoon p?ilyv??n,?Laiva luisuu leikitellen,?P?iv?npaiste-keh?ss??n.
Rauhallisna katsastelen?Kultalaineen liikuntaa;?Pohjukassa poven tunteet?Salaisimmat havahtaa.
Tuttavasti tervehdellen?Viett?? virta korskea;?Mut sun tunnen -- kaunis kuori,?Allas y? ja kuolema.
P??ll? halu, alla oikut,?Kuva olet armahan!?Noinpa h?nkin p?ilyy, nuokkuu,?Hymyellen vastahan.
Et lemmi, lemmi mua, et,?Ma v?h?t huolin tuosta;?Kun n?en kasvos kaunoiset,?Niin kaulaas mielin juosta.
Sa kammot mua, kammot vain,?Suus kuulen lausuvaksi;?Tuo t?nne se mun suudellain,?Niin lohdun saanen, lapsi.
Syd?nk?pysen armaan hiuksista?Teen kaunihimmat kanzonit.?Syd?nk?pysen armaan huulista?Teen parahimmat terzinit.?Syd?nk?pysen armaan poskista?Teen oivallisimmat stanzit.?Oispa k?pysell?ni syd?nkin,?Siit? tekisin sivakan sonetin.
N?in unissani miehen lystikk??n;?H?n hiti?ill? otti askeleita;?Ol' yll??n hienoimpia hepaleita,?Mut alla tahra, ry?n? j?rki??n.
H?n alta oli kurjin miehi??n,?Vaan p??lt' ei ilman arvon-osotteita;?Ty?ns' oli urhon t?iden reimakkeita;?Kuin mahtimies h?n toimi tykk?n??n.
"Ja tied?s, ken se on! K?y katsomaan!"?N?in virkkaa uniukko kurillaan,?Ja t?m?n peilikuvan n?hd? saammen.
Tuo mies k?y vihkituoliin: morsian?On kultani. He lausuu: "rakastan!"?Ja tuhat perkelett? ilkkuu: "amen!"
En kaiho, en, jos sortuis syd?nkin,?Sa, kulta entinen! miks kaihoisin!?Jos onkin vaattees helmihohteiset,?Y?n syd?mess?s synkistytt?? net.
Sen tied?n jo. Ma n?in sun unissain,?Ja y?nkin syd?mess?s n?hd? sain,?Ja k??rmeen n?in, mi sy?pi syd?nt?s,?N?in, kulta, kuink' on kurja el?m?s.
No ompas luikkuja n?it?!?Ja rummutkin r?mp?tt??!?Tuoll' oman kultani h?it??Nuo tanssia r?tk?tt??.
Ja soittoa sytee ja syyht???Niin huilut kuin symbalit;?Vaan v?lill? itke? nyyht???Kaikk' hyv?t enkelit.
Kun lehmus kukki ja laulut soit,?Ja aurinko hymysi herttaisaan;?Niin k?tesi kaulahan mulle loit,?Niin painoit mun rintaas uhkuavaan.
Kun lehdet putos ja korppikin huus,?Ja aurinko tervehti jurottain;?Niin lausui hyyteiset hyv?stit suus,?Niin lyyk?hti lyykysi kohteliain.
Nuo sinivuokot silmien,?Nuo punaruusut poskusten,?Nuo valkoliljat k?t?sten,?Ne kukkii ja kukkii viel? vaan,?Mut syd?n on naatunut kokonaan.
Sinitaivas ja manner on loistossaan,?Ja tuulonen henkivi lauheaan,?Ja kukkaset nuokkuvat niituillaan,?Ja s?ihkyv?t aamuista kastettaan,?Ja ihmiset uhkuvat riemujaan --?Ja kumminkin hautaan haluaisin,?Ett' armahan viereen sijan saisin.
Tuoll' yksin kalliolla?On honka pohjolan,?Sit' unettaa, ja talvi?Sen peitt?? vaippahan.
Se palmust' uneksuupi,?Jok' yksin etel??n?On osununna vuoren?Paahteiseen sein?m??n.
Loi lempens? poika neitoon;?T?? mieltyvi toisehen;?Tuo toinen lempivi toista?Ja viepi sen vihillen.
Nyt kiusalla neito miehen?Nai sen, joka kohtaamaan?Vain ensinn? osuvi. T?st??Taas poika on pahoillaan.
Tuo kaikki on vanha juttu,?Mut aina se uudeksi j??;?Ja kelle se sattuu, senp??Syd?nkammio sylk?ht??.
Sua rakastin, rakastan viel?kin!?Ja maa jos kukistuisi,?Sen raunioilla sittenkin?Mun lempeni lieska uisi.
Kes?-aamuna kirkkahinna?Ma puistoa k?yskelen.?Kukat iskev?t silm?? kuiskuin,?Min? k?yskelen vaieten.
Kukat iskev?t silm?? kuiskuin,?Mua s??lien, kenp? ties:?"?l? siskoamme paho,?Sa surkea, kalvas mies!"
Teep?yd?ss? istuivat, kunne?Jo lemmest? haasteltihin.?Oli naisien hell?n? tunne?Ja herrain mit' esteettisin.
"Lupa lempi? platonisesti"?Hovineuvos lausua soi.?Hovineuvotar ironisesti?Veti suuta, mut huokasi: "oi!"
P??s pastorin suustakin henki:?"Jos lempi on raa'akas, siin'?On turmio terveydenki."?Neiti sammalsi: "Miksik? niin?"
Ja kreivit?r suo surumiell?:?"Se lempi on "une passion!"?Teekupposen t?ytt?vi viel?,?Sen saapi nyt Herra Baron.
On seurassa tyhj?kin loukko;?Jos henttuni sinne nyt sais,?Niin lemmest?s kaskuja joukko?Ois sullakin kertoellais.
On myrkky? mulla laulut --?Ei muuta voisikaan,?Kun myrkky? kaadoit mulle?Elooni kukkivaan.
On myrkky? mulla laulut --?Ei muuta voisikaan,?Kun povessa kyit? kantaa?Ja sua, kulta, saan.
Ma nousen vuoren huippuun,?Ja tunteekkaaksi saan.?"Oi, jospa lintu oisin!"?N?in huokaan yh? vaan.
Jos p??skynen ma oisin,?Sun luokses, kulta, taas?Ma palaisin, ja pes?n?Laittaisin akkunaas.
Jos satakieli oisin,?Sun luokses laulamaan?Ma palajaisin, kulta,?Laidalle vaskaha'an.
Jos h?m?tintti oisin,?Mun saisit vierehen;?Olethan h?m?in suoja?Ja h?m?tautisten.
En tied?, mit? se lienee,?Ett' olen n?in murheinen;?Ei mielest?ni mun haihdu?Taru ammon-aikuinen.
On vilvas, h?m?r? ilma,?Rhein virtaavi rauhaisaan;?Tuon vuoren kukkula s?ihkyy?Ilt' auringon-paisteessaan.
Tuoll' ylh??ll? ihme-impi?Iki-ihana istuilee,?Sen kultakoriste kiiluu,?H?n tukkaansa suorielee.
H?n kultakammalla kampaa?Ja laulavi laulelon;?Siin' ihmetytt?v? s?vel?Ja vieh?tt?vin on.
Tuon soutajan venhossansa?Se hurmaavi loihdullaan;?Ei n?e h?n karia virran,?H?n katsoo vuorelle vaan.
Ma luulen, nieluunsa py?rre?Niin pojan kuin venosen vei;?Ja loihtulaulullansa?Sen tehnyt on Lorelei.
Kun matkalla sattumaltaan?Ma kultani perheen n?in,?Niin siskonen, ?iti ja taatto?Mun tunsivat terveht?in.
He kysyv?t, kuinka voinen,?Its' yhten? huudahtain,?Ett' en ole muuttunut lainkaan,?Pait ett' olen kalvas vain.
Ma tiedustin tantit ja mummot?Ja voimiset muidenkin,?My?s kuin voi pienonen penttu,?Tuo haukuin vienoisin.
Kun vointia nainehen kullan?K?yn viimeksi urkkimaan;?Saan yst?v?llisen vastuun,?Ett' oli h?n viikoillaan.
Ja onnea toivotin silloin?Ja siev?sti sammalsin,?Ett' oisi he hyv?t ja h?llen?Veis terveit? tuhansin.
Mut siskonen v?lihin huusi:?"Mun penttuni, kiltti niin,?Tuli suurena hulluksi aivan?Ja Rheinihin heitettiin."
Tuo pieni on ilmetty kulta,?Jos lainki h?n naurahtaa;?Sama silmien isku on h?ll?,?Joka mun niin kurjaks' saa.
Sa kaunis saaren neito,?Tuo venhees rantaan vain;?K?y luoksein, ailakoimme?Nyt t?ss? rinnattain.
P??s syd?mellein paina,?Miks' noin sa arkailet??Eip' ole pelkoon saaneet?Sua meren lainehet.
On syd?meinkin meri?Luoteineen, vuoksineen,?Myrskyineen, mutta kauniin?My?s pohjahelmineen.
Mustiin pilviin peitettyin??Nukkuu jumalien joukko.?Kuulen, kuinka kuorsailevat.?Meit? uhkaa aallonkouko.
Raivo ilma! Myrsky riehuu,?Tahtoo laivaraukan kaata --?Eik? viitsi vinha hy?kk??Is?nn?tt?m?n? laata!
En voi est??, ett? myrskyy,?Masto ryskyy, v?ijyy vuokin,?Siksi k??riydyn vaippaan,?Maatakseni niinkuin nuokin.
Ma astuin tuonne lehtoon asti,?Mi kuuli uskos lupausta;?Ja paikkaan, jota itkus kasti,?On tehnyt pes?n k??rme musta.
On nukkunut neitonen. Kuuhut?Luo sis??n s?tehet;?Tuoll' ulkona sinkuu ja vinkuu?Kuin valssins?velet.
"Ma akkunastani silm??n,?Ken h?iritsij? on."?Siell' istuvi kuolleen ruotto?Ja inuvi laulelon:
"Sa lupasit tanssihin tulla,?Mut sanas s?it sa vaan,?Nyt hautausmaalla on tanssit,?K?y kanssain tanssimaan."
Se neitosen hurjaksi hurmaa?Ja ulos houkuttaa;?H?n seuravi haamua; laulain?T?? e'ell? tallustaa.
T?? vinkuu ja tanssii ja hyppii?Ja luitaan kurikoi,?Ja ny?kkivi ruottoansa.?Kuu kaihaan valon loi.
Ma onnettuuden Atlas! maalimaa,?Niin koko maalimata murheen kannan,?Ma kannan kantamatonta, ja syd?n?On mulla murtumallaan.
S? ylv?s syd?n, tuota tahdoit juur!?S? pyysit onneasi ??ret?nt?,?Tai ??ret?nt? kurjuuttasi, syd?n,?Ja nyt sa olet kurja.
N?in vieriv?t vuodet vainen,?Sukupolvet hautahan k?y,?Mut lempeni kalvavainen?Ei hoivaa suovan n?y.
Jos kerta sun kohtais viel?,?Niin painuisin polvillein,?Ja huutaisin kuolevan kiell?:?"Teit' ihailen, rouvasein."
N?in unta: kierohon katsoo kuu?Ja kierohon linnunrata;?Luo kullan kulkuni ajaantuu?Penikulmia varmaan sata.
Kun kartanoons' olen kiidellyt,?Saa suutelon portahan paasi,?Jota pienonen jalka on liidellyt,?Jota kullan
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 8
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.