Postikonttorissa | Page 3

juo vett?).
NEITI EUFROSYNE (pist?? sis??n p??ns? per?ovesta, mutta vet?ytyy heti takaisin).
POSTINHOITAJA. Kuka se on? Tulkaa sis??n vaan!
NEITI. Min? pyyd?n tuhat kertaa anteeksi! Mutta kun kuljin esplanaadin ohitse, niin kuului aivan kuin postikellon r?mpytyst?; mutta se mahtoikin olla joku toinen kello, koska ei -- Vai olisiko se mahdollista -- onko posti kumminkin jo tullut?
POSTINHOITAJA. En min? ainakaan sit? t??ll? n?e.
NEITI. Niin, niin, senh?n min? arvasinkin, eih?n sill? koskaan olekaan tapana ehti? n?in aikaseen -- pist?ydyin vaan varmuuden vuoksi kysym?ss?. Niin, paljon terveisi? Helinilt?, herra sihteeri! Min? tapasin h?net kadulla. H?n oli niin kaunis ja punaposkinen ja toi kirjeen t?nne. Mutta olkaa varovainen, olkaa varovainen, herra sihteeri -- muuta en sano, hi, hi, hi! Mutta, hyv? herra postimestari, viel? yksi pyynt?! Olisiko se mahdollista, ett? min? saisin ulos tuon paketin jo heti kun posti on tullut; min? k?visin sen sitten huomenna kuittaamassa? Olisiko se mahdollista -- sill? se on niin t?rke??
POSTINHOITAJA (ivalla): Vai niin, mutta mit?h?n siin? oikeastaan mahtanee ollakaan tuossa paketissa, olisipa hauska kuulla?
NEITI (kiekailevasti) Ei, ei, en min? sit? voi sanoa, en mill??n muotoa!
POSTINHOITAJA. Siin? on varmaan kihlasormus?
NEITI. Hyi, mit? te minusta ajattelette. Min? en milloinkaan mene naimisiin!
POSTINHOITAJA. No, sitten siin? on uusi leninki ihan viimeisen muodin mukaan, jos oikein arvaan?
NEITI. Ei, ei, ?lk?? kysyk?k??n; en min? voi sit? ilmaista.
POSTINHOITAJA. No, nyt tied?n! Siin? on valkoiset, silkkiset tanssikeng?t, jommoisia k?ytet??n suurissa haaleissa, eik? niin?
NEITI. Ei suinkaan! ?lk?? koettako sit? arvata, ei se kumminkaan onnistu! Sen vaan voin sanoa, ett? siin? on jotakin aivan uutta, aivan modernia. Ei, nyt jo vaikenen, nyt jo vaikenen! Mutta, hyv? herra postimestari, olisiko se mahdollista, ett? min? saisin sen ulos kohta, kun posti on tullut? Olisiko se mahdollista?
POSTINHOITAJA. No, koska se on niin hirve?n t?rke?, niin t?ytyyh?n tuota sitten -- --
NEITI. Kiitoksia, paljon kiitoksia! Min? k?velen t??ll? ulkona odottamassa. Hyv?sti siksi! Hyv?sti, herra sihteeri! Mutta niinkuin sanoin teille: olkaa varovainen, olkaa varovainen! Hi, hi, hi, hi!
(Poistuu).
POSTINHOITAJA. Hyv?sti vaan! Saa n?hd?, niin tuo t?rke? paketti ei sis?ll? muuta kuin tavallisen pomaada-purkin. Vai mit? sihteeri siit? arvelee?
KIRJURI. Niin, kuka sen voi tiet??.
POSTINHOITAJA. Mutta, kuulkaapas, mit? h?n teille sanoi? Sit? en ymm?rt?nyt.
KIRJURI. En min?k??n. Mit? lie rupattanut.
KAUPUNGINPALVELIJA (tulee. H?n on vanha, laiha mies mustissa kuluneissa vaatteissa ja kantaa mustiin kansiin niottua kuittikirjaa, jonka sis?ll? on useampia suurempia kirjeit?; ?nkytt?? kovasti puhuessaan).
POSTINHOITAJA. No, tuossa tulee nyt maistraatin posti -- my?h??n kuin aina, kuinkas muuten!
KAUPUNGINPALVELIJA. Po-po-pormestari -- py-py-py -- pyysi -- pa-pa -- paljon -- a-anteeksi -- ett -- tett -- tettei h?n sa-saanut po-postia ennemmin valmiiksi, mu-mutta h?nell? o-on -- ollut niin paljon ty?t? t?n??n, ett -- tett -- tett -- tett --
POSTINHOITAJA. Niinkuin tuo sitten tapahtuisi ensimm?isen kerran! Alottaisi joskus koetteeksi puolta tuntia aikaisemmin, ehk? se auttaisi. No, eih?n kirjeet taaskaan ole sis??nviety! Mokomatakin huolettomuutta!
KAUPUNGINPALVELIJA. Ka-ka-ka -- kai h?n sen ki-ki -- kiireiss??n on unhottanut -- --
KIRJURI (erikseen): Olkaa varovainen, h?n sanoi. Mit? se merkitsee? Tarkoittiko h?n sill? ett? Helmill? olisi toinen, jota h?n --? Ei, ei se ole mahdollista. Mutta jos tuo kirje, jonka h?n t?nne j?tti --? Kas, t?ss? se onkin! (Ottaa kirjeen, jonka Helmi j?tti p?yd?lle) No, taivaan Herra, mit? n?en min?! Luutnantti Saabelhjelm, Helsingiss?! Sama hieno herra, joka oli t??ll? viime talvena ja joka niin usein h?nen kanssaan tanssi! Onko t?m? unta vai totta? Olisivatkohan oikein kihloissa? No, sittenh?n koko minun toivoni, koko minun onneni olisi --! Oi, kavaluutta! Oi, petollisuutta!
POSTINHOITAJA (kaupunginpalvelijalle): Niin, niin, se ei kelpaa puollustukseksi. Sano h?nelle vaan, ett? jos semmoista laiminly?mist? vast'edes tapahtuu, niin l?het?n postin takaisin kirjoineen kaikkineen, sano se h?nelle!
KAUPUNGINPALVELIJA (kumartaen): Ky-k -- -- ky-kyll? he -- he -- herra po-po -- postimestari --
KIRJURI (kuin edell?): Mutta enh?n min? koskaan ennen ole huomannut kirjeit? h?nelt? luutnantille, ja olisihan tuosta kumminkin kuullut puhuttavan, jos siin? olisi per??. Niin, mutta kenties luutnantti on kosinut kirjeellisesti? Jaa, se voi kyll? olla mahdollista, vaikk'en min? ole siit? mit??n tiennyt. -- Voi, voi, niink? nyt raukesi koko minun kaunis unelmani!
HELMI (tulee).
KIRJURI (kuin edell?): Helmi!
HELMI. Hyv?? p?iv?? taas! Nyt teille on tapahtunut pikkuinen erehdys, set?.
POSTINHOITAJA. Mit?? Erehdys? Kuinka niin?
HELMI. Te annoitte minulle v??rin takaisin, kun ?sken j?tin t?nne kirjeeni.
POSTINHOITAJA. V??rink? takaisin? En suinkaan. Minulla ei ole tapana erehty?.
HELMI (hymyillen): En tied?, mitenk? lienee, mutta ainakin se t?ll? kertaa on tapahtunut.
POSTINHOITAJA. Ei, ei, ei se ole mahdollista. Sin? olet pudottanut rahat, siin? kaikki. Olisit lukenut ne, ennenkuin l?ksit, tytt?seni!
HELMI. Ei, kyll? ne ovat minulla viel? tallessa kaikkityyni; sill? 50 pennin sijasta annoitte minulle kokonaista 10 markkaa.
POSTINHOITAJA. Kymmenen markkaa! No, kaikkea! Annappas t?nne! Niin, enk?s aina ole sanonut ett? noista uudenaikaisista kultarahoista on vaan harmia ja vastuksia kunnollisille ihmisille.
(Antaa Helmille 50 penni? ja rupeaa ty?skentelem??n maistraatin postin kanssa).
HELMI (l?hestyy kirjuria): Kuuleppas, Janne -- tuota -- menetk? sin? todellakin noihin tanssiaisiin t?n? iltana?
KIRJURI (h?neen katsomatta): Josko tanssiaisiin menen?
HELMI. Niin, olihan, muistaakseni, v?h?n kysymyst? siit?, kun viimein tapasimme toisiamme.
KIRJURI. Oliko niin? En muista en??. Ja mit? se muuten sinuun koskee, menenk? sinne vaiko en?
HELMI. Suutuitko sin? oikein totta