Panu: Näytelmä | Page 7

haarikoita, visakuppeja. L?mpi?v? uuni, josta nouseva savu leijailee katossa hienona harsona. Takkavalkea uunin nurkassa, jossa patoja ja kattiloita tulella. Naisia liikkuu ulos ja sis??n. Karkeaan rohtimiseen pukuun puetut orjatyt?t ANNIKKI ja HELUNA v??nt?v?t jauhinkive?.
ANNIKKI Hohhoi!
HELUNA Heret??n jo!
ANNIKKI Ilpotar tulee ja n?kee, ovesta ?rj?see ja tuopi kiusalla uuden pohtimen. Jauhetaan niinkauvan kun jaksetaan.
HELUNA Et tuota sin? en?? tarvinnekaan kauvan kive? kiskoa. Kari ottaa sinut v?kisin, jos ei sinua h?nelle hyv?ll? annettane. Miekkoista sinua! Vaan jos sin? l?hdet t?st? talosta, niin l?hden min?kin.
ANNIKKI Minnekk?p?h?n l?htenet.
HELUNA Kontolaan karkaan, sen uuden papin turviin. Siell? s?ilyn.
ANNIKKI El? luule.
HELUNA Sinne ei Panun valta en?? ulotu. Pappi on suurempi tiet?j? kuin Panu. Sen sana tehoo paremmin kuin Panun taika. Eih?n Panu siell? en?? sairailleenkaan mit??n mahda. Silm?n luonti on papilla niin tuima, ett'ei katsoa k?rsi. Voi, jos tuli jo voittaja velhon!
ANNIKKI En usko! Taattonikin tuhosi. Ja vouti on puolellaan.
HELUNA Kenen nyt vouti mets?st? tultuaan saunottajakseen vaatinee? Ottanee kenen tahtonee.
ANNIKKI Ei minua ota!
HELUNA Mink?s taidat...
ANNIKKI Min? taidan!
HELUNA Panu k?skee.
ANNIKKI Ent? Kari!
HELUNA Sanos minulle kerran, mill? h?neen lemmen nostit? Loihditko: ?pala tuli, pala taula, pala mieli nuoren miehen...?
ANNIKKI Lauloin, en loihtinut. Min? vaaralla paimenessa huhusin, h?n toiselta vastasi, hyv? haltija ??net kantoi. Ei ole enempi puhuttu, tied?mme toistemme mielen.
HELUNA Miekkoista sinua!
(PANUN EM?NT? ja KARITAR tulevat.)
EM?NT? Heretk?? jo! Vie, Heluna, n?m? Ilpottarelle toiseen tupaan (kokoo jauhoja koppaan kiven ymp?rilt?.)--K?y, Annikki, pukusi muuta, ei tied?, milloin saapuvat saaliineen ja karkelot alkaa.
ANNIKKI Mit?p? min? karkelemaan. Alkavat taas toiset tyt?t herjata ja pilkkojaan panna.
EM?NT? Eiv?t uskalla Karilta ja niskan nakkeluista el? v?lit?. T?ydet ovat lunnaat, jo yli m??r?nkin maksetut.
ANNIKKI Ei anna minua Panu.
EM?NT? Antaa! T?ss' on uudet vaatteet, Karittaren kutomat. Tuoss' on orrella morsiuspeitteesi.
ANNIKKI (ihastuen) Voi, voi!
KARITAR T?ss' on viel? silkkinauha suortuviisi.
ANNIKKI Silkkinauha--ja punanen!
KARITAR Ota tuokin!
ANNIKKI Hopeasolki!
EM?NT? Mene nyt! (Annikki pois,)
ILPOTAR (tulee, tarkastaa patoja, tarttuu hierimeen, esiintyy kuin em?nt?) Annetaan pohjaan palaa.--No, miksi kivi pys?htyi?
EM?NT? Antaa heid?n nyt huoata, koko p?iv?n kive? kiert?neet.
ILPOTAR Orjat!
EM?NT? Ihminen se on orjakin. Mutta Annikki ei ole orja, kasvattina on pidetty.
ILPOTAR Orjana olen kuullut h?nt? Panun pit?v?n.
EM?NT? Ilpotarhan aina Panun mielen paremmin tiet?? kuin min?. Vaan en min? orjanikaan selk?? katkase. (Menee.)
ILPOTAR Mit?h?n olisi n?ist?kin pidoista tullut, jos en min? olisi laittamaan tullut. K?dest? pit?en tuli Panu itse noutamaan oluen panoon. Eiv?t kuulu kuninkaan voudille muitten oluet kelpaavan kuin Ilpottaren panemat. Nahjus on naisensa. Sit? h?nt? l?ksi sielt? kaukaa hakemaan, ei olisi tainnut likemp?? l?yt??. Hyv? on kaupan mies, toi taaskin tuhannet tullessaan, vaan on ainakin niit? kauppojaan saanut katua.
1:N TYTT? Liek? mitk? lumot sielt? Laatokalta k?yneet?
ILPOTAR Rahalumot. Ahne on Panu, perso tavaraan, vaan sinne meni isot perinn?t. Vei appi kultansa, hopeansa Valamoon, siell? vaskensa luostarin kelloissa kumajaa. Sen sai, l?hti merta edemm? kalaan.
HELUNA Kun ei tuo toki teit? ottanut? Sanotaanhan aikoneen.
ILPOTAR Ei ole akkansa osannut lapsiakaan tehd? kuin tuon yhden poikaruikaleen. Sekin on tullut ?itiins?. Ei tule Joukosta tiet?j??. Siihen sammuu Panujen suku--jos eiv?t mutkat muuttune.
2:N TYTT? Olihan Ilpottarellakin poika.
ILPOTAR (tulee liikutetuksi, sitten voittaa itsens? ja suuttuu.) Suus kiinni ja h?mmenn? pataasi, ett'ei pohjaan pala!
(JORMA, KARI, EM?NT?, ANNIKKI y.m. tulevat.)
JORMA On kontio kaadettu!
KARI Miss? hevon valjaat ... siin' on luokki ja l?nget.
(Riipasee ne orrelta.)
EM?NT? Voi mainioita mets?miehi?! Istukaahan toki ja lev?ht?k??!
ILPOTAR Juokaa, miehet, kovin lienette janoisia hiihdetty?nne. Tyt?t menev?t valjastamaan sill'aikaa.
JORMA Voudin ori kanssa ... ei p??se hiiht?m?ll? herra takkalassa keliss?, kovin oli uupunut ja ?rtyis?... Sattui nolosti, ampui, ei osunut, itse suistui sel?lleen ja per?ns? kantoon iski. Siit? suuttui ja syd?ntyi eik? en?? uusia ajamaan l?htenyt, vaikk' on kolme kierroksessa.
EM?NT? (h?t?iss??n) Ei saanut kontio ket? iske??
JORMA Yksi oli mies menn?, vaan toinen pelasti.
EM?NT? Jouko?
JORMA Ei kuin Panu. Kari pelasti.
EM?NT? Kari!--Nyt, Annikki--!
JORMA Jo nyt luulisi lunnaitten riitt?v?n.
EM?NT? Haasta, haasta!
JORMA Ehtinenk?...
KARI Min? k?yn valjastamaan.
(KARI menee, ANNIKKI livahtaa j?lest?. JOUKO tulee.)
JORMA Ka, n?in k?vi. Vouti kun ampui ja ei osunut, niin otso ulos pes?st??n puhalsi ja me per?ss?, Panu, Kari, Jouko ja min?. J?lelleh?n Karista j?imme, j?lelle Panukin. Se oli se, joka oli kierretty niemeen, ja j??lle puhalsihe. Niin kun me Panun kanssa yhdell? rannalla, niin jo Kari koirien kera toisella. Vaan miten ollakkaan, niin palaa kontio entisille j?lilleen. Me siin? pys?hdyt??n saarten suojaan, Panu toisen, min? toisen v?h?n j?lemp?n?, ja Jouko j??ll? v?lill?mme. Otso tulee, pys?htyy, nuuskii ilmaa joukon kohdalla ja jatkaa sitten matkaansa Panuun p?in.
ILPOTAR Ei huolinut joukosta!
EM?NT? (Joukolle) Se varjeli!
JORMA Ei n?e Panua otso, kohti k?y. Panu taikojaan tekem??n, (matkii) vet?? keih??ns? k?rell? viisikantoja lumeen, per?ytyy yhdeks?n askelta, astuu yhdeks?n askelta eteenp?in--sen pit?isi olla hyvin tehoisan taian. (Naurahtaa) ?Villa suusi, villa p??si, villa viisi hammastasi!? hokee tiet?j? ja asettuu keih?s tanassa odottamaan. ?Hiien honka, el? mieheen koske!? huutaa taas ja kontio pys?htyy. Panu keih?st??n rintaan tarkottaa, rusaus vaan ja poikki menee taiottu tammi. Suulleen suistuu Panu lumeen ja jo kohottaa kontio k?mmenens?. Ei ole kaukana Karikaan, kohona kintereill? potkii, sompansa hankeen iskee ja hypp?? sauvansa varassa suoraan otson selk??n solakka poika. Pyryn? p?llysiv?t, en en?? mit?n? n?hnyt; kun tulen luo, on hangella kontio sel?ll??n, Karin sukset