Panu: Näytelmä | Page 3

karkotettiin.
SAVOLAINEN Niin puhuu, vaan Panua hänkin pelkää.
KAILANEN Elä kuule, pappi, Rajalaisen puheita! Elä nosta vanhoja
vihoja!
KAINULAINEN Hyvähän sinun, jolla ei kuin sauna pahanen... Vaan
jos polttaa talomme ukon tulella!
SAVOLAINEN Hallan huokuu, sudet, karhut kimppuumme laittaa!
KAILANEN Käärmeet lehmiin loihtee!
OLAI Käärmeet?
KAILANEN No ihan ilmi käärmeet ... on niitä ihmisiinkin ajanut,
niihin se ne pahat henkensä oikein paneekin.
OLAI Oletko nähnyt?
SAVOLAINEN On nähty ... on nukkuvan suusta sisään loikertelevan
nähty.
KAINULAINEN Ei ole hänen kanssaan hyvä vihoin olla, joskaan ei
pakko ystävyksin elellä. Kuka meidät varjelee, jos hänet suututamme?
RAJALAINEN Kyllä tämä uusi pappi--!

SAVOLAINEN Parempi olla papin vihoissa kuin Panun.
OLAI (on miesten riidellessä kävellyt edestakaisin lattialla, tempaa
pöydältä paperin ja pysähtyy heidän eteensä) Hyvät miehet, minua
surettaa syvästi se, mitä olen nyt kuullut. En olisi uskonut, että teissäkin,
pitäjän parhaissa, vielä elää usko ja pelko taikurien ja tietäjäin voimaan.
Sillä tietäkää, että taikuus ja noituus on perkeleestä. Se on Herralle
kauhistus ja se on kuoleman synti. Ken ei hänestä hyvällä luopune, sen
olen minä siihen voimalla ja vallalla pakottava.
(Väkeä on tullut sisään, läheten lämmittelemään käsiänsä hiilloksessa,
johon asettavat puita.)
Tulkaa vaan sisään sieltä, tämä on teitä kaikkia varten sanottu! Kuulkaa,
mitä hänen ylhäisyytensä Turun piispa minulle kirjoittaa: »Teidän tulee
ennen kaikkea visusti valvoman, että noidat ja taikurit ja velhot ja
poppamiehet ankarasti pirullisia konstejansa harjoittamasta kielletään.
Missä he liikkunevatkin ja missä heidän liikkuvan kuulette, menkää
sinne heidän tekojansa tutkimaan ja paljastamaan. Jos eivät ota
varoituksista ojentuakseen eivätkä vapaaehtoisesti lakkaa pimeyden
töitänsä tekemästä, vaan osoittautuvat uppiniskaisiksi sanoillenne, on
heidät kiinni pantava ja nuoriin sidottuina tänne tutkittavaksemme ja
tuomittavaksemme tuotava, jossa kuninkaan käskystä vouti teille
apuansa antakoon. Yhtäläinen olkoon menettelynne niiden kanssa,
jotka uudistetuista varoituksista huolimatta noitia ja velhoja suosivat ja
heidän apuansa hakevat.»
PANU (on edellisen kestäessä astunut sisään ILPON, JOUKON ja
muiden miesten seuraamana. PANU on puettu mustaan ketunnahkaan,
päässä samasta nahkasta tehty lakki, josta riippuu valkopäinen häntä.
Turkki on reunustettu punasella. Vyö leveä, nahkanen helavyö.
Kädessä sauvakeihäs, jonka kärki on pistetty tuppeen. JOUKOLLA on
kädessään valkonen jänis.) Ankaratpa on siinä mies sanat pannut!
OLAI Kuka sinä olet?
PANU Terve talohon! Etkö tunne Korpivaaran Panua?

OLAI Mikä on asiasi?
(REITA tulee esiin ja asettuu PANUN taa.)
PANU Uutta lähdin kirkon herraa katsomaan ja tulin hänelle minäkin
tulolahjojani tuomaan. Ota lahja, itseäsi varten ammuttu, kirkon omalla
onnella osattu!--Anna, Jouko, papille jänis.
(Väkijoukosta kuuluu pidätettyä naurua ja tirskunaa: »jänis!», REITA
tunkee esiin, yhä lähemmä PANUA.)
OLAI Pidä lahjasi!
PANU Luulin papille ristisuun kelpaavan. Vaan kun vähyyttään
katsonet, sano, tahdotko hiiren taljan vaiko turilaan turkin.
OLAI Kuinka uskallat sinä tulla pilkkaamaan minua minun omassa
talossani?
PANU Lienenkö millä sun mielesi vihoittanut? Kun en liene vieras
mielitietty, käynen toisehen talohon!
OLAI Tulit kuin kutsuttu! Jääkää, miehet!
PANU Ettehän minua pelänne.
SAVOLAINEN (papille) Ajattelimme, että sanoit meille jo sanottavasi.
OLAI Viipykää vielä! Istukaa vaan paikoillenne. (Miehet jäävät
seisomaan.-- PANULLE)--Kuulit, mitä luin. Se oli juuri sinua varten.
PANU Mitäpä hän minuun kuulunee?
OLAI Olet tietäjä.
PANU Tietänen yhtä, toista taitanen, vaikk'en äijeä enemmän.
OLAI Olet noita ja velho!--Lakki päästäsi!

PANU Ei ole Panu vielä kenenkään edessä lakkiaan riisunut--Kuka on
minut sinulle noidaksi nimittänyt?
OLAI Röyhkeytesi sen jo tekisi, ell'en sitä jo muutoin tietäisi.
PANU Nämä miehetkö ne sen sinulle ovat sanoneet?
MIEHET Emme ole mitään sanoneet ... emme niin mitään hänestä
tiedä ... emme tunne koko miestä.
OLAI Turha on pelkonne, ei hän teille mitään mahda.--Vaan on täällä
toisia, jotka sinut tuntevatkin.--Reita!
PANU (säpsähtäen) Reita?
OLAI Astu esiin, Reita!--Tunnetteko toisenne?
REITA Tunnenhan Panun pahanimisen.
OLAI Tunnetkos, Panu, tämän nuoren miehen?
PANU Mistäpä minä kaikki mieron koirat!
OLAI Sano hänelle, Reita, ken olet.
REITA Olen Reita Reidanpoika, jonka isän tuhosit epärehellisessä
taistelussa.
PANU (taas varmistuen) Lienet kuka lienetkin, Reita kaatui miesten
ottelussa.
REITA Takaapäin nuolesi hänen hartioihinsa ammuit, talomme poltit,
tavaramme anastit ja olisit tappanut äitini ja minutkin, jos ei olisi
pakoon päästy. Salamurhaaja olet ja metsärosvo, vaikka sanot tietäjä
olevasi. Ei ole sinulla ikinä tietäjän lahjoja ollut.
PANU (väijyen) Sinullakos ne on?
REITA Ei minulla ole, vaan isälläni oli. Luulit saavasi hänen tietonsa,

kun hänen henkensä sait; luulit hänen oppinsa anastaneesi, mutta
mennessään hän ne vei.
PANU (epävarmasti) Taikansa on tiedossani.
REITA Et osannut loveen langeta, et tulevia tiedustella, et oikeata
taikaa tehdä, niinkuin isäni osasi. Puoskari olet!
PANU Hammas suussa synnyin!
REITA Siksi oletkin susi semmoinen.
OLAI Joko nyt kehut sillä, minkä äsken kielsit?
PANU En kiellä, mikä tosi on. Tietäjä olen. Liikun väellä Väinämöisen,
väellä kaiken kaikkivallan, ikiviisahan opilla.
REITA Jo vainen valehtelitkin!
OLAI Minä kiellän sinua millään väellä liikkumasta!
PANU Ja minä kielloistasi viis'!
OLAI Etkö luule esivallan käden sinua saavuttavan?
PANU Pitkät pihdit, mutta huonot pitäjät!
OLAI Kuolema sinulle, jos sinut täällä noituudesta tavotan. Tiedä, että
jo oman tunnustuksesikin nojalla voin sinut velhona vangituttaa ja
Turkuun poltettavaksi lähettää.
PANU Vaan entäpä minä en pala! (ovella) Entäpä minä olen se mies,
joka en pala tulessakaan!
OLAI (potkasee lattialle jääneen