joka kaikkialla vallitsee noissa tavallaan maanalaisissa k?yt?viss?, joihin raitista ilmaa tuskin ollenkaan p??see.
Konstantinopolissa olomme aika oli t?ten v?hitellen kulunut loppuun. Me olimme jotakin n?hneet ja huomanneet t?st? merkillisest? kaupungista, joka niin sanoaksemme on it?maiden porttina. Toisen kerran astuimme "kultaisen sarven" poikki Stambulista Galataan, josta soutajamme vei meid?t "Diana" laivalle. Toivoimme saavamme viett?? ilman enempi? vastuksia lopun t?st? p?iv?st?, joka oli ollut niin rikas vaiheista ja muistoista. Mutta toivomme ei toteutunut. P??sty?mme laivan kannelle kys?simme onnettomuudeksemme soutajalta, paljonko h?n tahtoi vaivastaan, vaikka jo aamulla olimme sopineet maksusta. Luullen, ett? me muka emme muistaneet, m??r?si h?n kymmenen kertaa suuremman summan, kuin oli sovittu. Ja nyt t?ytyi ryhty? uudestaan tinkim??n h?nen kanssansa, joka ei suinkaan ollut helppo teht?v?. Me emme viel? olleet tottuneet it?maiden tapoihin, emme tunteneet petollisuutta, joka vallitsee kaikkialla. Sen t?hden t?ytyi meid?n t?ss? maksaa oppirahaa. Kuusi kertaa enemm?n, kuin sovittu summa oli, sai oppaamme ja l?ksi tosin n?k???n tyytym?tt?m?n?, mutta syd?mmess??n iloiten, ett? oli odottamatta saanut hankituksi niin hyv?n p?iv?palkan.
H?yrylaivaan oli jo kokountunut suuri joukko matkustavaisia monesta maasta ja samoin kansallisuudeltaan ja kielelt??n monenlaisia. Sopipa sanoa, ett? siin? hy?riv?ss? joukossa vallitsi t?ydellinen kielten sekoitus. It?maisista kielist? puhuttiin siin? Turkin, Arabian ja Egyptin kieli? ja l?nsimaisista Italian, Ranskan, Saksan ja Kreikan. Sellaista, joka olisi puhunut minun ?idinkielt?ni, suomea, ei ollut yht?k??n t?ss? suuressa it?maiden laivassa. Mutta sit? vastoin tapasi matkakumppanini saksalaisen lakitieteen tohtorin H:n, jonka kanssa h?n oli ennemmin ollut kirjevaihdossa juuri t?st? it?maiden matkasta. H?n yhtyi meihin, jonka t?hden meit? nyt oli kolme ensi aikoina t?st'edes. H?n oli miellytt?v?, iloinen ja puhelias mies, joka monesti leikill??n ja huvittavilla puheillaan sek? reippaalla laulullaan ilahutti suuresti meit? kumpaakin. Minun oli kuitenkin usein hyvin vaikea ymm?rt?? h?nt?, koska h?n puhui Thyringin murretta, joka lienee vaikeimpia vieraan tajuta. Jokap?iv?inen harjoitus tuotti sent??n minullekin jonkin verran taitoa siin?kin. "Maantuomarin" nimell? h?n sitte oli meid?n seurassamme koko kolmetoista p?iv??. H?n kun oli matkoihin tottunut ja osasi kieli?, oli h?nest? meille monesti suuri hy?ty t?ll? matkalla. Molemmilla meill? s?ilyy h?n rakkaassa muistossa.
H?yrylaivan l?ht?ajaksi oli m??r?tty k:lo 4, mutta olipa se 5 jopa 6:kin ennen, kuin ruvettiin nostamaan ankkuria. Odotus-aikaa k?ytimme seuran l?hemp??n tarkasteluun, jossa nyt olimme ja olimme olevat koko seitsem?n p?iv?? kest?v?n matkan Jaffaan. Sarvikarjalle, jota Mustanmeren h?yrylaivalla oli niin suuri joukko, ei ollut j?tetty tilaa "jumalatar Dianan" kannella. Ainoastaan kaksi lehm?? ja v?h? siipikarjaa oli sinne tuotu matkan tarpeeksi. Mutta ihmisiin n?hden oli seura niin kirjava kuin mahdollista. Keskikannella oli suuri joukko kreikkalaisia ja turkkilaisia kirjavissa repaleisissa puvuissa, monella p??ss? fez eli turbaani heid?n uskontonsa, muhammettilaisuuden, merkkin?, muutamilla toisenlaiset p??hineet. Laivassa oli t?ksi kertaa tehty tilaa "haremille", jossa muhammettilaiset saattoivat vastuksitta kuljettaa vaimojansa. Sitenp? oli matkalla tilaisuus tarkastella Muhammedin uskolaisen perhe-el?m??. Oli laivassa viel? muutamia juutalaisia, miehi? ja naisia, jotka oli helppo tuntea israelilaisesta kasvojen muodosta. Sek? etu- ett? per?sali oli moneen eri kansallisuuteen kuuluvain matkustavaisten hallussa, vaikka heid?n lukunsa verraten ei ollutkaan suuri. Mihin n?m? kaikki aikoivat, mik? tarkoitus heid?n matkallaan oli, ei voitu tiet??. Se vain oli selvill?, ett? he kaikki aikoivat pois Euroopasta; sill? kohtahan oli Euroopan ranta j??v? kauas j?ljelle, ja h?yryn voimalla me riensimme houkuttelevaa it?? kohti.
Ennen l?ht?? saimme viel? n?hd? muhammettilaisen "iltarukouksen", jota muutamat muselmannit toimittivat suurella avonaisella per?kannella. Koska se oli omituinen laatuaan ja antoi minulle aihetta muutamiin eritt?in t?rkeihin tutkistelemuksiin, kerron t?ss? yhteydess? sen menon. Kaikkein ensiksi he ottivat tarkan selon ilmansuunnasta suuren kompassin avulla, joka oli per?kannella, voidakseen k??nt?? kasvonsa sinne p?in, jossa pyh? kaupunki Mekka on. Sitte levitettiin "rukouspeitteit?" kaikkialle kannelle; rikkaammat ja ylh?isemm?t riisuivat p??llyskenk?ns?, k?yh?t jalkineensa. Ja nyt asettuivat he vierekk?in, s??tyero heid?n keskens? oli lakannut, kun astuivat Jumalan eteen: rikkaita ja ylh?isi? seisoi k?yh?in ja alhaisten vieress?. Tuossa rikas ja ylh?inen pascha komeassa, kauniisti koristellussa puvussaan seisoi k?yh?n, repaleisen uskonveljens? vieress?. Ensin he seisoivat v?h?n aikaa ??neti, vakavina ja hartaina, k?det nostettuina korville, kuin olisivat kuunnelleet jotakin tai odottaneet jonkinlaista innostusta ylh??lt?. Sitte he alkoivat hiljaa lausua muutamia sanoja ja kumartaa syv??n; viimein he laskeutuivat polvilleen ja l?iv?t otsaansa lattiaan. Kaikki tapahtui, kuten selv?sti voi huomata, m??r?tyn kaavan mukaan, koskapa kaikki toivat niin tarkkaan seurata toimitusta, langeta yht'aikaa polvilleen, ly?d? otsaansa lattiaan j.n.e. Miten monesti polvia oli notkisteltava ja otsaa ly?t?v? lattiaan, n?ytti olevan tarkkaan m??r?tty. Rukous muhammettilaisilla ei kuitenkaan ole rukousta siin? merkityksess?, kuin me kristityt sit? k?sit?mme. Muhammettilaiset eiv?t oikeastaan rukoile mit??n Jumalalta; heid?n rukouksensa on ainoastaan Jumalan ominaisuuksien, kaikkivallan, viisauden, hyvyyden, suuruuden j.n.e. tunnustamista. Syyn? siihen, ett? he eiv?t rukoile mit??n Jumalalta, on fatalismi eli edelt? m??r?ttyyn kohtaloon uskominen, joka yleens? vallitsee muhammettilaisuudessa. Kaikki riippuu kohtalosta, sokeasta sattumuksesta; kaikki on sen muuttumattoman lain alaista; joka ihmisen t?ytyy v?linpit?m?tt?m?n tyynesti tyyty? siihen. Jos esim. olet k?yh?, niin t?ytyy sinun tyyty? siihen ja napisematta n?yr?sti taipua kovaan kohtaloon; jos on tehty paha ty?, kohtalo se saa kantaa siit?kin syyn, j.n.e.
Kun katselin t?ss? rukoustoimituksessa ilmeisesti n?kyv?? vakavuutta, hartautta ja rohkeamielisyytt?, tuli mieleeni muutamia hyvinkin terveellisi? mietiskelyj?. Muhammettilainen ei tunne totista, el?v?? Jumalaa,
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.