Oulua soutamassa | Page 2

tarpeellisessa kunnossa. Kyll? ne olivat.--Erkki se oli vaulun tehnyt, mutta n?ytti se olevan luja, ja melakin oli uusi, vasta toista kertaa k?yt?nn?ss?. Jussi sai jo piippuunsa tulen ja johtui muistelemaan ensim?ist? oulumatkaansa. Pieni poika oli h?n silloin ja is?ns? kanssa kulki.-- Ontojoen koskia kun laskettiin, niin is?ns? viiletti ja h?n istui per?ss? is?ns? tyk?n?. Is? selitti h?nelle siin? laskiessaan, miten miss?kin korvassa piti laskea, ja h?n pani tarkasti mieleens?, jotta Oulusta palattuaan osasi Partalan Katrille selitt?? miten Ontojoen koskissa piti laskea... Katrille toi h?n ouluntulijaisia, kaksi rinkeli?... Silloin oli h?nen is?ns? talollisena ja Partalan naapurina... Katrin kanssa he aina yhdess? oleilivat...
Jussilta oli sammunut piippu. H?n sytytti uudelleen ja silm?si j?rvelle, mutta ei siell? mit??n n?kynyt--tiiroja vaan lenteli, viiplotteli sel?ll?. Jussi tarttui melanpyyryyn, v??nteli ja k??nteli melaa.--
?Ontojoen koskissa?--ajatteli h?n--?sit? taaskin saa k??nt?? kahmasuttaa ja ly?d? loiskautella... Mit?h?n tuo Katri, kun min? lasken Ontojoen kosket... Jos ei olisi n?in kev?ttulvan aika yh?, niin min? Kallioisessa sujahuttaisin sit? selk?v?yl?? ... eik?h?n Katrilta siin? syd?nt? purisi!?
Jussi kopisteli piippunsa ja astui veneest? maalle ja loi silm?yksen j?rven sel?lle, josta n?kyi vene tulevaksi.
?Jo tulevat?, virkkoi h?n ja l?ksi astumaan taloon ja menness??n hyr?ili:
eip? olis tarvinnut sen pojan synty?, joka rakkahimman yst?v?n minulta valtasi.
?N?kyv?t jo tulevan?, virkkoi h?n pirtiss? vanhalle is?nn?lle, joka taaskin oli Raamatussa k?sin?.
Jussi k?vi p?yd?n taakse ja otti sein?lt? puikosta kellonsa. Se oli ?pintelikello?. H?n katseli sit? sis?st? ja p??lt?. Kauan aikaa oli h?n halunnut silinterikelloa. Oulussahan nyt sopisi vaihtaa. Kun h?n pani kellonsa takaisin puikkoon sein?lle, arveli h?n itsekseen:
?Etk?h?n siin? viimeist? y?t?si nappase! Oulusta palattua pannaan siihen silinteri riksuttamaan.?
Ovi aukeni ja pirttiin t?p?steli etukynness? Musti, sen j?less? v??nt?ysi Erkki, ja viimeisen? tulla vikelti iloinen ja pieni tyt?n tynk?, mytty kainalossa. Se oli Katri Haverinen Partalan talosta, j?rven sel?n takaa, Erkin morsian.
?Hyv?? iltaa!? toivotti Katri.
?Jumala antakoon!?
Vanha is?nt? painoi kirjan kiinni ja nosti sen nurkkaan hyllylle, vaskipuitteiset silm?lasinsa pani h?n naulaan akkunan keskipuuhun ja k?vi pist?m??n k?tt? Katrille.
?Mit? kuuluu?? kysyi is?nt?.
Eip? se Katri mit??n liikoja tiennyt.
?K?y istumaan, Katri?, kehoitti Erkki.
Katri k?vi pist?m??n k?tt? Jussillekin.
?Terve! Mit? kuuluu?? kysyi Jussikin.
?Eip? mit??n liikoja.?
Aamulla ani varhain olivat oulumiehet l?hd?n puuhassa, isompia puuhia eih?n niit? en?? ollutkaan, sill? kaikki oli jo valmiiksi hankittu. Eip? muuta en?? kuin ev??t, purje, kirves, vitsakimppu, rompsi ja sauvomet veneeseen, niin ala ty?nty? matkalle.
Matkalaiset pistiv?t k?tt? is?nn?lle ja lausuivat j??hyv?iset, is?nt? toivotti onnea matkalle ja tervenn? palaamaan. Veneesen k?ytiin, Erkki per??n viilett?j?ksi ja kun oli saatu vene k??nnetyksi matkan mukaan, asettuivat Katri ja Jussi keulaan soutomiehiksi.
Niin sit? nyt l?hdettiin matkalle. Milloin ollaan perill?, milloin taaskin kotona ja mink?laisten vaiheitten per?st?? Eih?n sit? viel? tied?. Tyhj?np?iv?ist? olisi ruveta sit? ajattelemaankaan. Hyv?sti jos sattuu, niin eih?n siin? paljo aikaa mene, koko matkalla kaksi viikkoa t??lt? Ontosel?n ranteilta. Vaan jos huonosti sattuu, niin menee siin? kolmekin viikkoa ja viel?kin enemm?n.--
Aurinko nousi juuri. Sen punertava laita n?kyi mets?n yli j?rven takaa. Koko j?rven selk? oli rasvatyven. Ilmassa ei tuntunut v?hint?k??n tuulen henke?. Linnut olivat alkaneet viserryksens?, joka vilkastui vilkastumistaan.
Veneess? ty?skenneltiin ??nett?min?, ei luotuista sanaa vaihdettu.
Erkki viiletti ja huopasi. H?nest? tuntui niin somalta Ouluun l?htiess??n. Kun Katri oli h?nen mukanaan, sent?hdenh?n se Erkist? tuntui niin oudolta ja mukavalta. H?n vilkasi aina pikim?lt??n matkan suuntaa ja sitten katseli Katria.
Kerran oli Katri jo k?ynyt Oulussa ja silloin is?ns? kanssa. Somalta h?nest? oli silloinkin tuntunut ja mukavalta, vaan ei sent??n niinkuin nyt, Erkin kanssa l?htiess??n. Hymyhuulin h?n soutaa liputteli siell? keulassa.
Jussi souteli Katrin vieress? ja t?hysteli taivaalle tuulen kynsi?. H?n p??tti niist?, ett? siit? viel? purkautuu tuulemaan ja perintakaista tuuleekin. Joskus h?n silm?si heiluvaa kellon h?nt?? liivill?ns?. Silloin h?n ajatteli, ett? tullessa se silinteri taskussa riksuttelee.
Soutaa liputeltu oli jo melkoinen taival. Aurinko oli jo kohonnut korkealle ja Jussin kello alotti kuudetta tuntia. J?rvi oli yh? tyynen? eik? tuulen henke? tuntunut ilmassa.
Mutta jopahan, kun oli viel? soudettu er?it? virstoja, alkoi tuulenhenki k?yd?. V?ret?pli? ilmestyi siell? t??ll? yli ulapan edess?kin p?in. Niist? n?kyi, ett? tuulenhenki oli takaa. V?ret?pl?t laajenivat ja lis??ntyiv?t ja pian ei ollut j?rven tyvenest? pinnasta j?lell? kuin pitki? kielekkeit? saarten ja nienten neniss?. Jussi katsasteli viel?. Mutta kun tuuli alkoi yh? viret?, heitti h?n aironsa Katrille ja rupesi purjeen laitantaan.
?Sata saarta Ontosessa, tuhat nient? Lentuassa, sanotaan. Mutta eik?h?n nuo Ontosen saaret ja niemet l?hde j??m??n!? tuumaili Jussi, kun n?ki tuulen yh? virkenev?ksi.
?Taitaa ruveta ravakastikin tuulemaan?, arveli Erkki.
?Hih! Tuulihan tuota ennen sulan veden aikana!? hihkasi Jussi, kun saatuaan purjeen laitetuksi vihuripuuska pullisti purjetta ja tempasi venett? kiit?m??n.
?No, antaapa h?nen nyt pyyhki?!? lausui Erkki lakaten huopaamasta.
Katrikin heitti soutamasta, pani r?ijyn p??lleen, huivin p??h?ns? ja katsoa tiirotti purjeen liepeen alatse, ett? mit? siell? Erkki hommaa. Erkki k?ski Jussia viilett?m??n, jotta h?n p??sisi Katrin kanssa sy?m??n.
Erkki ja Katri s?iv?t siell? keulassa ja olo yksiss? ev?iss? tuntui heist? niin mukavalta.
?Kun olisi purjetuulta koko matkan ja viel? palatessakin?, arveli Katri puheen aluksi.
?Eih?n sit? sitten olisi muuta kuin lekitt???, tuumaili Erkki siihen.
?T?ss? kun viime kes?n??, puuttui Jussi puheeseen, ?vietiin tervoja, niin l?ksi meid?n matkaan Vaalasta muuan ylioppilas, vai maisteri