Naimisen juoruja | Page 9

kohta rupeat Kolkin tyt?rt? toimittamaan mini?ksemme, sill? sin? et n?y uskovan v?h??k??n mit? min? ja muut olemme h?nest? kuulleet. Mutta Kolkin asiamiehet -- kas! heit? sin? kyll? uskot ja kuuntelet! Miehinen mies! Sussokin on kohta t??ll?, eik? Martille ole puhuttu sanaakaan koko Sussosta. -- Martti t?nne ja sukkelaa! Kyll? min? teid?t, vetelykset, opetan t?ss? nuijottamaan ja kaikkia juoruja uskomaan. -- Martti t?nne ja sukkelaa!" sanoi Katru vihoissaan, kun pelk?si, ett'ei t?ss? muu auta.
"Jotakinhan tuota tulee uskomaan ja sanomaan t?ss? alinomaisessa juorujen liekiss?; kun nuot tiedot ovat niin vastakkaiset ja toisistansa niin suuresti eri?v?iset, niin ei tahdo tiet?? mit? uskoa, mit? ei. Mutta silt? minusta taas tuntuu, kun sin? olisit oikeassa ja min? v??r?ss?. K?ske Martti t?nne, ett? saamme h?nen kanssaan tuumitella", sanoi Kirri, taas ehki k??ntyneen? toisaalle!
Katru l?hti ulos.
Kirri parka oli kovin vaikeassa asemassa, noiden alinomaisten juorujen helletten keskell?. Oikeen h?n hikoili Katrun ulos menty?. H?n v??nteli k?si??n ja mumisi itseksens?.
"Mit?h?n t?st? asiasta viimein tuleekaan? Huh, huh! oikeenpa p??t?ni pp?rrytt??. Mik? n?ist? kaikista on totta, mik? valhetta? -- -- ei, ei, mutta se k?yhyys -- ja jos h?n on semmoinen kuin sanotaan -- ei, ei, se ei sovi, ei ensink??n."
Samassa tulivat Katru ja Kirsti huoneesen.
"K?vik? naapurin Maija t??ll??" kysyi Kirsti heti tultuansa.
"K?vip? kyll? ja sanoi Kolkilta varastetut jyv?t l?ydetyn sinun aitastasi, vaikka sanoit ne kauppamiehelt? l?ydetyn! Semmoinenko ihminen sin?kin olet, ett? vasten parempaa tietoasi puhut sill? lailla ja koet omia asioitasi ty?nt?? muiden niskoille? Ja eiv?th?n jyv?t kuulu olleen Ainan varastamia, niinkuin sin? sanoit!" sanoi Kirri Kirstille nuhtelevaisesti.
"Voi pirun v?ki -- vai niin! Kolkkilan em?nn?lt? itselt??n min? ostin ne jyv?t, jotka Kolkki minulta k?vi pois riist?m?ss?, ja sinne nekin meniv?t -- vai niin! En olisi tahtonut Kolkin em?nn?n kunniaa loukata ja silti v?h?n valehtelinkin. -- Niin, niin -- asia on tosi, niinkuin nyt sanoin ja, ja Aina on ne jyv?t varastanut, jotka Kolkki k?vi kauppamiehelt? pois noutamassa", sanoi ja puhui Kirsti tohisten ja h?t?illen.
"Ymm?rr?tk? nyt asian oikean laidan?" kysyi Katru Kirrilt?, katsoen h?nt? silmiin voittoriemulla.
"Syd?nt?ni helpoittaa ja kaikki ep?luulo rupeaa v?hitellen haihtumaan. Kolkkilaiset ovat siis kaikin ep?rehellisi? ihmisi?!" sanoi Kirri, sill? Kirstin puhe oli niin todenmukaista, ett? se taas t?ydellisesti vakautti h?nen uskonsa.
"Mitenk?h?n toki nuot Kolkin penikatkin olisivat oppineet varastamaan, niinkuin Ainakin, jos ei em?ns? edell? olisi heit? opettanut? -- Vai niin, vai piti naapurin Maijan jo osata valehtelemaan -- ei maar se, piru, osaa! Kolkin l?hettil?sh?n h?n on, aivan Kolkin, sen min? varmaan tied?n. Mutta kun min? h?nen tapaan, kyll? min? h?nen, sen viet?v?n, opetan ja kunnioitan -- no ei -- ?lk?? puhuko t?st? asiasta kauppamiehelle mit??n, ett'ei h?n tulisi joutavan t?hden juoruihin sekoitetuksi", pyyteli Kirsti viimeiselt?, sill? h?n pelk?si sen kautta hirmuisen valheensa tulevan ilmi.
"Yh? selvemm?sti rupeaa huomaamaan, ett? te olette oikeassa ja min? v??r?ss?. Kiitos, Kirsti, puheestasi!" sanoi Kirri.
"Ei siin? kiitt?mist?; ainahan oikea asia puolensa pit??", sanoi Kirsti ja l?hti pois. -- Samasta avauksesta tuli Martti sis?lle.
"Miksi is? minua k?ski?" kysyi Martti.
"Sinun pit??, Martti, paikalla noutaa kihlasi pois Kolkin tytt?relt?, Ainalta, ja ottaa heti erosi semmoisesta ihmisest?; me emme voi semmoista ihmist? k?rsi?. Me olemme ?itisi kanssa katsoneet sinun parastasi ja tuumineet sinulle sopivamman morsiamen, joka on kohta t??ll? ja jonka kanssa saat itsekin asiasta tuumitella, ja niin paikalla kihlata; sitten ensi pyh?n? kuulutuksille, harmiksi Ainalle, Kolkin koko perheelle ja -- pirulle", puheli Kirri Martille.
"Puhutpa nyt niinkuin kelpomies", sanoi Katru Kirrille, kun huomasi saaneensa h?nen t?ydellisesti voitetuksi.
"Mit? te, is?, nyt puhuitte? En ymm?rt?nyt sit? ensink??n", sanoi Martti hajamielisesti.
"Sanoin sit?, ett? saat ottaa toisen morsiamen, jonka jo olemme sinulle valinneet, ja erota entisest?. Se on teht?v?si, sanon min?", sanoi Kirri tuimasti.
"Kenen?" kysyi Martti.
"Susson, nisujen leipojan."
"Kyll? se on paras, is? ja ?iti, kun ette rupeakaan mihink??n keinoihin siin? asiassa", sanoi Martti v?lttelev?sti.
"Susso on kohta t??ll? ja saatpa luvan sopia h?nen kanssansa", sanoi Kirri lujasti.
"Vaikka tulisi kymmenen Sussoa ja nisujen leipojaa, se on yhden tekev?, sill? min? en kumminkaan muuta p??t?st?ni, vaikka viel? maailmakin p??lleni raukeaisi. Miksik? te saatte semmoisia kiusauksia itsellenne, minulle ja meille?" sanoi Martti.
"Martti, Martti! Malta mielesi ja ajattele per??n mit? teet!" sanoi Kirri leppyisemm?sti. "Etk? tied? olevasi minun poikani, ja siin? suhteessa on minun vallassani tehd? suuria muutoksia tulevaisuudellesi. Ajattele toki per??n mit? teet, ennenkun rupeat tekem??n niin itsepintaisia p??t?ksi?. Entisest??n tied?t p??t?kseni Kolkin tytt?ren suhteen, nimitt?in: jos h?nen nait, niin et saa tinasta neulaa minulta perint??, vaan saat paikalla marssia matkoihisi t??lt?, yht? tyhj?n? kuin olet tullutkin -- ymm?rr?tk?s? Mutta jos tyydyt tuumiimme ja otat Susson vaimoksesi, niin saat paikalla, kun se on tapahtunut, kolmetuhatta markkaa k?sirahoiksesi, joita saatte sitten yhten? viljell? kuin parhain taidatte ja hy?dytt?? itse?nne; yht?kaikki saatte talossa asua niinkuin parhain taidatte. Ajattelepas nyt tarkoin: toinen ep?rehellinen, kelvotoin, k?yh? rotta, jonka kanssa tulet itsekin yht? k?yh?ksi; toinen komea, hyv?maineinen, varakas, nuori ihminen, joka viel? minultakin tuopi sinulle kolmetuhatta markkaa -- valitse! mutta valitse ymm?rryksell?!" houkutteli Kirri.
"Min? olen jo valinnut ja siihen ei toki pitki? aikoja tarvita. Vaikka viel? mit?kin juonia minun eteeni