Muuan markkinamies | Page 8

etuhampaitaan hioen, silloin n?yttiv?t kaikki muut asiat h?nen mielest?ns? haihtuneen.
--Jos poikana ollessanne osasitte sen, mink? nyt, niin olisitte varmaankin kouluun p??ssyt, jos olisitte pyrkinyt.
Lapsellinen ilo v?l?hti h?nen kasvoillaan, kun h?n t?m?n kuuli.
--Niin, no sit?h?n ne kaikki sanoivat, jotka minut tunsivat!--Kyl?l?iset nauroivat lautamiehelle, ett? pane sin? tuo piikasi poika kouluun ja laita toinen paimeneen, t?st? sen kuitenkin n?kyisit pikemmin saavan herran sukuusi, kun sit? siihen niin tingalle tahdot!--Se kaiveli is?nn?n mielt?, ja silloin kohta katosi minulta kirjani, enk? niit? sen koommin ole saanut, liek? polttanut vai hukuttanutko lie. Alperttikaan ei en?? uskaltanut omiaan antaa, kun pelk?si saavan selk??ns?.
--Ettek? sitten en?? saanut lukea mieleisi?nne kirjoja ollenkaan? kysyin min?.
--Enp? paljon ollenkaan.--Mutta oli minulla kuitenkin yksi kirja ja sen min? sain em?nn?lt?, joka aina oli minulle hyv?, niin siihen aikaan kuin j?lkeenp?inkin.--Ei sit? usein tapahdu, ett? em?nt? olisi miehens? lehtolapselle hell?, mutta lautamiehen em?nt? olikin toista kuin muut em?nn?t ... eik? ne oikein sovussakaan tainneet el??.--Se kirja, jonka sain, se oli se sama, jota tuossa ?sken luin, ja kun em?nt? n?ki, ett? min? kirjoja ik?v?in, niin h?n antoi sen minulle ja sanoi, ett? saisin sen omakseni, jos hyv?sti pitelisin.
Min? kysyin kummastellen, mist? em?nn?ll? oli Kanteletar h?nelle antaa.
--Niin, se oli n?et sill? lailla, ett? se maisteri oli l?htiess??n unohtanut sen kamariin, ja em?nt? oli sen sitten korjannut talteensa.
--Ja h?n antoi sen teille?
--Kutsui minut muutamana pyh?iltana aittaansa, kun is?nt? ja muu v?ki olivat kyl?ss?, ja pisti sen sielt? k?teeni.--?Tuoss' on sinulle muuan kirja, josta min? en tied?, mik? se on--liek? siin? lukuja vai loruja, mutta tottapahan sin? hyv? lukija sen perille p??set--?
Min? k?tkin kirjan poveeni ja juoksin suoraa p??t? mummon luo saunaan. Mummo siell? saunan kynnyksell? koetti kaksien lasiensa kanssa virsikirjaansa lukea, mutta min? sanoin, ett? h?n katselisi ja sanoisi minulle, milloinka is?nt? tulee kotiin, ettei se tulisi ottamaan pois t?t? kirjaa, jonka em?nt? antoi.--?Mik? kirja se on?? kysyi mummo.--?Mik?h?n lie?, sanoin min? ja rupesin sit? lukemaan... Min? ensin luin hiljaa, mutta kun se oli minusta niin somaa, niin kiihdyin jo kohta ??neenkin lukemaan.--?Kuule, poika, sanooko sit? tuota siin? sinun kirjassasi?? kysyi yht'?kki? mummo, joka oli minun lukuani kuunnellut. --?Sanoohan t?ss?--eik?s se ole somaa, mummo?? sanoin min? ja olin ihan ihastuksissani.--?Lueppas uudelleen se, mink? ?sken luit?, sanoi mummo hyvin ankaralla ??nell?, ?mutta el? huuda niin, ett? kuuluu ymp?ri maailmaa.?--Min? aloin lukea mummolle sit? runoa, joka on tuolla kahdennella sadannella ja kolmannella kolmatta sivulla lehden oikealla yl?puolella ... min? muistan sen viel?kin:
--Ukko kultainen kuningas, hopiainen hallitsija, ota kultainen kurikka eli vaskinen vasara, jolla korvet kolkuttelet, salot synk?t sylkyttelet, yhten? kes?isn? y?n?, ehtoy?n? ensimm?isn?! K?y?s korvet kolkutellen, syrj?vieret sylkytellen; aja vilja vieremille, aukeimmille ahoille minun metsip?ivin?ni, er?n etsiaikoinani.--
?Eik?s t?m? ole somaa, mit? t?ss? sanoo ... ja t?m? kirja on minun omani?? sanoin min? riemuavalla mielell? mummolle. Mutta mummo istuutui totisen n?k?isen? minun viereeni saunan penkille ja sanoi ankaralla ??nell?: ?Upota hetteeseen se kirja, koska siin? tuommoisia sanoo, upota heti kohta!?--?Mink? t?hden?? kysyin min? ja painoin kirjan kainalooni. ?Em?nt? antoi.?--?Vaikka kohta ... mutta siin? puhuu Ukosta, ja jos sen saa kirkkoherra tiet??, niin pistet??n sinut jalkapuuhun tai pannaan mustaanpenkkiin istumaan.?--?Mink? t?hden?? kysyin min? taas, kun en ymm?rt?nyt.--?Sen t?hden, ett? se on semmoinen ep?jumala se Ukko, ja joka siit? puhuu ja sit? rukoilee, se pannaan jalkapuuhun istumaan ja menett?? kunniansa. Sill? lailla k?vi ukkovaarillekin.?--Min? en sit? sittenk??n ymm?rt?nyt, mutta mummo kertoi, ett? kun h?nen ukkovaarinsa oli rukoillut ihan noilla samoilla sanoilla, jotka tuossa kirjassa sanoo, sit? Ukkoa, joka ei ole pirua parempi ollenkaan, niin oli kirkkoherra sen saanut tiet?? ja panettanut ukkovaarin jalkapuuhun.-- ?Eik? se sitten saanut ripill?k??n k?yd? moneen vuoteen, eik? kelvannut en?? milloinkaan ei kummiksi eik? vieraaksimieheksi.?--?Enk? min? sitten saakaan lukea t?t??? kysyin, min? itkien mummolta.
Mummoa mahtoi s??litt?? tuo, ett? minun ainoa kirjani oli semmoinen, jota ei saanut lukea, ja kun h?n pyyhki esiliinansa helmalla kyyneleit? silmist?ni, n?ytti minusta, ett? h?nen omatkin silm?ns? vettyiv?t, vai liek? nuo vanhuuttaan vettyneet.--V?h?n ajan p??st? h?n jo sitten sanoi, ett? ?en min? h?nt? nyt sent??n tied?, ehk? se nyt ei en?? teek??n mit??n, koska on jo kirjaankin pantuna ja vanha kirkkoherra on kuollut. Mutta el? sin? sit? kirjaa tuo t?nne ihmisten n?k?is?lle, saatat lukea mets?ss? yksiksesi, jos mielesi tekee. Ja j?t? sinne jonnekin kuivaan kohtaan, kun tulet iltasilla kotiin, ettei kastu.?--Ja kun min? huomenaamuna taas l?hdin paimeneen ja panin tuon kirjan ev?skontin pohjalle, niin sanoi mummo: ?Pid? sit? nyt hyv?sti el?k? revi, koska sen olet em?nn?lt? saanut.?
--No, te ette varmaankaan sit? repinyt, luulen ma?
--No, sen nyt tiet??, ett? ehe?n? se pysyi! Kontissani min? sit? s?ilyttelin monen tuohilevyn v?liss?, ettei kulkiessani kastuisi. Ja kun lehm?t enn?ttiv?t sy?nn?spaikoilleen asettua, niin min? ison kiven kupeelle mahalleni heitt?ysin ja luin ja tavailin ja opettelin ulkoa. Joskus aina kuulostelin, kalkattiko kellokkaan kello notkossa ja sitten tuohitorveenkin t?r?hytin, ett? karhu pysyisi loitommalla. Eik? se milloinkaan minun karjaani tullutkaan, vaikka likelt? kulki. Ja kun sitten olin jonkun tuommoisen runokappaleen ulkoa oppinut, niin kapusin kivelle tahi kiipesin korkeaan kuuseen ja