tottuikin, niin ett? antoi itse??n sukia niin paljon kuin Mooses jaksoi sit? ty?t? tehd?. Mooses ei siihen sukimiseen ty?l?stynyt, vaan usein h?nen n?htiin olevan Pilkkaa kampaamassa. Kes?n tullenkin, kun Eppa vietiin hakaan, Mooseskin viipyi siell? p?iv?kaudet ja unohti usein sy?ntins?kin.
Mooseksesta ja Pilkasta tuli jokap?iv?iset toverukset kes?ksi ja talveksi ja vuosien kuluessa he yht? rintaa varttuivat ja vahvistuivat kuin k?si k?dess?, niin ett? kun Pilkka kykeni vet?m??n reke?, niin Mooses kykeni panemaan sille kuorman ja ajamaan kotiin, ja jos sattui yksin?inen matkustaja olemaan kulussa, niin Mooses pienell? keve?ll? reell??n vied? kiid?tti sen toiseen kievariin, josta palatessa, jos sattui olemaan hyv? tie ja hyv? keli, Mooses antoi oriinsa harjoitella juoksuakin. Ja kun Pilkka oli kolmivuotias, uskoi Mooses omistavansa parhaan juoksijan koko sill? puolen maapalloa ja siit? h?n puhui miss? vain toisen ihmisen tapasi sek? kyl?ss? ett? kotona. Siksip? tulikin ihmisille tavaksi Moosesta n?hdess??n puoli-ivalla sanoa: ?Mooses ja h?nen hevosensa?.
Kun Pilkka oli tullut nelj?n vuoden vanhaksi, p??tti Mooseksen is? kuohituttaa Pilkan, jotta se sitten saisi j??d? kotiin kaikeksi i?kseen, kun se kaikin puolin oli sek? talvi- ett? kes?ajoissa mieluinen. Se p??t?s oli Mooseksen mielest? mit? parhain, vaikka r??kk?ys, jota Pilkka tulisi k?rsim??n, tuntui hirvitt?v?lt?. Mutta kun Mooses toisaalti uskoi Pilkan olevan parhaan juoksijan t??ll? p?in maailmaa, pelk?si h?n is?ns? tuhansilla markoilla my?v?n h?nen kauniin juoksijansa. Mutta kun kuuli Pilkan j??v?n kotiin sen kuohitsemistempun avulla, niin ei h?n vastustanut kuohimistakaan. Puhui vain is?lleen, ett? kutsuttaisiin el?inl??k?ri kuohitsemaan, jotta Pilkka ei tulisi liikoja k?rsim??n ja olisi samalla varmuus onnistumisesta.
Siihen tuumaan Mooseksen is? taipuikin ja niinp? er??n? huhtikuun kauniina p?iv?n?, kun auringon paisteessa lumi kahisten suli ja purot kohisivat vaarojen notkoissa, el?inl??k?ri ilmestyi Honkaniemen kievariin.
Mooses ei kuitenkaan hirvennyt olla n?kem?ss? Pilkan kuohimista, vaan meni mets??n, istui kuusen juurelle ja k?si??n puristellen vaikeroi: ?Voi Pilkka parka! Voi Pilkka parka!?
Kun Mooses arvasi, ett? nyt se teko on kotona tehty, niin h?n palasi kotiin ja meni suoraa p??t? talliin, miss? tiesi Pilkan olevan. Mutta kun Mooses aukaisi tallin oven ja Pilkka n?ki Mooseksen, p??si silt? surullisen haikea hirnahdus ja se alkoi kiekkua, ett? Mooses tulisi n?kem??n sen onnetonta kohtaloa.
Kun Mooses kuuli Pilkan surullisen hirnahduksen ja n?ki sen h?t?isen kiekkumisen, herahti h?nen silm?nnurkkiinsa kyyneleet ja h?n kiirehti taputtelemaan Pilkan poskia.
Mooses ei ollut koskaan Pilkalle pahaa tehnyt, mink? vuoksi hevonen antoi Mooseksen hoitaa ja pest? haavoja mielens? mukaan ja el?inl??k?rin neuvoja seuraten. Muutamassa viikossa Pilkan haavat paranivatkin aivan terveiksi, ja Mooseksen kaikeksi iloksi Pilkka oli yht? hilpe? kuin ennenkin, vaikka ei kuitenkaan niin iloisesti itsekseen hirnunut kuin ennen.
Pilkka oli vasta nelj?n viikon vanha ruuna, kun kyl?st? kyl??n levisi aivan kulovalkean tavalla tieto, ett? uusi kenraalikuvern??ri t?n? kes?n? matkustaa ymp?ri Suomen. Moni toivoi p??sev?ns? sit? n?kem??n, mutta Honkaniemen is?nt? sanoi huokaisten: ?Parempi olisi kuningas kuulumassa kuin n?kym?ss?, on vanha sananlasku. Kyll? ne silloin kestikievarien hevosparat tarkenevat.?
-- Pilkkaa ei anneta niitten eteen, kiirehti Mooses sanomaan, kun n?ki is?ns? niin huolestuneeksi kaikkien kestikievarihevosten puolesta.
-- Pilkasta ei ole puhettakaan, on niiss? vet?mist? vanhemmillekin hevosille, sanoi is?nt? varmasti.
Se tuntui Mooseksesta hyv?lt?, mutta mieless??n h?n kuitenkin toivoi Osmolla tai Saikalla p??sev?ns? kyytiin, ehk?p? ne isot herrat antaisivat juomarahojakin, jotka is? ehk? antaa h?nelle itselleen, kuten ennenkin on joskus tehnyt.
Eip? ollutkaan aikaa monta p?iv??, kun jo er??n? toukokuun aamup?iv?n? Tepaston nimismies vaahtoisella hevosella ajaa karautti Honkaniemen kartanolle, miss? is?nt? sattui olemaan juuri kuin h?nt? vastaanottamassa.
Ennenkuin nimismies k?rryist?k??n laskeutui alas h?n jo puoleksi huutaen ja k?skev?ll? ??nell? sanoi: ?Kuulkaas is?nt?! L??nin kuvern??ri s?hk?tti minulle t?n??n, ett? ylihuomenna t?m?n kuun kymmenenten? p?iv?n? kenraalikuvern??ri seurueineen matkustaa t?t? kautta ja pit?? olla viisi hyv?? hevosta varattuna sit? varten. H?n tulee t?m?n kuun yhdeks?nten? p?iv?n? Tepaston kirkolle y?ksi ja kymmenenten? matkustaa Jonkereen kirkolle, miss? l??nin kuvern??ri on h?nt? vastassa. Lietolan kuvern??ri seuraa sit? Tepastoon asti ja palaa siit?, joten min? tulen kenraalikuvern??ri? kuvern??rinviran puolesta seuraamaan Jonkereelle asti. Minun t?ytyy kerjet? vied? t?m? sanoma viel? t?n??n Jonkereelle asti, jotta huomenna tiet?v?t varustaa tarpeelliset hevoset, ja siis on kiire!? Sen sanottuaan nimismies hypp?si k?rryist??n alas ja menn? h?lkk?si juosten pihan p??ss? olevaan vierashuoneeseen kirjoittamaan p?iv?kirjaan.
Nimismiehen poistuttua is?nt? sanoi hieman ?rtyisen? Moosekselle: ?Sin? saat menn? kyytiin. Min? valjastan Saikka-ruunan.?
Sen sanottuaan h?n kiirein askelin l?hti talliin ja menness??n murisi: ?Kaikki touhut t?ss? kiireimp?n? touontekoaikana pit?? olla! Nytkin Saikalla on aamurupeama auringon noususta asti kynnetty, ei ole viel? apettaan kerinnyt sy?d?, niin t?ytyy l?hte? Jyskyl??n juuri kuin tulipalon sammutukseen.?
Nimismies oli jo kartanolla l?ht??n valmiina, kun is?nt? talutti Saikkaa k?rryjen eteen ja valjastaessaan yh? mutisi: ?Tuo talonpojan kiire se ei herrojen mielest? paljon maksa, kun kes?ntulon takia on toukojen teko my?h?stynyt t?nne asti. Nyt vihdoin olisi p??sty kylv?n tekoon, niin jo tuo touhu laitettiin, vuoden t?rkeimpin? p?ivin?!?
-- Ei se ole minun syyni, sanoi nimismies ja hypp?si k?rryihin, miss? Mooses jo istui kuskipukilla.
-- En min? tuota sill? sanokaan, ett? se on teid?n syynne, sanoi is?nt? ja ojensi ohjakset Moosekselle.
Saatuaan ohjakset k?siins? Mooses ropsautti perill? Saikkaa lautaselle, jolloin Saikka hypp?si laukkaan niin ett? kohona tempautuivat k?rryt per??n. Saikkakin ymm?rsi kiireen. Heti
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.