Merimiehen matkamuistelmia II | Page 9

jos heill? viel? itsell??n on niin paljon voimia, ett? p??sev?t virran rannalle, sy?ksyv?t siihen ennen kuin kuolema enn?tt?? heid?n el?m?ns? lopettaa.
Usein tapahtuu niinkin, ett? sukulaiset, n?hdess??n sairaan rupeevan loppuansa tekem??n, kiid?tt?v?t h?net virtaan; sill? Ganges-virtaa pidet??n pyh?n?, ja sent?hden katsotaan suureksi onneksi, jos saa siin? heitt?? henkens?. N?ht?v?n? todistuksena t?st? tavasta oli se, ett? joka aamu, kun laskuvesi pakeni mereenp?in, n?ki kymmenitt?in tummia hindulaisten ruumiita kumpaakin sukupuolta tulevan virtaa alasp?in.
Er??n? iltana my?h??n palasin muutamasta merimiehi? varten perustetusta laitoksesta, nimelt? "The Strangers Rest" (Vierasten lepo). [T?m? oli p??asiallisesti lukusali ja kirjasto merimiehi? varten. Siin? saivat merimiehet my?s kirjoitella kirjeit??n, jota varten noin 5 pennin maksusta sai paperia, kirjekuoren, mustetta ja kyn?n k?ytt??kseen. Samassa sai mit?tt?m?n halvalla hinnalla kahvia, teet? y.m. virvoitusjuomia. Siell? pidettiin my?s raamatunselityksi? ja muita hengellisi? kokouksia, raittiusesitelmi? j.n.e. sek? koetettiin saada merimiehi? ja muita vieraita tekem??n raittiuslupauksen, jonka min?kin siell? k?ydess?ni tein. Ylimalkaan koettiin siell? mahdollisuuden mukaan saada vieraita viihtym??n ja vet?? heit? pois paheitten ja juoppouden tielt?. T?m?n laitoksen perustaja ja yll?pit?j? oli er?s rahamies ja uskonnollisesta hartaudestaan sill? paikkakunnalla yleisesti tunnettu mr. Roland Lyon.] Silloin tapasin kadulla omituisen seurueen. Se oli tuommoinen tavallinen Brahman juhlasaatto, joka kirkuen ja pauhaten kulki pitkin h?m?r?sti valaistuja katuja, tuon tuostakin aina hetkeksi pys?htyen.
L?hestyimme t?t? omituista seuruetta, saadaksemme selkoa sen merkityksest?.
Omituisen n?k?isille paareille, joita kantoi kahdeksan alastonta hindua, oli asetettu viel?kin omituisemman n?k?inen rakennus, joka muka kuvasi Brahma-jumalan temppeli?. Se oli himme?sti valaistu savuavilla kokosp?hkin?-?ljylampuilla, ja temppelin akkunat olivat t?ynn? heid?n ep?jumaliensa kuvia.
Arkki eli ep?jumalan temppeli oli varustettu yhdell? viiden kyyn?r?n ja nelj?ll? kahden kyyn?r?n korkuisella tornilla, joissa my?skin paloi edell? mainitun laatuisia lamppuja. Kunkin tornin huippuun oli viel? pystytetty tulisoihduksi jonkunmoinen lamppu, joka my?s oli samalla ?ljyll? t?ytetty.
L?hinn? arkin ymp?rill? kulki brahmiini-pappeja, jotka siin? tanssivat ja muuten riehuivat. Hekin olivat vallan alasti, mutta koko heid?n ihonsa oli maalattu t?yteen k?rmeit? ja muita el?imi?, joita he pit?v?t pyhin?. Samoin olivat heid?n kasvonsakin t?ynn? mit? kummallisimpia punaisia, keltaisia ja valkoisia viiruja ja kommervenkkej?.
He lauloivat eli oikeimmin sanoen ulvoivat lakkaammatta kumealla ??nell??n temppelins? ymp?rill? joitakin sanoja, joiden merkityksest? en p??ssyt selville; mutta korvissani kaikui lakkaamatta, niinkuin maanalaiset kummitukset olisivat julisseet t?m?n laatuisia sanoja: "Memmelukkii, mommatrukkii, tamarlykkii, trumalukkii"...
Aivan l?helle heit?, ei euroopalaisen sanottu silloin olevan hyv?n tunkeutua, sill? semmoisissa tilaisuuksissa he ovat niin vimmoissaan ja haltioissaan, etteiv?t silloin suuresti v?lit?, vaikka hengen veisiv?t vieraalta, joka uskaltaa heid?n pyhitetty? temppeli?ns? tunkeilevalla l?sn?olollaan saastuttaa, ja heid?n pyh?? riemuansa h?irit?.
Seurasin toverini keralla pienen v?limatkan p??ss? tuota outoa juhlasaattoa, mik? milloin k??ntyi toiselle, milloin toiselle kadulle. Taukoomatta liittyi siihen uusia joukkioita, pienempi? sek? suurempia, kaikki varustetut tulisoihduilla, joita he hurjasti heiluttivat p?ittens? yli, kirkuen ja ulvoen sek? mutisten k?sitt?m?tt?mi? juhla- ja hartauslauseitaan.
Vihdoin l?hestyi juhlasaatto virran rantaa. Aina meluisammaksi ja hurjemmaksi se tuli, kunnes viimein koko temppeli ep?jumaloineen ja koristuksineen auringon nousun aikaan uhrattiin jumalille siten, ett? se sytytettiin tuleen ja heitettiin virtaan. Hetken sitten siin? rannalla hypitty??n, tanssittuaan ja ulvottuaan l?hti kukin kotiinsa omia teit??n.
Heid?n temppelins? eli hartaushuoneensa ovat sangen yksinkertaiset. Se on tavallinen huone vain, ilman mit??n erityisi? merkkej? eli kaunistuksia; laattiana on paljas maa, eik? siell? n?y mit??n p?yti?, tuoleja tai penkkej?. Keskell? huonetta on ainoastaan sen jumalan kuva, jota he palvelevat; sein?t ovat savustuneet ?ljyvalkeista, ja viel? ne mustenemistaan mustenevat noista aina palavista lampuista, jotka valaisevat koko t?t? pyh?? paikkaa ja joiden savu on heid?n mielest??n suloisimman makeata hajua.
Ymp?ri huonetta, niin tihe?ss? kuin suinkin mahtuu, istuu hindulaisia maassa kyyrysiss??n tahi jalat ristiss? allaan pappinsa ymp?rill?, joka on samassa asennossa. He laulavat kaikin yksitoikkoista s?velt?, ja sen ohessa pari, kolme miest? paukuttelee nyrkeill??n er?st? rummun kaltaista esinett?, niin hartaasti kuin voimat siet?v?t. T?m? sitten on heill? "kirkko-musiikina". Itse rumpu on muodoltaan hyvin nuuskatynnyrin n?k?inen, ja sen molempiin p?ihin on pingoitettu raaka vuodanpala.
Ravintoaineita, paitsi hedelmi?, eiv?t hindulaiset ylimalkaan k?yt? muita kuin tupakkaa. Mutta heid?n piippunsa eroavat suuresti niist?, mit? meill? on totuttu n?kem??n. Ne ovat nimelt??n "hobul bobul" ja ovat omituisen n?k?isi?. Otetaan kuorittu kokosp?hkin?; siihen tehd??n reik?, johon varren p?? pistet??n, ja toinen pes?? varten. Sitten kaavitaan sisusta pois. P?hkin?n kuori t?ytet??n sitten puoleksi vedell? v?h?n alapuolelle reiki?. Sitten pistet??n sormen paksuinen onsisisuksinen bamburuoko varreksi ja pes? toiseen reik??n, ja niin on piippu valmis t?ytett?v?ksi. Savu imet??n siten vedell? t?ytetyn p?hkin?n l?vitse, josta syntyy omituinen porina p?hkin?ss?. Mutta tuommoisesta laitoksesta on se etu, ett? ?ljy j?? veteen, eik? tupakka siten ole terveydelle niin vahingollinen.
K?yt?nn?ss? on heill? toisenlainenkin piippu. Siihen voi pist?? 6, jopa 12:kin piipun letkua tahi vartta yht? haavaa. Semmoisesta voi koko seurue yht? haavaa polttaa, ja kutsutaankin semmoista piippua "boburi bob" (seurapiippu). T?mm?inenkin piippu on varustettu vesikuulalla, josta letkut l?htev?t ja jonka l?vitse tupakansavu imet??n.
Mutta lienee aika palata takaisin kertomuksessamme ja purjehtia siirtolaistemme keralla L?nsi-Intiaan.
T?ll? pitk?ll? matkallamme poikkesimme S:t Helenan saareen ruokavarastoamme lis??m??n. T?m? historiallisesti kuuluisa pieni saari on aavan meren keskess? Afrikan etel?isimm?st? nokasta l?nteen p?in. Se on merkillinen sen vuoksi, ett? Ranskan kukistettu keisari Napoleon I sai t??ll? olla vankina, ja t??ll?