Martin Paz

藤A free download from http://www.dertz.in ----dertz ebooks publisher !----

Martin Paz

The Project Gutenberg EBook of Martin Paz, by Jules Verne This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Martin Paz
Author: Jules Verne
Release Date: December 15, 2005 [EBook #17312]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MARTIN PAZ ***

Produced by Tapio Riikonen

MARTIN PAZ
Kirj.
Jules Verne
Suomennos
G. W. Edlund, Helsinki, 1880.

I.
Aurinko oli laskeumaisillaan Cordillerien lumenpeitt?mien huippujen taakse, vaan virkistytt?v? viileys n?kyi t?ytt?v?n Perun ihanan taivaan ilmaa. Tullut oli se p?iv?n hetki, jolloin voi europalaisten tavalla nauttia el?m?? ja pylv?skattojen ulkopuolella hengitt?? keuhkoihinsa jonkun terveellisen tuulahuksen.
Ensim?isten t?htien kohotessa taivaan rannalla k?veli monilukuisia jalkamiehi? Liman kaduilla ja keskusteli juhlallisesti joutavimmista asioista. T?n? p?iv?n? oli ollut suuri kansankokous Plaza Mayor'illa, vanhan kuningaskaupungin torilla. K?sity?l?iset k?yttiv?t viile?t? iltaa hyv?kseen kokien ansaita rahoja; he hy?riv?t ja py?riv?t toimeliaasti v?kijoukossa ja kehuivat r?hisev?ll? ??nell? tavarainsa erinomaisuutta. Naiset, huolellisesti verhottuina viittoihinsa, jotka peittiv?t heid?n kasvojaan, tunkesivat polttajien parvien l?pi. Muutamat korkeasukuiset naiset tanssipuvuissa sek? kaunistetut paksuilla, pitkill?, luonnollisten kukkasten koristamilla palmikoilla rehenteliv?t raskaissa vaunuissa. Indianit k?veliv?t ohitse silmi??n nostamatta yl?sp?in, hyvin tiet?en olevansa liian halvat tullakseen huomatuiksi, eiv?tk? liikenteill? eik? puheilla ilmaisseet salaista kateutta, joka heit? kalvasi; siten olivat he mestisien jyrkki? vastakohtia, jotka niinik??n olivat yl?nkatsotuita, vaan joiden tytym?tt?myys enenm?n tuli ilmi kuin indianien.
Mit? hispanialaisiin, noihin Pizarron p?yhkeihin j?lkel?isiin tulee, k?veliv?t he p??t pystyss?, juuri kun siihen aikaan, jolloin heid?n esi-is?ns? perustivat "kuningasten kaupungin". Heid?n polvesta polveen kulkeva yl?nkatseensa k?sitti sek? indianeja, joita he olivat kukistaneet ett? mestisej?, jotka olivat syntyneet hispanialaisten avioliitoista uuden mailman alku-asukasten kanssa. Indianit, jotka, kuten muutkin orjuuteen joutuneet kansakunnat, eiv?t miettineet kahleittensa murtamista, vihasivat yht? paljon vanhan keisarikunnan ja Inkan voittajia kuin mestisi?kin, jotka olivat jonkunmoinen v?liluokka, t?ynn? h?vyt?nt? r?yhkeytt?.
Mutta n?m? mestisit, jotka hispanialaisten tavoin ylenkatsoivat indianeja ja indianien tavoin vihasivat hispanialaisia, eliv?t huonossa sovussa muiden asukkaiden kanssa.
Parvi t?llaisia nuoria miehi? neuvotteli l?hell? kaunista suihkul?hdett?, joka on keskell? Plaza Mayor'ia. Verhottuina "punchoihinsa" (neliskanttisiin, suuriin vaatekappaleisiin, joissa on reik? p??t? varten) ja leve?lahkeiset, tuhansista v?rist? hohtavat housut jalassa sek? Guayaquillista tuodut, leve?lieriset olkihatut p??ss?, he puhelivat, huusivat ja liikuttivat k?si?ns?.
"Olet oikeassa, André", sanoi hyvin n?yr?sti pieni mies, nimelt? Millaflores.
T?m? Millaflores oli André Certan kuokkavieras, nuori mestisi, rikkaan kauppamiehen poika, jonka is? oli tullut murhatuksi, kapinoitsia Lasuentes'en viimekst nosta. massa kapinassa. André Certa oli perinyt Suuren omaisuuden, jonka h?n antoi Ot?v?ns? vapaasti k?ytt??, niilt? h?n vaati ainoastaan alamaista n?yrygtt?.
"Mit? n?m? kaikki vallankumoukset, n?m? alituiset neuvottelut hy?dytt?v?t, jotka Perua kukistavat?" jatkoi André Certa puhettaan korkealla ??nell?. "Hallitkoonpa sitten Gambarra tahi Santa Cruz valtakuntaa, niin se ei kuulu mihink??n, jollei tasa-arvo ole vallan p??ll? t??ll?".
"Hyvin puhuttu, oikein puhuttu", huusi pieni Miillaflores, joka tasa-arvonkin vallitessa ei koskaan olisi voinut tulla tervej?rkisen miehen veroiseksi.
"Mink?t?hden", jatkoi André Certa puhettaan, "mink?t?hden pit?? minun, rikkaan kauppamiehen pojan, kulkeman muulien vet?miss? vaunuissa? Eiv?tk? minun laivani ole tuottaneet maalle rikkautta ja varallisuutta? Eik? piasterien ahkera ylimysvalta ved? vertoja kaikille Hispanian joutaville arvonimille?"
"Se on herjaus meit? vastaan", vastasi nuori mestisi. "Kas tuossa! Tuossa ajelee don Fernand ohitse kahden hevosen vet?miss? vaunuissa. Don Fernand d'Auguillo. T?in tuskin h?n jaksaa kuskiaankaan el?tt?? ja kuitenkin rehentelee h?n herroiksi t??ll? torilla. Kas tuossa on toinen hyv?. Markiisi don Végal
Komeat vaunut ajoivat t?ll? haavaa pitkin Plaza Mayoria. Niiss? istui markiisi don Végal, ritari, varustettu Alcantaran, Maltan ja Kaarlo III:nen t?hdill?. Mutta t?m? korkea herra ei n?kynyt t?ll? kertaa tahtovan n?ill? kerskailla, vaan tahtoi n?ht?v?sti ainoastaan haihduttaa ik?v??ns?. H?nen surullisesti alasp?in painuneesta p??st??n saattoi huomata, ett? levottomat ajatukset vaivasivat h?nt? ja h?nen nelivaljakkonsa kulkiessa v?kijoukon l?pi, ei h?n kuullut mestisien kateellisia puheita.
"Min? vihaan tuota miest?!" sanoi André Certa.
"Ei sinun tarvitse h?nt? kauan vihata", vastasi er?s nuorista herroista.
"Ei! sill? nuo aatelismiehet n?yttelev?t nyt komeutensa viimeisi? t?hteit? ja min? voin teille kertoa, mihin heid?n hopiansa ja perhe-kalleutensa joutuvat".
"Niin, senh?n sin? kyl? tiet?net, joka k?yt juutalaisen Samuelin talossa".
"Ja vanhan juutalaisen tilikirjoihin kirjottavat korkeasukuiset velalliset nimens?, ja h?nen raudoitettuun raha-arkkuunsa kokoontuvat heid?n rikkautensa t?hteet. Sen p?iv?n koittaessa, jolloin kaikki n?m? bispanialaiset tulevat k?yhiksi kuten heid?n "don Cezar de Bazano", silloin me tulemme iloitsemaan".
"Sin?, André, etukynness?, kun tulet saamaan kaikki nuo miljonat. Sinun omaisuutesihan on tulemaisillaan toista vertaa suuremmaksi!... Mutta odotappas! Milloin aivot naida juutalaisen Samuelin kauniin tytt?ren, joka on perulainen nainen sormenp?ihin saakka eik? n?ht?v?sti ole miss??n muussa suhteessa juutalainen kuin nimelt??n, joka on Sara".
"Kuukauden kuluessa", vastasi André Certa, "eik? silloin ole Perussa mik??n omaisuus, joka olisi minun rikkauteeni verrattava".
"Mutta", kysyi er?s nuorista mestisist?, "mint?hden et nai korkeasukuista, hispanialasta naista?"
"Min? saman verran yl?nkatson kuin vihaan t?t? kansaa", vastasi André Certa, joka ei tahtonut tunnustaa, ett? useat korkeasukuiset perheet, joiden tuttavuuteen h?n oli pyrkinyt, olivat h?pe?llisell? tavalla k?skeneet h?nt? pois.
Samassa silm?nr?p?yksess? tuuppasi h?nt? voimallisesti kylkeen er?s pitk?, harmaatukkainen mies, jonka vahvat j?senet osottivat v?kev?? ruumista. T?m? mies,