Lukemisia lapsille 8 | Page 6

Zacharias Topelius
tanssi liekkien kanssa ja heitti niit? aidan toiselle puolelle niityll? oleviin kuiviin lehtiin. H?rk?, lehm?t ja vasikat pakenivat h?nt? pystyss?, mutta sudet olivat n?hneet heid?t, ja susia ei en?? ollut peloittamassa mets?nrinteell? seisova kanto. Silloin on selv?, etteiv?t sudet j?tt?neet sopivaa tilaisuutta hyv?kseen k?ytt?m?tt?. Voi lehm?- ja vasikka-raukkoja! En henno kertoa, kuinka heid?n k?vi!
Morsa tuli juosten kotiin ja kertoi onnettomuudesta. H?rk? tuli mylvien h?nen per?ss??n. H?rk? oli ainoa nelijalkainen, joka oli voinut pelastaa itsens?. Koko kyl? l?ksi liikkeelle; kaikki v?ki riensi mets??n tulta sammuttamaan. Mit? piti heid?n tehd?? Koko mets? hehkui ja niitty oli porona. Sverusta ei ollut muuta kuin yksi saapas j?lell?. Kanto oli kaatunut h?nen p??llens? ja sytytt?nyt h?nen vaatteensa tuleen. Luonnon voimia ei pid? koskaan ?rsytt??.
R??t?li voi kiitt?? onneansa, ett? rustitilallinen tyytyi ottamaan h?nen uuden hevosensa palkkioksi lehmist? ja vasikoista. Mutta ei ole mit??n pahaa, josta ei olisi my?s jotain hyv??. Priskasta tuli siit? p?iv?st? l?htien toinen ihminen. H?n ei voinut unohtaa, ett? h?n oli l?hett?nyt lapset paimeneen sit? varten, ett? ne toisivat h?nelle pitk?n kankaan lakanapalttinaa. Katumus ja h?pe? teki Morsastakin hyv?n tyt?n. H?nest? ja Rinusta ja Syynest? tuli pian hyv?t yst?v?t.
Seuraavana kev??n? meniv?t n?m? kolme lasta mets?nrinteelle, miss? onnettomuus oli tapahtunut ja Sveru ja lehm?t kuolleet. Mets?st? oli j?lell? ainoastaan muutamia palaneita kantoja, jotka olivat enemm?n nuohojan kuin r??t?lin n?k?isi?, ja mustalle niitylle oli muutamia viheri?it? oraita kohonnut tuhasta. Lempe?, voimakas kev?t, joka her?tt?? uutta eloa luonnon haudoista, oli jo ruvennut poistamaan h?vityksen j?lki? t?st? raivatusta er?maasta.
Turhaan etsiv?t lapset j?lke?k??n siit? ihmeellisest? kannosta, joka kerran oli ollut is?nt?n? Syynen talossa.
? Syyne, -- sanoi Morsa, -- tied?tk?s, min? luulen, ettei se kanto ollut mik??n oikea kanto; se oli varmaan itse mets?nkuningas. Sanotaan, ett? mets?nkuningas n?ytt?ytyy valepuvussa lapsille ja mets?st?jille.
? Niin, niin kertoo satu, -- vastasi Syyne. -- Mutta min? olen kuullut kannon itsens? sanovan, ett? h?n oli kanto, kuten muutkin kannot. Kuinka h?n olisi muutoin voinut palaa? Niin kauan kuin h?n oli olemassa, asui h?ness? el?v? henki, joka asuu kaikissa kasveissa ja kaikissa el?imiss?. Morsa, olkaamme hyvi? kasvia ja el?imi? kohtaan. ?lk??mme koskaan saattako murheelliseksi sit? el?v?? henke?, joka niiss? asuu.
[Kuva]
PAIMENPOJAN LAULU.
S?vel: Honkain keskell?.
Y? yh? uinuvi, m?nnikk? huojuu,?Aamun poika on vuorella, oi!?J?rvet ne v?lkkyvi, kankahat kaikuu,?Rastahan laulu helkkyen soi.?Hoi lal la lal la laa?Nyt vuoret kajahtaa!?Ei kaikuun ja rastaaseen luottaa saa!
K?ki jo kukkuvi koivussa yll?:?Muistatko tytt?? torpan tuon??Sulhonsa viipyvi vuosia kyll??Ennenkun taas onpi omansa luon!?Hoi lal la lal la laa?Nyt vuoret kajahtaa!?Ei tytt?in ja k?kihin luottaa saa.
Kyyn?r?n pitk?st? mies kyll? kasvaa,?Siunausta tuottavi uskollisuus.?Kirves se pystyy, mut' Jumala ohjaa.?Jumalan armo on aina uus.?Hoi lal la lal la laa.?Nyt vuoret kajahtaa!?Luojaan ja maahansa luottaa saa.
KUN AURINKO TANSSII.
Oletkos n?hnyt auringon tanssivan p??si?is-aamuna?
Min? n?in sen, kun olin pieni; min? n?en sen viel?kin, kun olen vanha ja harmaa. Sin? et sit? usko, et! Odotas, min? kerron sinulle, millaista se on.
Se ei ole ollenkaan ihmeellist?. Jos Jumala tahtoisi, niin voisi h?n antaa meid?n n?hd? auringonkin tanssivan, niinkuin hyttyisten auringonpaisteessa. Mutta h?n ei tuhlaa ihmeit??n kaikille uteliaille ja tyhmille katseille. H?n antaa ainoastaan niiden, jotka uskovat h?nen voimaansa ja h?nen rakkauteensa, n?hd? enempi kuin toisten.
Oletko sin? n?hnyt t?htien vilkkuvan? Oletko sin? n?hnyt auringon tanssivan peilikirkkaalla j?rvell?, jossa virta k?y tai maininki vy?ryy?
Niin, ei sinun sent??n tarvitse luulla, ett? t?hdill? on silm?nluomet, joita ne r?pytt?v?t y?ll?. Eik? sinun tarvitse uskoa, ett? aurinko, joka on monta kertaa suurempi kuin maa, hypp?isi harakkaa avaruudessa. Aurinko voi kyll? kauniimmalla tavalla todistaa p??si?isest?, jolloin Vapahtajamme nousi kuolleista.
Etk?s ymm?rr?, ett? kev?t on yl?snousemisen juhla, kuolleista yl?snousemisen? Silloin her?? koko kuollut luonto el?m??n. Silloin itkev?t kaikki hanget, samoin kuin paljo itkettiin Vapahtajamme haudalla. Silloin k?tket??n viljansiemenet multaan, kuten ikuisen el?m?n herrakin kerran k?tkettiin hautaan. Silloin murtuvat j??t aaltojen haudoilta, kuten raskas kivi vy?rytettiin Vapahtajamme haudalta. Silloin kohoaa valo kauniina pitk?st? talviy?st?, kuten H?n nousi kuoleman pimeydest?. Silloin alkaa luonnon uusi el?m? vihantana ja ihanana, kuten uusi el?m? Jumalassa on Vapahtajamme kanssa alkanut ihmismaailmassa. Ja kaikki t?m? on auringon ty?t?: silloin me sanomme sen tanssivan.
Tarkasta auringons?teit?! Mist? koko maailmassa voit l?yt?? niiden kaltaista, jotain niin hienoa, niin kevytt?, niin hell?n iloista ja samalla niin l?mmitt?v??, niin lohduttavaa, niin el?hdytt?v??? Ja sin? luulet, etteiv?t ne tanssi? Kysy pehmoisilta pilvilt?, jotka kullatuin reunoin leijuvat sinisell? taivaalla! Kysy kimaltelevalta j?rvelt? ja puiden puhkeavilta lehtisilmuilta, joiden ymp?rill? auringonpaiste liehuu kuin v?lkkyv? hopea. Kysy leivoita, kysy ensim?isilt? perhosilta, kysy tanssivilta hyttysilt?, kysy iloisilta lapsilta, jotka juoksevat poskensa punaisiksi vapaudessa ja valossa! Ne tulevat kaikki sinulle vastaamaan: -- Niin, me tied?mme sen, me ymm?rr?mme sen, me todistamme sen: aurinko tanssii p??si?is-aamuna. Eik?s se ole silloin uuden elon aurinko? Ja sek? ei tanssisi?
AMMATTILAULUJA.
[Kuva: Ajuri]
M? korkeella istuen katselen vaan?Mun matkallain katuja, teit?.?On aisoissa hirvill? vertaisiaan?Ja kenties! ylikin heit?.?Kas, Kotka on tuo,?Kuin vikkel? vuo,?Ja Leijona toinen, mi vauhtia luo.?Jo vaan?Nopeaan!?Hei, hei minun varsani, nyt ajetaan.
Pois tielt?ni joukko, kun tulen m?, hoi.?Ett' kipunat kivist? paukkaa!?Nyt poikaset juoksee, min keng?st? voi.?Ja eukot ne pakohon laukkaa.?Ptruu! Ptruu! Seiso, seis!?Tuoll' koira on ees,?Kuka pienosen tielt?ni poi'es
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 41
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.