Laupeuden työt


Laupeuden ty?t, by W. H. Riehl

The Project Gutenberg EBook of Laupeuden ty?t, by W. H. Riehl This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Laupeuden ty?t
Author: W. H. Riehl
Translator: Katri S.
Release Date: September 17, 2007 [EBook #22649]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK LAUPEUDEN TY?T ***

Produced by Tapio Riikonen

LAUPEUDEN TY?T
Kirj.
W. H. Riehl
Suomensi Katri S.
Helsingiss?, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, 1879.

ENSIMM?INEN LUKU.
Nuori Konrad-sepp? seisoi alasimensa ??ress?. "Joudu, s?lli, joudu, pid? tahtia!" huusi h?n nauraen ja heilutti kepe?sti ja vapaasti aimo vasaratansa niin ett? s?kenet sinkoelivat h?nen ymp?rill??n, valaisten h?m?r?isen pajan.
S?llilt? ei ty? niin nopeasti sujunut, sill? h?nell? oli yll??n liivit ja hame -- h?n oli reipas talonpoikainen tytt?. Mutta eip? h?nk??n vasaratansa huonosti k?ytt?nyt. J?ntevyytt? ei puuttunut neidon ruskeasta k?sivarresta, vaikka se my?s samalla oli py?re? ja hienojuonteinen.
Kun hetkisen olivat reippaasti kalkutelleet, laski sepp? vasaransa alasimelle, nojausi vasemmalla kyyn?sp??ll??n sen varteen ja ojensi oikean k?sivartensa tyt?n puoleen, suuteli h?nt? ja -- j?lleen jatkettiin innolla ty?ntekoa.
V?list? lauloivat he my?skin, vasarain mukasoitolla, jonkun kaksi-??nisen laulun; mutta useimmiten keskeyttiv?t he sen jo puoliv?liss?, kosk' eiv?t tienneet, olisiko hauskempi laulella vaiko puhella.
-- "Hei Kersti! Me molemmat, sin? ja min?, olemme nykyj??n ainoat miehet n?ill? seuduin. Ellemme me, huolimatta Ruotsalaisista ja Kroateista, n?l?st? ja rutosta, olisi pes?? v?hin koettaneet koossa pit??, olisi se jo aikaa sitten kokonaan hajonnut!"
-- "Niin juuri, Konrad. Sin? olet muka pormestari, min? pappi".
Ja pappinapa Kersti todellisesti olikin. Heid?n varsinainen pappinsa, jota sek? yst?v?t ett? viholliset useamman kerran olivat ry?st?neet ja pahoin pidelleet, oli nimitt?in sielt? paennut Hessenin maahan. Pormestari sen sijaan oli, paha kyll?, j??nyt paikoilleen. N?in? yleisen vallattomuuden aikoina, joita 30-vuotinen sota toi mukanaan, t?yttiv?t n?et virkamiehet taskujaan, kilpaa rasittaen kansaa, milloin minkin sotapuolueen nimess?, v?littiv?t viis virastaan, ja kukin hankki itselleen oikeutta oman lakikirjansa mukaan. Mutta Kersti se hoiteli sairaita, lohdutteli surevia -- h?n oli todellakin nykyj??n oikea pappi kyl?ss?. Konrad taasen rohkaisi talonpoikia ja neuvoi heit? viisaisin toimiin aina kun tuli uusia sotav?en majoituksia, uusia ry?st?j?, uusia rehuja muona-tilauksia sek? elukoille ett? upseereille, uusia rahankiskomisia v?liin suurta herraa, v?liin suurta lurjusta varten. T?mm?isiss? tilaisuuksissa oli nimitt?in pormestarilla tapana karata kotoaan ja palata vasta, kun myrsky j?lleen oli laannut.
-- "Tied?s, Kersti, kun vasarani reipas pauke korvaani kajahtelee n?in: kilkis kalkis, kilkis kalkis, niin tuntuu minusta usein kuin kuulisin kavioin kopinan ja kiit?isin ratsuni sel?ss?, tuulen nopeudella pitkin maita maailmoita, sotamiehen?, Kersti; sill? kaikki t?h?n aikaan petet??n ja ketet??n, sotamies se yksin herrana el??. Jok' ainoasta sotamiehest? on tullut kuningas, ja siksi he aina kaikki ovat niin r?yhkeit? sepp?? kohtaan, kun tahtovat hevosiaan kengitetyiksi. Selk??n ei kuitenkaan uskaltanut mua antaa ei Ruotsalainen eik? Keisarilainenkaan, vaikka jok'ainoa sepp? ymp?rist?ss? kumminkin kerran kuukaudessa saa l?yly?. Menn??n, kultaseni, mekin sotav?keen, menn??n!"
-- "Eih?n toki", vastasi Kersti, muuttuen v?h?n totisemmaksi, "silloinhan viimeisetkin miehet l?ksisi kyl?st?, eik? t??ll? en?? olisi pormestaria eik? pappia, seurakuntaa edes v?h?n koossa pit?m?ss?!"
T?m? oli L?hnbergin kyl? Lahnjoen varrella Nassau-Katzenellenbogen'in kreivikunnassa. Ennen sodan syttymist? asui sen muurien suojassa kuusikymment? perhett?, -- L?hnbergin kyl?ll? olikin kaupungin oikeudet -- mutta kuudestakymmenest? tulisijasta savusi nyt ainoastaan kymmenen. Er??ll? kukkulalla, kaupungin muurien edustalla on paja. T?ss? kohdin alkaa vuoristo yh? enemmin supistaa laaksoa. Vastap??t? pajan laskee mets?inen vuorenrinne melkeen kohtisuoraan alas hiljaiseen, tummanviheri?iseen, kaislain kaareltamaan lampeen. Oikealla n?kyy kalliolla raunioita linnasta, jonka Yrj? kreivi, Dillenburg'in herra, v?h?ist? ennen sotaa oli uudesti rakennuttanut.
?lk?? ylenkatsoko t?t? seutua, t?m?n kyl?n jylh?? kauneutta, t?t? k?yh?? rehellist? kansaa. Astukaa pajan ovelta muutama askele eteenp?in, niin n?ette vasemmalla ihanan nurmisen laakson. Sen pohjoisp??ss? kasvaa vuorenrinteell? kuuluisat L?hnberg'in viiniryp?leet. L?hnberg'in punainen viini olikin ennen aikaan yht? kuuluisaa kuin sen naapurikin ja orpana Runkel'in viini. Kerrotaanpa, ett? noin toista sataa vuotta sitten er?s Braunfels'in kreivi kerran kestitsi Wetzlar'in valtiokammari-oikeuden herroja viinill?, jota h?n itse, er??n? eritt?in poutaisena kes?n?, oli kasvattanut L?hnberg'iss?. Ja kun h?n aterian j?lkeen pyysi vieraitansa arvaamaan, mit? viini? he olivat juoneet, arvelivat he sen olleen kalliinta burgundia. Aikakirjat eiv?t kumminkaan mainitse, kumpiko t?m?n tuomioon aiheen antoi: L?hnberg'ink? viinin hyv? maku, vaiko valtiokammari-herrain huono maku.
Vaan jos n?iss? laaksoissa oli kelpo viini?, niin olipa niiss? kelpo ihmisi?kin, ja siin?p? t?m?n jutelman aine.
Oli varhainen suviaamu -- kello lienee ollut noin kolme -- kun n?m?t molemmat jo niin uutterasti takoa kalkuttivat pajassansa. Jollei Kersti, sep?n morsian, olisi sulhollensa sit? rakkauden ty?t? osoittanut, ett? rupesi h?nelle s?lliksi, niin olisi Konradin ahjo varmaankin j??nnyt kylmille; sill? ylt'ymp?rill? ei l?ytynyt ainoatakaan miehist? miest?, joka olisi k?sity?h?n joutunut.
Sek? sota ett? sen sukulainen rutto raivosivat maassa. Kokonaiset kyl?t kuolivat pois; ahkerimmatkin k?det halvautuivat ja pitiv?t huolta ainoastaan tarpeellisimmasta. Ep?toivo valloitti n??ntyv?n kansan, ja n?itten protestanttisten kyl?in asukkaat kyseliv?t toisiltaan, oliko armollinen Herra Jumala muuttunut katolilaiseksi, koska h?n n?in h?vitti koko maata. --
Kauhistava harhaluulo, joka kuoletti kaiken inhimillisen s??liv?isyyden, oli levinnyt kansaan. Ruttoon