Lauluja ja ballaadeja

A free download from www.dertz.in
The Project Gutenberg EBook of Lauluja ja ballaadeja, by Robert Burns
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Lauluja ja ballaadeja
Author: Robert Burns
Release Date: May 11, 2005 [EBook #15814]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
? START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK LAULUJA JA BALLAADEJA ***
Produced by Matti J?rvinen and Tuija Lindholm.
LAULUJA JA BALLAADEJA
Robert Burns
Suomentanut?Valter Juva
Ensimm?isen kerran julkaissut?Kustannusosakeyhti? Fundament 1918.
Robert Burnsin el?m?st?.
Skotlannin kansan lempirunoilija Robert Burns on maailmankirjallisuuden suuria lyyrikoita. H?nen runoutensa perustuu Skotlannin moni-ilmeiseen, rikkaaseen kansanrunouteen, jonka Burns kohotti korkeimpaan t?ydellisyyteen, nuorentaen ja hedelm?itt?en samalla Englannin kansalliskirjallisuutta.
Burns on raikas luonnonrunoilija. Rousseausta riippumatta h?n ihailee luontoa, jonka keskell? itse el?? ja johon on kiinni kasvautunut. H?nen lemmenlaulujensa ja ballaadiensa takamona on aina kotiseutu, suurenmoisen mahtava "Yl?maa" harmaine sammalevuorineen ja?hongikkorinteineen, tai viljava "Alamaa" Clyden ja Forthin rannoilla sek? Ayr- ja Nith-virran viehkeiss? laaksoissa.
Robert Burns syntyi 25 p:n? tammikuuta 1759 Allowayn kyl?ss? Ayrshiren piirikunnassa, Etel?-Skotlannin l?nsiosassa. Is? oli varaton maanviljelij?, jolla oli maksettava raskas vero pahanp?iv?isest? vuokratilastaan. Taloudellisista vaikeuksista huolimatta, h?nen kuitenkin onnistui antaa pojilleen ajan oloihin n?hden verraten hyv? koulukasvatus. Saamiaan alkeistietoja vanhin poika, Robert, sittemmin kartutti ja laajensi kautta el?m?ns? i?n. Etenkin h?n harrasti englanninkielist? runoutta. Oman maansa runoilijoista h?n eritt?in rakasti kansanomaista Allan Ramsayta ja Fergusonia; mutta t?m?n ohella h?n tutustui perinpohjin Skotlannin kansanrunouteen, joka n?ihin aikoihin oli kirjallisissa piireiss? kohonnut suureen arvoon.
Jo varsin aikaisin t?ytyi Robertin olla is?lleen avuliaana maat?iss?. K?si auran kurjessa h?n ensi nuoruudestaan alkaen sepitti?luonnonraikkaita, leikillisen vilkkaita runoja, joihin h?n sai aiheita omista syd?nsyt?ist??n, ymp?r?iv?st? luonnosta, havaitsemistaan pikkutapauksista ty?ss??n tai kylill? ja mailla.
Lempi ja lemmenseikkailut ovat h?nen laulujensa p??asiallisena sis?lt?n?. Robert Burnsilla on helposti syttyv? syd?n; alinomaa h?n on rakastunut, v?list? useaan tytt??n melkein yht'aikaa, ja jokaisesta h?n kirjoittaa hienon herk?n runoelman. Burnsin nuoruudenaikoina oli tuskin ainoaakaan neitoa koko paikkakunnalla, jolle h?n ei olisi lemmenlaulua omistanut. Lempens? esineit? h?n ei koskaan unhottanut, mutta taas ja taas h?n ihastuu uusiin viehkeihin kasvoihin, ja j?lleen on valmiina uusi, entist? ehompi laulu.
N?m? nuoruuden lemmenjutut n?kyv?t kuitenkin olleen laatuaan varsin viattomia. Robert Burns eli nyt onnellisinta aikaansa. H?nen herttainen, hilpe? luonteensa oli puhjennut kev?isen raittiina orastamaan, ja nuorison kisoissa h?n lumosi kaikki iloisella yst?v?llisyydell??n ja l?mpim?ll? syd?mell??n.
Huikentelevasta mielest??n huolimatta h?n kiintyi syvemmin nuoreen talontytt?reen, Ellison Begbie'hin, joka lopulta kuitenkin hylk?si varattoman ihailijansa. Murtunein mielin Burns muutti v. 1780 Irvine'iin ja perusti siell? pellavarohtimon. Liike ei kannattanut, tulipalo tuhosi laitoksen, ja seuraavana vuonna Robert oli j?lleen is?ns? kodissa maanviljelyst?iss?.
Is?n kuoltua v. 1784, Robert yhdess? er??n veljens? kanssa vastaanotti uuden vuokratilan Mossgieliss?, Ayr-joen rannalla. Nyt alkoi Robert Burnsin tuotteliain runoilukausi. Suuri osa h?nen parhaista ja tunnetuimmista lauluistaan on syntynyt vuosien 1784--1786 v?lill?. Vuokratilaa h?n viljeli uupumattomalla tarmolla, kokien saattaa sen raastetut maat parempaan maanviljelyskuntoon. Mutta mik??n ei auttanut. Kuivuus ja kato tekiv?t kaikki toiveet tyhjiksi. Maanviljelys tuotti tappiota.
L?heisess? Mauchlinen kaupungissa Burns oli saanut yst?vikseen er?it? kirjallisesti sivistyneit? henkil?it?, ja vilkas seurustelu n?iden kanssa oli omansa monipuolisesti kehitt?m??n Burnsia. H?nen henkens? saavutti nyt itsetietoisen varmuuden, ja nyt h?n p??si tajuntaan runoilijanlahjoistaan ja todellisesta kutsumuksestaan. My?skin paikkakunnan uskonnollisiin ja yhteiskunnallisiin taisteluihin h?n n?in? vuosina otti osaa, vastustaen silloisen presbyterisen papiston uskonkiihkoa, jyrkkyytt? ja suvaitsemattomuutta. Pian h?n tuli julkisesti tunnetuksi er?ist? ivalauluistaan, mutta saavutti samalla papiston vihan ja kerettil?isen maineen.
Mauchlinen kaupungissa oli t?h?n aikaan summa kuusi kaunotarta, jotka kaikki Burns luettelee nimelt? er??ss? runossaan. Mutta "kaikkien n?iden helmi" oli Johanna Armour. T?h?n neitoon Robert Burns rakastui, joutuen sittemmin l?heisiin suhteisiin h?neen. Ankara is? ei tahtonut tiet?? vapaauskojasta v?vykseen. Tytt?ren onnettomuudesta huolimatta h?n loukkaavalla tavalla sulki ovensa Burnsilta ja toimitti h?nelle hairauksestaan kirkonrangaistuksen tuomion.
Vihoissaan h?v?istyksest?, ja kun h?nt? lis?ksi uhkasi taloudellinen tuho Mossgielin vuokratilalla, p??tti runoilija j?tt?? kotimaansa ja l?hte? L?nsi-Intiaan, Jamaikkaan, jossa h?nell? oli istutusmaan kirjanpit?j?npaikka tiedossa. Matkarahoja saadakseen h?n nyt kokosi ja j?rjesti runoelmansa ja julkaisi ne syrj?isess? Kilmarnockissa kes?ll? v. 1786 kuudensadan kappaleen suuruisena painoksena. N?iss? touhuissa Robert Burns oli jo toukokuulla rakastunut uudestaan, -- ja syvemmin kuin koskaan ennen! Johanna Armour n?ytti joka tapauksessa i?ksi menetetylt?, ja runoilijan herk?n syd?men nyt kokonaan valtasi nuori maitotytt?, vienon henkev? Meeri Campbell, jonka h?n er??n? aamuna kohtasi Montgomeryn linnan tiell?.
Kumpaisetkin olivat yht? k?yh?t, kumpaisellakin oli miero edess?! Nuoret kihlautuivat ja viettiv?t yhdess? muutamia runollisia viikkoja Ayrin armaissa siimeist?iss?. Kihlautuneiden yhteinen tuuma oli t?m?: Robert matkustaa Jamaikkaan vain lyhyeksi aikaa raha-ansioille, palaa varakkaana miehen? takaisin, ja silloin solmitaan avioliitto. T?m?n v?liajan viett?? Meeri sukulaistensa luona Yl?maassa, jossa voi saada ty?t? ja tilaisuutta omain my?t?j?istens? valmistamiseen. Meeri l?htikin jo edelt?k?sin matkaan mit? syd?mellisimm?n ja hellimm?n eron j?lkeen.
Vaikka kiirehdimme ajan edelle, on Meeri Campbellin tarina t?ss? yhteydess? kerrottava loppuun.
Robert Burnsin ei tarvinnutkaan j?tt?? kotimaataan. H?nen taloudellinen asemansa oli lokakuulla muuttunut. Lempiv?in oli m??r? j?lleen kohdata toisensa; Meeri j?tti sukulaisensa, mutta sairastui paluumatkalla kuumeeseen ja kuoli ?kkiarvaamatta Greenockin kaupungissa.
Lempi