Kuvauksia ja unelmia | Page 2

lempe?! El? hennolle olennolle s?lyt? ty?t?, joka olisi itsellesikin liian raskasta. Kohtele h?nt? yst?v?llisesti. H?n on ihminen, kuten sin?kin."
"Olisinko ottanut vaimon ja kalliisti maksanut h?nest? kolmekymment? poroa, ellen olisi tahtonut veden-ja puunkantajaa ja askareitten toimittajaa?" Sitten heitti Mirgan Aikynille j?rsityn luun. "Tuoss'on, koska herra puolestasi puhuu. Muuten olisit saanut olla rimatta viel? p?iv?n. -- Vaimoko ihminen? Hyi, saastainen elukka!"
Muukalainen virkkoi Aikynille hangella: "Syd?nt?ni kirvelee n?hdess?ni sinua, noin nuorta ja soreata, pidett?v?n pahemmin kuin orjaa."
Lempe?sti nosti Aikyn silm?ns? ja katsahti muukalaiseen: "Vieras, oletko vaimosta syntynyt"? Eik? omassa maassasi ole naisia, koska minua s??lit? Eih?n oloni ole muitten naisten oloa tukalampi. Sellainenhan on kohtalomme."
"On kotimaassani naisia, mutta he ovat toki ihmisi?. Tule, Aikyn, seuraa minua! Vien sinut kotimaahani, sin? opetat mulle Samojeedein kielen oikein perin pohjin ja vaikka sinun siell?kin t?ytyisi palvelemalla elatuksesi ansaita, ei sinua ainakaan r??k?tt?isi."
Vakavasti vastasi Aikyn: "Vaikeata on k?rsi? r??kk?yst?. Heikon naisen pehmyt iho kaihtii keih??nter?ll? piirtelemist?. H?nen sielunsa s?ps?ht?? aina ankaraa sanaa. Mutta se tulee siit?, ett? h?n on heikko, ett? h?n on huono. Num on h?net sellaiseksi tehnyt. Ei saa poro valittaa, ett? ihminen sit? pieksee, ei saa pyy valittaa, ett? sit? satimeen pyydet??n, eik? saa vaimokaan valittaa, ett? h?n on orja. Niin on s??detty. Onhan Mirgan minut kalliisti ostanut. Eik? h?n saata teurastaa poroansa, eik? h?n saata koiraansa ly?d?, eik? h?nell? ole oikeutta tehd? ostetulla omaisuudellaan mit? vain tahtoo? Ei Aikyn ole varas. Ei h?n aijo pett?? Mirgania ja vied? pois Mirganin ostamaa vaimoa.
Tahtooko vieras vied? mukanaan jonkun, joka opettaa h?nt? puhumaan Samojeedein kielt?? Aikynin kotona on poika, pyyd? h?nt? tulemaan. H?n tulee mielell??n, sill? komein kohtalo olisi h?nest? nyt vain hangella makaavan tunturihiiren arvoinen. H?n l?htee minne tahdot, h?n on mennyt mies. Sen j?lkeen kuin Aikyn my?tiin on h?nest? yhdentekev??, kuinka kurjaksi el?m?ns? k?y. Mutta sinun kanssasi h?n l?htee, sill? olet ollut Aikynille yst?v?llinen."
Kaksi kertaa oli telttoja siirretty ja muukalainen tuli uudelleen Mirganin kyl??n. H?n oli nyt matkalla kotimaahansa takaisin ja mukanansa oli nuori Samojeedi Aikynin kodista.
Taas muukalaisen syd?nt? ahdisti, kun h?n n?ki Aikynin k?rsiv?n. H?n huomasi hennon varren t?yteen uurretuksi keih??npiirt?mi? arpia, n?ki kalpeat, kuopalle laihtuneet posket, kumaran k?ynnin. Orjana h?n oli n?hnyt vaimon olevan kaikkialla, miss? oli samoillut, mutta kuitenkin liikutti h?nt? enimmin Aikynin kohtalo.
Porot seisoivat jo valjaissa, kohta oli l?hdett?v?. Mirgan oli mets?st?m?ss?. "Tule, Aikyn! Maksan Mirganille kolmekymment? poroa lunnaiksi sinusta, niin p??set vapaaksi. Osto-orjansa olet, etk? vaimonsa. Tule, Aikyn! Yst?v?si, nuorukainen, seuraa minua. Kotimaassani opit tuntemaan Jumalan, siell? tulet nuoruutesiyst?v?n vaimoksi, siell? tulet ihmiseksi."
Aikynin silm?t s?teiliv?t, mutta h?n ei virkannut mit??n.
Silloin sanoi nuorukainen: "Pyysin Tadibéet? (tiet?j?t?) kysym??n hengilt?. Sanoin: "ovat ottaneet valkoisen peurani ja my?neet sen toiselle, joka ei tahdo siit? luopua. Maksan h?nelle, mink? h?n on maksanut, enk? valkoista poroani ry?st?."
Tadibée kysyi hengilt?, l?i rumpuansa, kuunteli henkien vastausta. He vastasivat:
"Pyyd? nuorukaista j?tt?m??n telttaan poron lunnaat ja viem??n se pois, niin se on j?lleen h?nen omansa."
Viel? kirkkaammin s?teili Aikynin silm?, mutta uudelleen loi h?n katseensa maahan ja sanoi: "Muukalainen, n?in kertovat muinaistarumme. Eli ammoin Tadibée nimelt? Urier. H?n oli kaikista tiet?jist? taitavin, kaikista ennustajista etevin, kaikista viisaista viisahin. Mutta maa oli h?nest? huono, h?n halasi taivaaseen. Niin k?ski h?n molempia vaimojaan tekem??n uudet vaatteet heille kaikille ja uudet valjaat poroille, eik? niihin saanut sekottaa mit??n vanhaa. Urier nousi ahkioonsa ja molemmat vaimot nousivat kukin ahkioonsa ja porot vetiv?t heit? yl?s kohden taivasta. Mutta Urier n?ki, ett? nuoremman vaimon poro ei jaksanutkaan kohota yl?sp?in, vaan ahkio painui yh? alemmaksi maata kohden. Tiet?j? kysyi vaimoltansa ja t?m? vastasi: "Ompelin pukuuni lapsen kapalosta ottamani nauhan. Se se minua maahan vet??. Salli mun palata."
Ja Urier antoi vaimonsa k??nty? takaisin, mutta toinen vaimo nautti tiet?j?n kanssa taivaan ihanuutta, ajoi sen vahvoilla poroilla, eik? koskaan k?rsinyt riistan, eik? muun hyv?n puutetta.
Muukalainen, olet viisas kuin Urier, yst?v?, luonasi olisi taivas, mutta Aikynin puvussa on nauha lapsen kapalosta, h?n ei saata sua seurata."

SIMRIT.
Mahtava kuningas Artasasta lev?hti kerran matkalla p?iv?n Niinivess? ja h?nen alamaisensa viettiv?t ilojuhlia sen johdosta, ett? kuningas heid?n muureinsa sis?ll? viiv?hti.
Silloin astui esiin kahdeksan maan ihaninta impe?, koristettuina kullalla ja kalleilla kivill? ja loistaen yht? paljon kauneudesta kuin komeudesta ja he tanssivat kuninkaan edess?.
Heid?n lopetettuansa viittasi kuningas kaikista kauneimpaa heist? tulemaan kuninkaallisen istuimen eteen. Neito tuli, polvistui ja painoi kunnioittavasti otsansa k?siins?.
"Ken olet, maasi ihanin tyt?r?" kysyi kuningas.
"Onnekas olkoon kuninkaan el?m?!" vastasi impi. "Palvelijattaresi on Moabilaisen, Bosnai vainajan, ainoa lapsi."
Kuningas puhui edelleen: "Rikkautta omistat enemm?n, kuin syd?mesi toivoakaan voi, sill? is?si suunnattomat aarteet ovat kuulut ymp?ri maan. Mink? armon haluaisit minulta pyyt???"
"Kuninkaan autuus ij?ti kest?k??n! Uskaltaako palvelijattaresi toivoa kuninkaan suvaitsevan kuulla h?nen rukoustansa?"
"Anomuksesi olkoon t?ytetty jo ennenkuin sen lausunutkaan olet, s? seudun kaunehin kukka. Tahdotko valita puolison itsellesi maan jaloimpien joukosta? Waikka kuninkaan oman pojan valitsisit, saat h?net omaksesi, sen vannon. Eli halajatko valtaa ja kunniaa? Laaja, kuni auringon, on Artasastan valta. H?n antaa sulle mit? vaadit, sill? olet l?yt?nyt armon h?nen silm?ins? edess?."
"Kuninkaan olkoon kunnia ja ylistys! Woitto ja valta h?nt? aina piiritt?k??n! Halpa on