Kullervo

셺
Kullervo

The Project Gutenberg EBook of Kullervo, by Aleksis Kivi This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Kullervo
Author: Aleksis Kivi
Release Date: April 3, 2004 [EBook #11773]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KULLERVO ***

Produced by Tapio Riikonen

KULLERVO
N?ytelm? viidess? n?yt?ksess?
Kirj.
Aleksis Kivi
1919.

J?SENET:
W?IN?M?INEN eli W?IN?. ILMARINEN eli ILMARI. ILMARIN EM?NT?. LEMMINK?INEN. KALERVO. KALERVON EM?NT?. KULLERVO | AINIKKI | heid?n lapsensa. KELM? | UNTAMOINEN eli UNTO. UNNON EM?NT?. TIERA. K?PS? | WIKSARI | Tieran mets?kumppania. TIIMANEN | KIMMO. KIILI. NYYRIKKI. Kaksi paimenukkoa. Ilmarin palvelija (nais-). Ilmarin miehi?. Unnon miehi?. Er?s sinipiika. Ilmarin em?nn?n haamu. AJATAR.

Ensim?inen N?yt?s.
(Oikealla puolella Unnon huone, per?ll? vaihteleva luonto. Unto ja Kiili tulevat vasemmalta).
UNTO. Siis kaikki hyvin.--Mutta tiet?isitk? jotain Kullervosta? Ihmettelen miss? nyt oleskelee mies.
KIILI. Kaskea h?n kaataa.
UNTO. Nyt muistan, ett? aamulla h?nen, koetteeksi, k?skin t?h?n ty?h?n.--Kuinka k?yttelee h?n kirvest?ns??
KIILI. Vimmatusti. Matkan p??st? salaa katselin, kuinka h?n hirsist?ss? temmelsi.
UNTO. Hirsist?ss?? Viitaan, tuonne vuoren alle, h?nen k?skin, vaan en hirsist??n.
KIILI. Parhaassa hongistossa h?n kirveell?ns? peuhasi: h?n ristin rastin hirret kaateli, ja sinkoilivat lastut ymp?rill??n, kuin kipen?t tulikuumasta raudasta; ja riemuten katseli h?n honkaa, koska ryskyen se kaatui.--Mutta ?kkiin taukoi h?n, kirveens? kantoon iski, vihelteli hetken ja sitten rupesi h?n kiroilemaan, kiroili ihmiset, maan ja taivaan; ja koska viimein h?n vaikeni, niin ??net?nn? h?n seisoi tuijotellen maahan, ja niinp? h?nen j?tin.
UNTO. N?in tekee h?n ty?ns?; h?vitysp? aina k?sialansa on. T?ynn? on h?n kiukkua, ja riehuu kuin kuohuisi sis?ll?ns? palava koski. Ei ole h?n ihminen, vaan Hiien henki h?ness? ihmishaamussa k?y.--L?he luoksensa ja katso, ettei edemm?s h?n kurjaa ty?t?ns? jatka.
KIILI. Min? menen, ehkei hyv? kanssansa leikitell?. (Menee. Unnon em?nt? tulee huoneesta).
U:N EM?NT?. Viel? sama synke? muoto, jokohan ero meist? tulleen? Olkoon menneeksi! enp? siit? hirteen l?ksis.
UNTO. Sin? naasikka, jos tiet?isit, niin etp? ihmettelis, ett? muotoni on synke?.
U:N EM?NT?. Etk? tahdo mulle tietoa antaa?
UNTO. Uskoisitko, ett? mietiskelen y?tist? unta, joka ei tahdo mielest?ni menn??
U:N EM?NT?. Mit? uneksuit?
UNTO. Ett? komeasti h?it?mme vietettiin: kanteleet soivat ja ilovalkeat, joita Kullervo rakenteli, pihalla leimuit.
U:N EM?NT?. T?m? kaikki hyvin.
UNTO. Vuota!--Vieraita suuri joukko meit? kunnioitti, toki kaipasin seassansa velje?ni Kalervoa ja vaimoansa, mutta muistin viimein, etteiv?t l?ytyneetk??n en??n el?v?in seuroissa, vaan ett? vuosia sitten heid?t kuolemaan saattanut olin.
U:N EM?NT?. Sen ansainneet olivat. Maatkoot makeasti, niin veljesi kuin k?lyni my?s. Niin kauvan kuin hengittiv?t, ei ollut meill? rauhaa, mutta huoletoin on elomme ollut siit? asti kuin Kalma heid?n suunsa tukkei.
UNTO. Kahdenpuolin riehui vaino veljesten v?lill? ja rauhaa toinen toiselle ei suonut. Ne ajat ja riidat veriset muistan ja tahtoisinpa kaikki nyt toisin p??ttyneeksi.--Mutta loppuun asti uneni kuule: Katosipa iloni kaikki n?iden heimolaistemme kohtaloa muistaissani, ja akkunasta katsahtelin ulos ilman rantaa kohden. Kova myrsky l?hestyv?n n?kyi; pimeit? pilvi? id?st? taivaslaelle nousi ja p?iv? h?m?rtyi. Vaaraa mieleni aavisteli ja pianpa oli se p??ll?mme my?s hirve?ll? muodolla.--?kisti tuleen pirttimme leimahti, sis??n rynt?si liekki joka reij?st? ja raosta, suomatta meille auki yht??n pelastuksen tiet?; ja t?m? oli Kullervon ty?. H?n naurulla vastasi h?t?huutoomme ja tuimemmaksi vaan aina kiihoitteli tulta, joka viimein sieppasi meid?t korkealle kierroksiinsa. Hyypi?in? manalasta nyt riensiv?t siihen my?s Kalervo ja em?nt?ns? ja sinkoillen tulessa lenteliv?t, kunnes siipens? k?rvennyit, ja tempais my?skin liekki heid?t, samoin lopulta Kullervonkin, ett? sekamelskassa keskell? tulta ja sauhua niin kaikki py?reimme maan ja taivaan v?liss?. Kohisten nyt pilvet id?st? l?hestyiv?t ja edell? kiiti tuima tuulisp??, joka meid?t, niinkuin jostain korkeasta jyrk?st?, viskasi ales pohjattomaan syvyyteen, mutta silloin her?sin toki.--T?m?n kaltainen uneni; ja unohtaisinko sen, koska muistelen Kullervoa? Onhan ennustettu, ett? h?n meille surman saattaa.
U:N EM?NT?. Kullervo sun unissasi surmasi, siis surmaat h?nen sin?; niinp? selitet??n unenn??t. H?n sinulta kuoloansa vartokoon, ja onhan k?dess?si elinkautensa mitta.
UNTO. Ettei niin ole, sen olemme n?hneet. Muista, koska h?nt? menett?? koetimme, niin pettyip? neuvomme kaikki ja henki ei l?htenyt Kalervon pojasta. Eih?n lapsi pieni loihtia tainnut, mutta kuolo, niinkuin n?imme, ei h?neen pystynyt. T?st? kummastuimme ja ymm?rsimme jumalten surmaansa ei suvaitsevan; ja pelk??np? heid?n vihansa p??llemme lankeevan, jos viel? kerran samaa keinoa kohtaansa yritt?isimme uudistaa. Varoitti my?s er?s tiet?j?.
U:N EM?NT?. Miksi eiv?t t?m?n herj?n kuolemata suvaitsisi?
UNTO. Vaiti t?st?! sit? kohden ei tuumiamme en??n teroiteta; h?n el?k??n.--Mutta l?hestyyh?n taloamme vieras.
U:N EM?NT?. Ken lienee h?n?
UNTO. K?yminen on Ilmarin, hartiat ja musta tukka my?s; siin? takoja kuuluisa.
U:N EM?NT?. Ankara vieras; huonettamme siivomaan rienn?n. (Menee).
UNTO (yksin). Ett? l?henee h?n Untamoisen huonetta, joka vihattu ja vainottu on! (Ilmarinen tulee). Terve tuloa vieraaksemme! Mitk? asiat saattoivat sepp? Ilmarisen n?ille tienoille? Kaiketi neitosten maitoa sin? selilt? soitten ja tunturien lakeilta etsit; sin? ter?s-ainetta etsit?
ILMARI. Asiani arvaat, mutta niin hienoa kuin tahtoisin, en toki k?sitt?nyt ole. K??nnynp? nyt taasen kotoani kohden.
UNTO. Ja siell? sua odottaa naises nuori, Pohjolan kaunis tyt?r.
ILMARI. Hauskalla mielell? kotihin k?yn, sen todistan.
UNTO. Ja pian, niin toivoa mahdat, h?n sep?n pienen sulle lahjoittaa, joka kerran alasinta kanssas kilistelee.
ILMARI. Enk?