Kotona Kerttulassa | Page 3

s??nn?llisempi, niin sanoo Piilin muijakin -- arveli Meeri.
-- Niin, kun muija on niin kovasti s?ntillinen, ja mitenk? sit? saisi niin perattua, ett? jokainen pieni korsi tulisi mukaan poikki menem?tt?. Mutta Freedrik on sen sijasta kovin hidas, sill? h?n n?kee jokaisessa rikkaruohossa kasvitieteellisen harvinaisuuden, ja sit?, n?es, t?ytyy tutkia, ja siihen menee aikaa, ymm?rr?th?n sen.
-- Mutta nyt emme saa laiminly?d? kukkien kuivaamista niin kauan kuin on kev?tkukkien aika -- sanoi Helka.
-- Menn??n jo t?n??n poimimaan -- vastasi Meeri.
Helka ja Meeri olivat sivukumppaneita koulussa, Bruuno oli yht? luokkaa alempana ja Gerda oli t?n? kev??n? lopettanut koulunk?yntins?, joten h?n nyt ensi kerran k?ytti valkoista ylioppilaslakkia kiilt?vine lyyryineen.
-- Oih, kuinka tuo kukkasten kuivaaminen on ilke?t?! -- Bruuno laski k?tens? p??ns? alle ja loikoili pitk?n??n ruohikossa Meerin jalkojen edess?. -- Eih?n sit? koskaan saa olla rauhassa, ei edes loma-aikana.
-- Hyi sinua, laiskuri -- torui Meeri ja pisti velje?ns? niskaan kastikkeen k?rjell?.
-- ?s, oletko ilki? taas niskassani!
-- Noh, ?l? suutu noin v?h?st?, Bruuno hyv? -- sanoi Meeri, mutta Bruuno k??nsi selk?ns? ja oli suutuksissa olevinaan.
-- Sain kiitosta kukistani menneen? vuonna -- sanoi Helka, johdattaen puhetta toisaalle -- mutta se oli varmaankin ansaitsematonta, sill? omasta mielest?ni ne eiv?t ensink??n olleet onnistuneita enk? min? my?sk??n l?yt?nyt niit? paljoa sielt? huvilan luota, jossa me asuimme.
-- Oi raukkaa sinua, joka asuit huvilassa, seh?n oli melkein kuin olisi t?ytynyt istua teljettyn? kaupunkipuutarhaan, jossa on rakennuksia ja aitauksia kaikkialla minne vain k??ntyy.
-- Eip? siell? yht??n ollut paha oltava, kuten sin? kuvittelet. Ikkunoista emme n?hneet edes l?himpi? naapureitamme, sill? siin? oli kaksi suurta vaahteraa ja pensas-aita rakennusten v?lill?.
-- Suurenmoista tosiaan! Olisin mielest?ni kuten sidottu vasikka, ellen saisi olla oikein maalla kes?ll? -- sanoi Bruuno v?h?n p??t??n nostattaen. -- Ajatteles, kun ei p??sisi kertaakaan juoksemaan tarpeeksensa, ellei tulisi aitaus vastaan tahi ellei jo olisi toisen huvilan alueella. Sitte ei siell? ole hevosia eik? lehmi?, tuskin kanaakaan. Ei, toista t??ll? maalla on. T?m? vasta on jotakin! T?t? min? kiit?n.
-- Ja Kerttulaa ensi sijassa -- lis?si Meeri. -- T??ll? sin? kyll? asuskelisit vuodet ymp?rins?.
-- Sen kyll? my?nn?n! Kun t?ss? nyt olen kuhnustellut koulun l?pi, rupeankin maanviljelyst? harjoittelemaan, sen is? jo minulle on luvannut, ja sitte tulen kentiesi viel? Kerttulan pehtooriksi.
-- Tule vain minun puolestani! En aio min?k??n t?ss? laiskan tointa pit??, sen saat n?hd?, min? aion ruveta voimistelun-opettajaksi, ja Helka aikoo tulla veistoty?n-opettajaksi!
-- Onneksi olkoon! Vai niin, teist? ei siis kumpikaan aio naimisiin menn?, ehk? se on olevinaan vanhanaikuista; mutta min? aion hankkia itselleni rouvan, ja kaunis h?nen t?ytyy olla.
-- Niin, ehkei pappilan Elma riit?k??n -- ivaili Meeri, joka mielell??n v?h?n kiusotteli velje??n.
-- T??ll? pihalla on niin kuuma, ett? tulee el?v?n? paistetuksi -- mutisi Bruuno ja siirtyi lehtimajaan vaahterain siimekseen.
-- H?nen tulee aina kuuma, kun puhutaan h?nen entisest? suosikistansa -- sanoi vallaton Meeri hymyillen ja meni j?lleen loikoilemaan riippumattoon. -- Nyt on Iines Stormbom taas h?nen paras leikkikumppaninsa.
-- Vanhako on Elma Broberg? -- kysyi Helka.
-- Talvella t?ytti nelj?toista; h?nest? tulet pit?m??n, h?n on oikein oiva tytt?, ja h?nen veljens? Vihtori on my?skin oikein hyv? poika.
-- H?n kaiketi tuli ylioppilaaksi menneen? vuonna?
-- Tuli niin, ja h?n on niin taitava k?yt?kselt??n ja k?ytt?? pincenez't?, joka tekee h?net oikein soman n?k?iseksi, ja sitten h?nell? viel? on siev?t viikset.
-- Min? luulen h?ness? olevan v?h?n keikarin vikaa -- sanoi Helka -- silt? minusta n?ytti silloin, kuin h?net n?in teid?n asunnossanne kaupungissa.
-- En min? juuri sit? tied?, mutta kyll? h?n aina k?y hienommassa puvussa kuin Freedrik ja herra Kontio. -- Tied?tk?, ett? Elma tulee meid?n kouluumme syksyll?. -- Pian t??lt? l?hdemme pappilaan, joten saat tehd? naapuriemme tuttavuutta. Santaniemeen meid?n my?skin t?ytyy menn? tervehtim??n Lotta t?ti?. H?nell?, tied?tk?, on niin kovasti hauska ja kaunis koti, ja h?n niin mielell??n tahtoo n?hd? nuorta v?ke? ymp?rill??n. Santaniemi on komein kartano meid?n pit?j?ss?.
-- Hauskempi kuin Kerttula ei se kuitenkaan saata olla -- intti Helka p??tt?v?sti. -- Mutta kerroppas nyt viel? jotakin Lotta t?dist?!
-- Aivan mielell?ni; mutta h?n ei suinkaan ole ainoastaan minun; vaan meid?n kaikkien herttainen t?ti, ensimm?inen henkil?, jota min? voin muistaa aikaisesta lapsuudestani. Silloin eli viel? h?nen ?itins?, joka oli kovin vanha, mutta nyt on t?ti yksin rakkaassa Santaniemess??n ja hallitsee ja asettelee siell? kaikkea paremmin kuin paras is?nt?. Kaikki alustalaiset katsovat kunnioittaen h?neen, ik??n kuin h?n olisi heid?n ?itins?. Is? sanoo, ett? h?n on niin hyv?, ettei h?n milloinkaan anna vasemman k?den tiet??, mit? oikea tekee. Siell? on niin kummallisia vanhoja kapineita, siell? Santaniemess?, ja niin kauniita vierashuoneita, joissa on valkoiseksi maalatut paneilit ja perhekuvia seinill?. Puutarhassa kasvaa omenapuita satam??rin, ja marjapensaat seisovat siell? pitkiss? jaksoissa kuten sotamiehet riviss?. Sitte siell? on huvihuone ja keinu ja talli, jossa on mit? komeimpia hevosia; ne ovat Lotta t?din lemmikkej?. Niin, kyll? me olemme leikkineet ja pit?neet hauskaa senkin seitsem?n kertaa Santaniemess? ennen, jolloin t?din veljenpoika, Heikki, lapsena asui siell?. Nyt h?n jo on suuri mies, jo yli kahdenkymmenen, eik? h?n olekkaan pitkiin aikoihin oleskellut Santaniemess? muuta kuin pari viikkoa er?st??n. H?nest? tulee insin??ri ja h?n