Kertomus maaseudulta | Page 8

panna s??st??n kuin ainoastaan 50 markkaa vuotuisesti. Mutta yksityisen henkil?n on hyvin vaikea saada rahojansa sill? tavoin talletetuksi ett? saisi koron korolle. Sit? varten t?ytyy monen yhty? ja panna sitte rahansa s??st?pankkiin.
"Mutta nyt tulee toinen ja vaikeampi asia. Tiet??k? tuo nuori mies ett? h?n el?? niin kauan? Ei, sit? h?n ei tied?. P?invastoin n?kee h?n joka p?iv?, ett? yksi ja toinen h?nen tovereistaan nukkuu ikuiseen uneen, monetkin aivan parhaimmassa ij?ss??n.
"Jos t?m? nuori mies sit?vastoin maksaisi vuotuisesti henkivakuutuksesta 60 markkaa, niin olisi h?n varma:
"1:ksi ett? kuolipa h?n milloin tahansa, (vaikka se tapahtuisikin ennen kuin h?n on t?ytt?nyt 60 vuotta) h?nen vaimolleen ja lapsilleen maksettaisiin h?nen henkivakuutuksensa, joka tekisi 2,000 markkaa; ja:
"2:ksi ett? h?n itse, jos h?n el?isi 60 vuotiseksi, saisi nostaa saman summan, eli 2,000 markkaa.
"Nyt te ehk? huomaatte, ett? jos h?n itse s??st?? panemalla rahansa s??st?pankkiin, saapi h?n 60 vuotisena 2,500 markkaa, ja on kuitenkin tarvinnut maksaa ainoastaan 50 markkaa vuodessa. Mutta t?m? hyv? tulos riippuu siit?, jos s??st?pankki maksaa h?nen rahoistaan 4 %, ja toiseksi siit? t?rke?st? seikasta, ett? mies saa el?? niin kauan. Jos h?n esim. el?? ainoastaan 10 vuotta, on h?nell? s??st?pankissa vaan 600 markkaa. Mutta henkivakuutus-yhti? maksaa heti h?nen kuoltuaan h?nen oikeudenomistajilleen 2,000 markkaa.
"Henkivakuutus-yhti?n teht?v?n? on hoitaa yksityisten s??st?rahoja, ja se sitoutuu kuolemantapauksen sattuessa maksamaan ulos koko vakuutus-summan. Osa yhdistykselle maksetuista rahoista k?ytet??n senvuoksi kuolleiden vakuutettujen henkivakuutus-summien suorittamiseen, sek? v?h?inen osa hoitokustannuksiin, ja loput pannaan tallelle kasvamaan korkoa korolle. N?ill? suoritetaan j?lleen tulevaisuudessa vakuutus-summia, jotka lankeavat maksettaviksi.
"Kun monta tuhatta ihmist? yhtyy t?llaiseen yhteiseen liittoon, tulee mahdolliseksi saada rahoille korkoa korolle. Ja kuu rahat t?ll? tavalla hoidetaan, voidaankin sellaisia tuloksia saavuttaa, kuin henkivakuutus tarjoaa.
"T?llainen on lyhyesti henkivakuutus. Mutta henkivakuutukseen kuuluu monta eri lajia vakuutuksia. Niist? tahdon teille kullekin yksityisesti puhua, mutta tahdon jo t?ss? tuoda esiin muutamia eritt?in t?rkeit? kohtia.
"Jokaisen tulee henkivakuutusta ottaessaan ajatella aina tulevaisuutta ja tulevaista taloudellista tilaansa. Sill? samoin kuin henkivakuutus ylip??ns? aina tarkoittaa tulevaisia aikoja, tulee my?skin sen, joka vakuuttaa henkens?, 'katsoa eteens?'.
"Kaikista halvin vakuutustapa on ehdottomasti se, jolloin vakuutettu sitoutuu maksamaan vakuutusmaksua vuotuisesti koko el?m?ns? ajan, ja yhti? puolestaan sitoutuu suorittamaan vakuutus-summan heti vakuutetun kuoltua. Mutta t?m? tapa ei ole sovelias kaikille. Ja varsinkaan ei maalaiselle, joka el?? k?ttens? ty?ll?. Sellaisen henkil?n on nimitt?in hyvin vaikea vanhoilla p?ivill??n ansaita niin paljo rahaa, ett? voisi yh? suorittaa vakuutusmaksunsa. Kun sellainen henkil? nuorena ollessaan vakuuttaa henkens?, tulee h?nen aina ottaa sellainen henkivakuutus, ettei h?nen tarvitse vakuutusmaksuja suorittaa vanhoilla p?ivill?. Ja tuollainen henkil? menettelee aina minun k?sitykseni mukaan parhaiten, jos h?n ottaa sellaisen vakuutuksen, ett? voipi saada itse k?siins? p??oman. Jos h?n el?? kuusikymmen-vuotiseksi, on 2,000 tahi 3,000 markan p??oma silloin h?nelle suureksi hy?dyksi. H?n voipi n?ill? rahoilla turvata suuressa m??r?ss? sek? itsens? ett? vaimonsa toimeentuloa vanhoilla p?ivill?, eik? tarvitse silloin j??d? lastensa vastukseksi.
"Tahdon kertoa yhden esimerkin. Er?s pikku-talollinen vakuutti henkens? 4,000 markasta, menness??n naimisiin 22 vuoden vanhana. T?m? vakuutus-summa oli suoritettava h?nelle h?nen t?ytetty??n 60 vuotta, tahi h?nen kuoltuaan h?nen oikeudenomistajalleen. T?st? vakuutuksesta maksoi h?n joka puoli vuosi 46 markkaa. Vuodet kuluivat. Lapset kasvoivat ja tulivat aika-ihmisiksi. H?nell? oli nelj? lasta. Kun h?n alkoi l?hesty? kuudettakymmenett? ik?vuottaan, antoi h?n rakentaa itselleen pienen tuvan talon l?hist?ll? olevaan mets?iseen niemeen. Tupa oli tosin sangen pieni, mutta siev? ja mukava sek? kyllin suuri kahden hengen asuttavaksi. Tuvan luo rakennettiin viel? aitta ja navetta. Tuvan ymp?rille perattiin peltoa perunamaaksi ja niitty? hein?maaksi.
"Kun h?n sitte t?ytti 60 vuotta ja oli nostanut vakuutus-summansa yhti?lt?, kutsui h?n perheens? luoksensa ja sanoi heille: 'Olen tullut vanhaksi ja harmaa-p??ksi. Voimani eiv?t en?? riit? t?m?n talon hoitamiseen ja kunnossa pitoon. Mutta el?m?ni ty?n olenkin kunnolla suorittanut, vaikka sen itse sanon. T?m? talo on kartanoineen, peltoineen, niittyineen ja metsineen nyt toisenlaisessa kunnossa kuin silloin oli, kun sen sain. Silloin voitiin t?ll? paikalla pit?? ainoastaan 6 tahi 7 lehm??, nyt on meill? 15 lyps?v?? ja 4 hiehoa. Ennen oli kaksi hevoista, nyt on meill? niit? nelj? ja viides varsa aina kasvamassa my?t?v?ksi. Minun mielest?ni on t?m? talo nyt 12,000 markan arvoinen. Sin? Eero, joka olet pojistani vanhin, saat nyt t?m?n paikan t?ysineen haltuusi 10,000 markasta, seuraavilla ehdoilla:
"'Kaksi lehm??, T?hti ja Ruusu, tulevat ?itisi ja minun saatavakseni. Me muutamme nyt tuonne niemelle tupaan asumaan, ettemme ole t?ss? pihasalla vastuksina. Sinun on parempi taloasi hoitaa omin neuvoin. Meid?n kuolemamme j?lkeen saat ottaa lehm?t takaisin.
"'Hevoista tulee meid?n saada k?ytt?? joka toinen pyh? ja muulloinkin joskus, jos v?h?iset tarpeemme sit? vaativat.
"'Mit??n muuta emme talosta tahdo. Kaikesta muusta pid?mme itse huolen.
"'Kun ?iti ja min? olemme kuolleet, saatte te kaikki jakaa tasan mit? olemme j?lkeemme j?tt?neet. Meid?n elinaikamme suoritat sin? Eero meille velastasi 4 % vuotuisen koron. Niist? korkorahoista annamme Mikolle, Aapolle ja Liisalle 100 markkaa kullekin ja pid?mme itse loput, eli 100 markkaa. N?ill? rahoilla ja henkivakuutus-summani koroilla tulemme me, ?iti ja min?, hyv?sti toimeen.
"'Nyt olen mielest?ni menetellyt oikein teit? kaikkia kohtaan. Eero saapi tilan halvalla ja huokeaa korkoa vastaan meid?n elinaikanamme. H?n voi siis nyt ruveta s??st?m??n, ja meid?n kuoltuamme