tavallamme n?it? yrityksi? siten, ett? kokoamme marjoja ja myymme niit?. Alussa saamme t?st? vaan v?h?n tuloja, mutta kun tarvis suurenee, voipi t?st? tulla kansanlapsille siev? tulol?hde. -- Liian v?h?inen yrittelev?isyys ja liian suuri v?linpit?m?tt?myys ovat ehk? edistymisellemme suurempana haittana kuin meid?n maamme ilman-ala ja huono maanlaatu.
"Nyt siirryn toiseen asiaan, jonka olen oppinut, nimitt?in s??st?miseen. Kun sanon, ettei kukaan Suomessa oikein ymm?rr? miten tulee s??st??, t?ytyy minun my?skin n?ytt?? toteen sanani. En tahdo sill? sanoa, ett? meill? elet??n ylellisesti. Sill? 'hyv?t tukki-ajat', jolloin tosiaankin muutamin paikoin maassamme elettiin ylellisesti, ovat olleet ja menneet, ja kansa on oppinut niist? pit?m??n rahojaan tarkasti. Mutta kansamme el?? viel?kin huoletointa el?m??.
"Luuletteko, ett? minun asiani ulkomailla olisivat niin hyvin menestyneet, jollen min? olisi s??st?nyt ?lyll?. Olihan aikoja, jolloin en saanut tehd? ty?t?, jolloin minun t?ytyi matkustaa paikasta toiseen, saadakseni uutta ansiota.
"Jos olisin, niinkuin t??ll? on tapana, tuhlannut kaikki ansioni, niin olisin ty?tt?min? aikoina saanut n?hd? n?lk??. Kokemuksesta opin vihdoin menettelem??n seuraavalla tavalla: Min? laskin miten paljon voin puolessa vuodessa ansatta. Sitte tein arviolaskun niist? menoista, joita minulla v?ltt?m?tt?m?sti tuli olemaan saman ajan kuluessa. Samaan laskuun otin my?s joltisenkin summan aavistamattomia menoja varten. Tulojeni ja menojen v?lille j??v?n voiton voin puolen vuoden lopulla panna s??st??n. Elk?? luulko, ett? k?ytin s??st?j?ni entisen palvelustyt?n tavoin, joka p??tti vuotuisesti s??st?? itselleen villaisen puvun. Kun h?n oli palvellut 30 vuotta, oli h?nell? 30 villaista pukua, mutta mit? teki h?n niill?? Ei mit??n. P?invastoin oli h?nell? vaan vaivaa ja kustannuksia niiden t?hden. Paljo oli vaivaa niit? koilta suojellessa, ja kun piti muuttaa yhdest? palveluspaikasta toiseen, t?ytyi h?nen maksaa hevosesta, joka ne kuljetti, sill? ei is?nt? tahtonut kahta hevosta ilmaiseksi kyytiin antaa. Ja tuo palvelustytt? oli kaikkien mielest? rikas ja s??st?v?inen.
"Kerron teille toiste miten min? s??st?ni k?ytin. T?ll? kertaa tahdon viel?kin mieleenne painaa, ett? on aivan v?ltt?m?t?nt? laskea tarkalleen tulonsa ja sen mukaan asettaa menonsa. Meid?n maassamme on sek? ylh?isten ett? alhaisten seassa tapana el?? luokittain, eik? suinkaan taloudellisen asemansa ja sis??ntulojensa mukaan. Minun t?ytyy el?? samalla tavalla kuin sen ja sen, joka on samallaisessa asemassa arvonsa suhteen kuin min?kin. T?m? on hullua. Tuolla toisella on ehk? palkkansa lis?ksi perityn omaisuuden korkoja tulojensa joukossa. Taikka el?? h?n kevytmielisesti yli tulojensa. Kumpaisessakaan tapauksessa ei h?nen esimerkki??n sovi seurata.
"Puhuin palvelustyt?n s??st?v?isyydest?. Elk?? luulko is?nti? ja em?nti? viisaammiksi! Jos Kerttu antaa minun tutkia vaate-aittaansa ja luhtiansa, niin uskon varmaan n?kev?ni suuria kasoja h?yhenpatjoja, tyynyj?, vaippoja, nahkasia y.m. Mihin niit? kaikkia tarvitset? Olet s??st?nyt lapsiasi varten. Niin tosin, mutta se p??oma, joka niihin on kiinnitetty, on korotonta. Mutta jos olisit myynyt tavarat valmiiksi saatuasi ja pannut rahat pankkiin, niin olisi rahat kasvaneet suuremman arvoisiksi, kuin mit? n?m? tavarat ovat silloin kuin lapsesi niit? tarvitsevat. Ja toiseksi olisi niist? sill? ajalla ollut muille ihmisille hy?ty? ja koko maalle jotain siunausta.
"Harvoja taloja on maassamme, joissa ei em?nt? olisi elinajallaan 's??st?nyt' lis?t?kseen talon rikkautta vaatteilla, patjoilla, vaipoilla ja kaikenlaisilla talouskaluilla. Is?nt? j?lleen 's??st??' ostaakseen hopeakaluja, kauniita hevoiskapineita y.m. sellaista. Molemmat he s??st?v?t, mutta s??st?v?t ajattelemattomasti. He menettelev?t viel? typer?mmin kuin ne, jotka pist?v?t puhdasta rahaa vanhaan sukkaan ja k?tkev?t sen kirstun pohjalle. Sill? puhdas raha ei ainakaan kadota arvoansa, niinkuin talouskapineet tekev?t.
"Tahdonpa nyt numeroilla n?ytt?? teille, mit? sek? palvelustytt? ett? is?nt?v?ki ovat sellaisella s??st?mistavallaan kadottaneet. Otaksun, ett? jokainen palvelustyt?n puvuista on maksanut 20 markkaa. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua oli niiden arvo siis 600 markkaa. Mutta t?st? t?ytyy v?h?n v?hent??, sill? vaatteet vanhenevat vuosien kuluessa. Otaksukaamme t?m? vahinko 10 prosentiksi. Siis oli h?nell? 30 vuoden kuluttua ainoastaan 540 markan omaisuus. Mutta jos h?n olisi vuotuisesti pannut n?m? rahansa s??st??n ja saanut 4 % korkoa korolle, olisi h?nell? ollut noin 1,100 markan p??oma. Siis oli h?n s??st?mistavallaan tullut 560 markkaa k?yhemm?ksi, kuin mit? h?n olisi ollut, jos h?n olisi s??st?nyt ymm?rt?v?isesti.
"Ja mit? on is?nt?v?ki h?vitt?nyt s??st?misell??n? Otaksun, ett? em?nt? on valmistaessaan patjoja, vaippoja y.m., joita h?n ei jokap?iv?isess? el?m?ss??n tarvitse, k?ytt?nyt aineksiin ja ty?voimaan noin 100 markkaa vuodessa. J?t?n pois luvusta koko sen voiton, jonka h?n olisi voinut saada, jos h?n olisi myynyt n?m? tavarat heti kun ne valmistuivat. -- Lis?ksi otaksun, ett? is?nt? on k?ytt?nyt ostoksiinsa 50 markkaa vuodessa. T?m? tekee siis yhteens? 150 markkaa vuodessa. Otaksun viel?, ett? he t?ten ovat s??st?neet 20 vuoden ajan. He ovat siis t?ten ker?nneet talouskapineita 1,000 markan arvosta, joitten kapineitten arvo on kuitenkin ajan pitk??n alentunut, otaksukaamme noin 300 markalla; siis on heid?n s??st?ns? 2,700 markkaa.
"Mutta jos he olisivat panneet rahansa pankkiin ja saaneet 4 % korkoa korolle, olisi heid?n s??st?ns? ollut 4,450 markkaa.
"Huomaatte siis, ettei meid?n tule ainoastaan s??st??, vaan my?skin tehd? s??st?mme hedelm??kantavaksi.
"Rahoilla voin aina saada edell? mainittuja talouskaluja, jos niit? tarvitsen, mutta varmaa ei ole saanko aina rahoja noilla talouskapineilla, jos sattuisin rahoja tarvitsemaan. Sill? aina kun rahoista on puute, v?henee muun tavaran arvo ja rahan arvo kasvaa. Ja myydess?ni tavarani sellaisena aikana tulen vahinkoon, jos minun nimitt?in t?ytyy turvautua niihin s??st?ihin, joita olen vuosien kuluessa tehnyt, kooten itselleni paljon kalliita talouskaluja.
"Olen
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.