Kertomus maaseudulta | Page 9

Alli Nissinen
maksaa sisaruksilleen kullekin osansa talonhinnasta.
"'Te nuoremmat j?lleen saatte meid?n elinaikanamme 100 markkaa joka vuosi. T?t? ette olisi voinut saada, jos ?iti ja min? olisimme viel? j??neet t?h?n taloa pit?m??n. T?h?n pieneen raha-saaliiseenne saatte nyt ansaita lis??, mink? voitte.
"'Yhden neuvon tahdon teille t?ss? antaa. Vakuuttakaa henkenne nuorena ollessanne. Minua ei ole mik??n niin ilahduttanut vanhoilla p?ivill?ni, kuin se ett? vakuutin henkeni nuorena. Seuratkaa te is?nne esimerkki?!'
"T?ll? tavoin puhui lapsilleen Viisalan vanha is?nt?, Iisakki. Ja h?nen puheensa ja menettelyns? siunausta tuottavat seuraukset n?kyiv?t jonkun ajan kuluttua.
"Kun Iisakki ja em?nt?ns? noin 12 vuotta t?m?n puheen j?lkeen kuolivat, j?ttiv?t he j?lkeens? Eeron 10,000 markan velkakirjan ja 5,000 markan talletustodistuksen, joka osoitti ett? heill? oli mainittu summa pankissa. He olivat n?iden 12 vuoden kuluessa s??st?neet lis?ksi 1,000 markkaa.
"Nyt piti n?m? jaettaman nelj?n lapsen kesken. Se oli helposti tehty. Jokaisen osaksi tuli 3,750 markkaa. Eeron tuli siis toisille sisaruksille maksaa 6,250 markkaa, jotka piti jaettaman heid?n keskens? tasan, samoin kuin puhtaat rahatkin. Eero oli n?iden 12 vuoden ajalla saanut s??st??n 2,000 markkaa. H?nelt? puuttui siis ainoastaan 4,000 markkaa. N?m? rahat sai h?n helposti lainaksi tilansa kiinnityst? vastaan. Toiset sisarukset olivat my?skin hyvin tyytyv?isi?, sill? hek??n eiv?t olleet j??neet osattomiksi, vaikkakin vanhin veli oli saanut tilan halvemmalla.
"Viel? tahdon puhua parista seikasta. Ensim?inen on se, ettei kenenk??n tule ottaa liian suurta henkivakuutusta. Jokaisen tulee vakuuttaa henkens? niin suuresta summasta, ett? tiet?? varmasti voivansa pit?? vakuutuksensa kunnossa vaikeimpinakin rahan-pula aikoina. On paljo parempi ottaa pienempi henkivakuutus ja pit?? se loppuun asti voimassa, kuin ottaa suuri ja antaa sen jonkun ajan kuluttua tulla mit?tt?m?ksi, rahan puutteen t?hden.
"Usein olen tavannut henkil?it?, jotka ovat sanoneet: 'Miksi vakuuttaisin henkeni? Seh?n olisi aivan hullua! Min? olen terve ja reipas, ja kuitenkin koroitti yhti? vakuutus-maksuansa.'
"T?m? valitus koskee yhti?n l??k?ri?, sill? h?n ei ole silloin pit?nyt mainitun henkil?n terveytt? luotettavana ja on senvuoksi tahtonut vakuutus-maksun koroitusta. Kyll?h?n voipi tapahtua, ett? l??k?ri joskus erehtyy, mutta tahdonpa kuitenkin kertoa teille muutamia esimerkki? t?llaisista, n?enn?isesti erehdyksest? tulleista vakuutus-hakemuksen hylk??misist?, tai vakuutus-maksun koroituksista.
"Kerran anoi er?s pappi henkivakuutusta, mutta h?nt? ei otettu vastaan. H?n oli aivan terveen n?k?inen, suuri ja voimakas mies. Minua ihmetytti, ettei t?llaiselle henkil?lle annettu henkivakuutusta, mutta ajattelin vaan itsekseni: saammepa n?hd?. Ja aivan oikein. Parin vuoden per?st? tapasin taas saman papin. Nyt oli h?n aivan haudan partaalla. H?nell? oli keuhkotauti, johon h?n pian sen j?lkeen kuoli.
"Kerran taaskin sai er?s talonpoika hakemuksensa kumotuksi. Viiden vuoden kuluttua kuoli h?n munuaistautiin.
"Er?s viilaaja, joka ty?skenteli tehtaassa, ei suostunut vakuuttamaan henke?ns? senvuoksi, kuin yhti? koroitti h?nen vakuutus-maksuansa, h?nen vaarallisen toimensa t?hden. Kyll? h?n viel? nyt el??, mutta h?n on sairaan ja heikon n?k?inen. Nyt ei h?n en?? voisi saada henkivakuutusta. H?nen vaarallinen toimensa on vienyt h?net haudan partaalle. My?h?ist? on en?? katua nuoruuden kopeutta!
"Er?s talonpoika suuttui kovin, kun yhti? koroitti h?nen vakuutus-maksunsa. Mutta nyt alkaa n?ky?, ettei yhti? erehtynyt. Talonpoika on tullut sairaloiseksi ja on puolestaan hyvin iloinen, ett? otti henkivakuutuksen, vaikka maksut koroitettiinkin.
"Viel? sananen, joka koskee teit?, talonomistajat. Teid?n asemanne on edesvastuun alainen. Te olette varakkaita ja monessa suhteessa monipuolisia tiedoissanne. Toiset seuraavat teid?n esimerkki?nne. Ja mik? on merkillisint?! Se juuri, ett? vaikka mainiosti k?sit?tte asian, ette te kuitenkaan vakuuta henke?nne, vaan kohtelette t?t? toimintaa ylenkatseella. Teid?n mielest?nne ei se ole rikkaita ihmisi? varten. Ja kuitenkin k?ytt?v?t henkivakuutusta hyv?kseen ??rett?m?n ?veri??t maanomistajat ulkomailla. Er?s sellainen suuri pohatta lausui kerran yhdess? maanviljelys-kokouksessa Ruotsissa n?in: 'Ymm?rt?v?isen ja ?lykk??n maanviljelij?n tulee aina menetell? sill?tavoin, niin kuin aina kohtaisi vastuksia tulevaisissa teoissaan. Ei saa koskaan ajatella, ett? huomenna on kaunis ilma sent?hden, jos aurinko loistaa t?n??n ihanasti. Sen vuoksi ei my?sk??n saa taloudellisessa suhteessa olla varomatoin. Jos olenkin nyt varakas ja terve, ja tulevaisuus n?ytt?? valoisalta edess?ni, en saa kuitenkaan luottaa siihen, ett? aina on niin oleva. ?kki? tulen sairaaksi; silloin sattuu olemaan huono aika ja maanarvo alhaalla; rahoja ei mitenk??n saada. Jos silloin kuolen, on rikkauteni v?h?inen. Mutta jos t?llaisen sattuman tapahtuessa olen henkivakuutettu, saavat perilliseni vakuutus-summalla suorittaa tarvittavat maksut ja jatkaa toimintaani siksi, kunnes paremmat ajat koituvat. Senvuoksi t?ytyy minun t?ydell? syyll? ja hartaalla vakuutuksella sanoa, ett? henkivakuutus on maanviljelij?n paras s??st?lipas'.
"N?in puhui tuo rikas maanviljelij?. H?n ei pit?nyt itse??n liian rikkaana henkivakuutukseen. Ottakaa opiksi h?nen neuvonsa, ja jos ette vakuutakaan henke?nne itsenne t?hden, niin tehk?? se j?lkeentulevaisienne t?hden. N?ytt?k?? heille hyv?? esimerkki? ja varmentakaa heid?n taloudellista asemaansa. Teid?n tulee my?skin olla esimerkkin? pienille tilallisille. Sill? henkivakuutuksen avulla voivat nekin v?hitellen polvi polvelta p??st? vapaaksi niist? suurista velkataakoista, jotka heit? painavat. Henkivakuutus on heillekin varmin ja soveliain s??st?miskeino.
"Teid?n, te varakkaat talolliset, on k?yt?v? hyv?n? esimerkkin? uuden ajan valmistamalla edistyksen tiell?! Te ette saa tyyty? vaarin-aikaisiin tapoihin, sill? silloin j??tte j?ljelle, kun muut rient?v?t eteenp?in. Teid?n tulee huomata, ett? aika rient??, ja luoda valpas silm?nne tulevaisuuteen, sek? tehd? se lujaksi ja varmaksi taloudellisessa suhteessa. Se on teid?n teht?v?nne!
"Matkoillani olen tehnyt sen ik?v?n huomion, ett? rikkaat talolliset eiv?t mielell??n tue taloudellista asemaansa henkivakuutuksen kautta. Paljon enempi k?ytt?v?t henkivakuutusta hy?dykseen torpparit, l?ys?l?iset ja k?sity?l?iset. Eiv?tk? rikkaat
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 15
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.