Kertomus maaseudulta

鴺
Kertomus maaseudulta

The Project Gutenberg EBook of Kertomus maaseudulta, by Alli Nissinen This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Kertomus maaseudulta
Author: Alli Nissinen
Release Date: January 23, 2006 [EBook #17586]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KERTOMUS MAASEUDULTA ***

Produced by Tapio Riikonen

KUVAUS MAASEUDULTA
Kirj.
Alli Nissinen
O. W. Backman, Kuopio, 1893.

Oli lauantai-ilta Hein?kuun loppupuolella. Tahvolan m?ki oli kotiutunut et?isilt? niityilt? kotosalle maaseutua viett?m??n. Kaikki olivat erinomaisen iloisella ja kevyell? mielell?; olihan saatu hyv?nlaisesti heini? kokoon. Mutta omituisen juhlalliseksi muuttui viel? mieliala, kun tiedettiin, ett? taloon oli tullut vieraita aina Amerikasta asti.
Tahvo-is?nn?n veli, Risto K?lli oli saapunut vanhaan kotitaloonsa pari p?iv?? sitte. H?n oli ollut poissa kauan aikaa ja n?hnyt matkoillaan monta eri maata ja kansaa. Olipa h?n ansainnut rahojakin ja tuli nyt niiden kanssa kotimaahan takaisin.
Ij?lt??n oli Risto viidenviidett?, ruumiiltaan vankka ja tukeva. Katseensa oli tyyni ja ?lyk?s. Tukkaan ei ollut viel? harmaata ilmestynyt.
T?m? kaikki h?nest? tiedettiin ja kerrottiin tarkalleen v?en kesken. Kehuttiinpa h?nt? viel? hyvin viisaaksi ja ymm?rt?v?iseksi mieheksi. Kaikkien uteliaisuus oli kovin j?nnitettyn?, kuin tiedettiin, ett? Risto oli luvannut lauantai-iltana kertoa matkoistaan koko talonv?elle.
Kun kaikki olivat saaneet tavanmukaisen lauantai-kylpyns? ja pukeutuneet puhtaisiin vaatteisiinsa, joudutti Kerttu-em?nt? ruokaa p?yt??n. Ja tavallista nopeammin sitte sy?tiin.
Kes?inen ilta oli ihanimmallaan; h?m?r?? tuskin huomasi. Nurmikkoisesta pihasta kohosi viehke? tuoreen hein?n lemu. V?ki asettui istumaan mik? portaille, mik? nurmikolle portaiden eteen. Is?nt? ja em?nt? asettuivat vistin-penkille, rakkaan vieraansa l?heisyyteen.
"No, aloitappas nyt!" sanoi Tahvo-is?nt? hyv?ntahtoisella ??nell??n.
"Mielell?ni, hyv? Tahvo", vastasi Risto. "Mutta anna anteeksi, jos eiv?t matkaini kokemukset ole teille juuri kaikin puolin mieluisia kuulla. Mutta katsos, se nyt on sill? tavoin t?ss? maailmassa ett? se, mik? on hy?dyllist? ja opettavaista, ei aina ole hauskaa!"
"Sen tied?n hyvin, enk? h?mm?sty, jos meit? moititkin. Ymm?rr?n kyll?, ett? me t??ll? syd?nmailla olemme monessa suhteessa hyvin takapajulla."
"Paljonhan olisi matkoistani kerrottavaa", alkoi Risto, "mutta tahdonpa nyt aluksi kertoa teille mit? matkoillani olen oppinut. Olen oppinut siell? kaksi asiaa: ty?t? tekem??n ja s??st?m??n. Ja ne asiat olen oppinut perinpohjin.
"Ja vaikka te nyt juuri olette tulleet kovasta viikon ty?st?, t?ytyy minun kuitenkin nuhdella teit? hitaudesta! Tosiaankin, arvelette te. Niin, tosiaan! Kun l?ksin kotimaastani ja tulin Ruotsiin, n?in jo siell? vire?mp?? ty?n tekoa kuin meill?. Ja viel? vire?mmin tehd??n ty?t? muissa maissa. En liioittele, jos sanon, ett? ulkomailla tekee yksi mies kolmessa tunnissa saman ty?n, johon t??ll? menee viisi tuntia. Sen ajan, jonka nopeammalla ty?n teolla voittaa, voipi sitte k?ytt?? tietojensa kartuttamiseen. Tieto on hyv? jokaiselle.
"Tied?n hyvin, ett? hitaus on suomalaisen luonteen ominaisuus. Mutta luonne ja tavat muodostuvat v?hitellen olojen mukaan. Ei ole kovin kauan siit?, kun savupirtit olivat tavallisia Suomessamme. Eik? ole kauan siit?k??n, kun Suomen talonpoika vietti melkein koko talven loikoen pirtin uunilla. Samoin kuin savupirtit ovat poistuneet ulosl?mpi?vien pirttien tielt?, ja samoin kuin talvi-unien sijaan on tullut ty?, (jospa hidaskin), samoin on kaikki ty?ntekomme tuleva vire?mm?ksi, kun vaan tulemme huomaamaan, mik? hy?ty meill? siit? on.
"Elk?? luulko, ett? minun oli niin helppo muuttaa hidasta ty?tapaani, mutta pakko on hyv? opettaja. Kun is?nt?ni huomasivat miten hitaasti ty?skentelin, eiv?t he antaneet minulle en?? p?iv?palkkaa, vaan antoivat minun tehd? summaty?t?. T?m?n per?st? sain tehd? lujasti ty?t?, ansaitakseni kunnollisen ty?palkan, mutta vihdoin totuin siihen ja lopuksi ansaitsin puolentoista p?iv?n palkan yhdess? p?iv?ss?.
"T?llaista summalaisty?t? pit?isi meid?n maanviljelij?imme ruveta enempi k?ytt?m??n. Silloin loppuisi tuo velttous ja hitaisuus, jota t??ll? yh? n?kee. Varsinkin talvisaikaan, jolloin ty?t eiv?t ole niin kiireellisi?, on ajan tuhlaus oikein h?pe?llist?! Niin, jos asiat viel? lienev?t sill? kannalla kuin t??ll? ollessani?"
"Eip? se paljo parempaakaan ole", vastasi Tahvo-is?nt?, "ja kyll?h?n puheissasi on paljo tottakin, mutta laiskat lohduttavat itse??n sanoen: ei Jumala ole kiirett? luonut."
"El? suinkaan luule, hyv? Tahvo, ett? moitin vaan sinua ja sinun ty?v?ke?si", jatkoi Risto. "Min? puhun vaan ylip??ns? oloista t??ll? ja siell? ulkomailla. Tied?nh?n esim. hyvin, ett? sin? et monien muiden is?ntien tavoin anna v?kesi olla miten ne tahtovat, esimerkiksi talvisaikaan. Jollet olisi ahkerasti ja pontevuudella ty?skennellyt, et olisi saanut taloasi n?in hyv??n kuntoon. Mutta l?ytyy paljo is?nti?, jotka l?hett?v?t v?kens? aamusilla ty?h?n, eiv?tk? koko p?iv?n? k?y katsomassa, mit? ne toimittavat. Kuinka voi kukaan luulla, ett? ty?v?ki ty?skentelee hartaasti ja halulla, kun ei is?nt? edes senvertaa huoli ty?st?, ett? katsoisi miten he ovat sen tehneet. Ja sellaiset is?nn?t valittavat tavallisesti enimmin palvelijoittensa laiskuutta ja huolimattomuutta. Mutta miksi eiv?t he itse opeta v?elleen ahkeruutta ja huolellisuutta?
"Emme me my?sk??n korjaa tallelle kaikkea, mik? voisi olla meille hy?dyksi. Metsiss? m?t?nee joka vuosi satojentuhansien markkojen arvosta marjoja ja sieni?. N?en tuolla Pekan naurusta, ettei h?n sienist? pid?. Enk? min? tahdokaan, ett? ker?isitte niit? itse sy?d?ksenne. Mutta ker?tk?? niit? ja my?k?? ne sitte! -- Lapset ja vanhat voivat aina sill? tavoin ansaita muutamia markkoja. Olen huomannut, ett? nyt on ruvettu viem??n ulkomaalle marjoja, varsinkin puolukoita. Meid?nkin maassamme on ruvettu valmistamaan marjaviinej?. Edist?k??mme mekin