Kauppa-Lopo | Page 7

Minna Canth
itki, kun h?nen ainoalla pojallaan oli raudasta hinkselitki.?
--Suu kiinni, huusi er?s mies toisen p?yd?n luota, Hallin Jannesta ei lauleta siin? huoneessa, miss? min? olen.
--Ka mik? sin? olet t?ss? komentaja? Min? laulan mit? tahdon, enk? kysy lupaa kelt??n.
Ja Lopo yritti alkaa samaa laulua uudelleen. Mutta silloin hypp?si mies yl?s ja pui nyrkki? Lopon edess?.
--Totteletko, vai etk?? N?yt?nk? min? sinulle mik? on mik??
--Huuti, ja mene tiehesi siit?, ?rj?si Lopo vastaan. Ville, potkaise pellolle tuo ruoja.
--Antaa olla, ei riidell?. Voithan sin? laulaa jotain muuta.--Se, n?et, kun on Jannen sukulainen, tuo. Niin onko kumma, jos suuttuu.
--Kyll? olette hyvi?. Totta toisen kerran. Kaunista joukkoa! Mit?h?n sanoisivat Kuopiossa, kun tiet?isiv?t, mink?laisten roistojen sekaan olen t??ll? joutunut.
--Mahdoit pysy? siell?. Juukeliako sin? t?nne tulit? intoili viel? Jannen sukulainen. --Samaapa min? itsekin ihmettelen.--H?n k?vi totiseksi, herkesi heiluttamasta p??t??n ja katsoa tuijotti yhteen kohti.--Mik? lienee minua riivannut ... olen kuin mustilainen ... en voi pysy? paikoillani ... sit? kuin kerran nuoresta pit?en tottui tuohon kulkemiseen ... ensin kerjuulla ... sitten tavaran kaupalla ... kyl?st? kyl??n kuin laukkuryss? ... sill?h?n se niin meni luontoon ... ei voi en?? olla yhdess? kohden ... ei vaikka mit? tekisi... Ja vaikka minulla aina on niin ik?v? sinne kotipuolelle ... niit? ihmisi? ... voi, jos sin? Ville tuntisit ... luuletkos, ett? siell? milloinkaan on minulle tuolla lailla nyrkki? n?ytetty ... hyv?n? pitiv?t aina ... ja rakkaita olivat ... semmoiset pulskat, komeat miehetkin ... syleilem??n vaan ty?nt??ntyiv?t ... ett? oli pahemmassa kuin pulassa usein...
Jo h?nt? nauratti taas, p?? heilui ja nuuskaa h?n veti sieramiinsa oikein kosolti.
Kovempana entist??n kaikui h?nen ??nens?:
?El? sin? mammani sit? sure, ett? minun k?vi n?in, Vaan sure niit? kauniita poikia, jotka minulta sinne j?i.?
--Heit? pois, mit? sin? niit? en?? muistelet, sanoi Ville, jonka silm?t alkoivat kovin verist??, kun t??ll? on toisia yht? hyvi?. Mit? on sinulla minuakaan vastaan, sanoppas? Syleilem??n olen valmis paikalla...
--Oles tuossa ... mene matkaas ... annapas kun katson tuota poikaa tuolla portilla ... herran terttu ... siin? se taas tirkkii raosta ... ?h?s, ?h?s ... n?keek? h?n minut? ?h?s, ?h?s ... joko tulen ... joko?... Tied?tk?s kenen se on poika, tuo?
--Kortmanin rouvan eik?s se ole!
--Niin on ... Kortmanin rouvan se on... Ei antanut ?sken minun syliini lasta ... olin liian huono mielest??n ... kyll? sen ymm?rsin ... tied?tk?s, Ville ... se minuun koski ... vihlaisi t??ll? povessani kuin veitsell?... Min? kun pienest? pit?en olen h?net tuntenut ... ja antaisin vaikka silm?ni h?nen edest??n ... kun se oli niin herttainen ... jasso, Lopo ... s??ta Lopo, sanoi ja suu hymyss? aina ... mutta nyt vei lapsen pois ... enk? saanut h?nt? itse?ns?k??n likelle tulla ... niin, min? itken, Ville ... minun t?ytyy itke?, kun sit? ajattelen... Kun-kun-kun-aja-aja-ajattelen.
--El? joutavia. Tuommoisesta en totta olisi mill?nik??n. Olisit haukkunut h?net pahanp?iv?iseksi ja l?htenyt tiehesi... Mutta el?h?n huoli, min? viel? kostan puolestasi.
--Mill? sin? kostat?
--S?ren ensi y?n aikana tuon lankun.
--Hyi, koetapas. Ko-ko-koetapas, sanon min?.
H?nt? alkoi kovin nikottaa.
--S?rett?v? se on kumminkin, n?eth?n kuinka on huono.
--Sin? et sit? lankkua s?re ... etk?--etk? tee sille rouvalle mi-mit??n pahaa. Jos-jos-jos minun kanssani ... ta-ta-tahdot so-so-sovussa el??. Kuu-kuu-kuu-kuuletkos?
--No noh, mit? sin? suutut ... enh?n min? kuin leikill?ni ... luulin sinun tahtovasi... El? ole vihainen ... juodaan olutta ... tuokaa pullo viel?... Villell? on rahaa kuin roskaa t?n? p?iv?n?. Eik? Ville sure huomista p?iv??... Olen oppinut konstin, jolla helposti saan toista, kun entinen loppuu.
--Ne-ne-neuvopas minullekin.
--Kun et sano kellenk??n... Mutta hiljaa ettei muut kuule. Minulla on hyv?t huopakeng?t ... melkein uudet... Ne asetan Parviaisen puodin eteen ... itse vahtaan portin takana, ja kun sitten joku ne sieppaa, niin min? niskaan kiinni ja huutamaan poliisia... Sitten vaadin sovintoa, ymm?rr?tk?s.
--Suk-suk-sukkela keino...
--Mutta nyt l?hdemme pois, eik?s niin?
Ville katsoi h?neen kiilt?vin silmin.
--Mi-mihink?? ?nkytti Lopo.
--Mihink?s sin? ?sken ajattelit menn??
--Ullan-sau-saunalle.
--L?ht??np? sitten sinne.
Hoiperrellen he astuivat kadulle. Villen jalat kantoivat v?h?n paremmin, h?n sen vuoksi tukesi Lopoa kainalosta.
Ville alkoi laulun, Lopo siihen yhtyi sen verran kuin nikotukselta sai valtaa. Mutta ??ni oli jo k?ynyt kovin karheaksi. ?Servin Maija se sanoi ett? l?ht??s meid?n kotia, Servin Maija se sanoi ett? l?ht??s meid?n kotia.
Juodaan kuppi kahvia Ja juodaan kuppi kahvia Juodaan kuppi kahvia Ja pari lasia totia.?
Pekka seisoi s?il?portin takana ja seurasi heit? suurilla ihmettelevill? silmill??n, kunnes k??ntyiv?t kulmasta vasempaan p?in. Mutta he vaan lauloivat ja hoipertelivat; Pekkaa eiv?t huomanneet, sill? he kulkivat toiselta puolen katua...

IV
Aamulla kun Lopo her?si, l?ysi h?n itsens? Ullan saunan lattialta. Olkia oli v?h?n h?nen allaan, toppanuttu tyynyn??n.
Kylm?lt? tuntui, ja kurjalta kaikin puolin. Paha el?m? ja ilke?t? katkua. Ei tiennyt oikein, kuinka pitk?lle p?iv? oli kulunut; j?isest? ikkunasta se vaan h?m?rt?v?n? p??si sinne saunaan.
Nen?kin oli tukossa, ja suussa inha maku. Hyi!
Lopo k??ntyi toiselle kyljelleen ja koetti selvitt?? ajatuksiaan. H?n ei muistanut eilisest? p?iv?si? mit??n, ei kerrassa mit??n. Ei tiennyt sit?k??n, kuinka oli tullut t?nne, Ullan saunaan.
P??ss? jumisi ja kolkutti. Sis?st? nousi karvasta sappea kurkkuun; v?h?n v?li? h?nt? aina r?yst?ytti.
Ei tehnyt mieli nousemaan. Koko maailma tuntui niin happamelta...
Ohoo! Nyt h?n sen muisti ... n?ki selv?sti edess??n kapakan, olutpullot, tupakan savun ja
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 16
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.