Katajainen kansani | Page 6

vain vastakin talossa! Parhaina vieraina teit? pid?mme, kun taidolla tulette ja maassa maan tavalla kuljette!
1899.

NIEMEN ?IJ?.
H?n oli omituinen ukko ja erosi suuresti vanhan paroonin muista alustalaisista. H?n oli pienikasvuinen, tihrusilm?inen, v?h?n v??r?s??ri, juureva, harvapuheinen ja hidas eik? yleens? eritt?in rakastettava. Paroonin muiden alustalaisten kanssa ei h?n koskaan seurustellut eik? nauttinut heid?n suosiotaan.
Mutta vanha parooni piti h?nest? ja suosi h?nt? ilmeisesti. H?n oli antanut ukolle asumapaikaksi er??n niemen samasta j?rvest?, jonka rannalla hovin kartanokin oli, ja siit? sanottiin ukkoa Niemen ?ij?ksi.
Siihen h?n oli tupasensa rakentanut, ja sekin oli erilaisempi kaikkia muita tupia paroonin aluskunnassa.
Parooni, joka oli harvinaisuuksien ker?ilij? ja kokeili kaikenlaisilla, soudatti itsens? usein vieraineen ukon niemeen t?t?kin ?harvinaisuutta? heille n?ytt??kseen. Kaiken maailman korkeat herrat saivat silloin n?hd?, mit? eiv?t olleet koskaan ennen n?hneet. Saivat n?hd? sis??nl?mpi?v?n pirtin, joka oli samalla sauna ja riihi ja joka kuitenkin oli niin puhdas ja soma, etteiv?t osanneet kyllin kiitell?. He tulivat melkein liikutetuiksi ukon luona istuessaan ja h?nen tyynt? ja ?lyk?st? puhettaan kuunnellessaan ja haikailivat aina l?htiess??n sit?, etteiv?t saaneet sinne i?kseen j??d? ja el?? muusta maailmasta erill??n t?ss? yksinkertaisessa majassa. Ukon kaikki kapineet ja ty?kalut, niinkuin puukupit, astiat, kirveet, mutta eritt?inkin tuohesta tehdyt kopsat, virsut ja kontit, jotka kaikki olivat h?nen omia tekemi??n, olivat heist? aivan erinomaisia. Kaikkia niit? n?ytteli parooni kehuen, melkein niinkuin olisivat ne olleet _h?nen_ tekemi??n, ja lis?si aina ylpeillen, ett? siin? on ainoa ihminen koko h?nen laajalla alueellaan, joka tulee omillaan toimeen, joka ei koskaan mit??n pyyd? ja jolle ei koskaan ole tarvinnut mit??n apua antaa. Ja h?n rakasti sen johdosta p??tell? ja selitell?, ett? kun joku alunpit?en on saanut oikein luottaa omaan itseens? ja kun h?nelle yh? edelleenkin oikeus ja tilaisuus siihen annetaan--niinkuin h?n on t?lle ?ij?lle antanut--on semmoisesta tilanhaltijalle paljon suurempi hy?ty kuin kymmenest? muusta, jotka kyll? ehk? suuremman veron maksavat, mutta joita t?ytyy v?h?n v?li? tilan puolesta auttaa ja holhota. Se oli paroonin mieliohjelma t?m?, jota h?n oli koettanut toteuttaa muidenkin suhteen, vaikkei menestys viel? ollut toiveita vastannut, ne kun kaikki muut, paitsi t?m? ainoa ?ij?, olivat tottuneet kaikissa puutteissaan h?neen ja aina vain h?neen turvaamaan. Sent?hden sanoi h?n t?m?n yhden vanhan ukon tuottavan itselleen suurempaa iloa kuin kaikki muut sadat alustalaiset yhteens?.
L?htiess??n ukon luota n?ytteli parooni viel? vierailleen ukon ?vaakunaakin?. Se oli karhun kuva, joka oli puuhun leikattuna naulattu oven p??lle ja joka seisoi kahdella jalalla viiritangonkin p??ss? tuvan katolla.
--H?n kuvittelee olevansa hiukan niinkuin aatelia ... vaakuna aivan niinkuin minulla itsell?nikin porttini p??ll? ... en ole tahtonut sit? viatonta iloa h?nelt? kielt??, varsinkin kun ukolla on tavallaan oikeus karhun kuvan k?ytt?miseen t?m?n tupansa katolla. T?ll? samalla sijalla, miss? pirtti on, oli ennenmuinoin karhun pes?. H?n tappoi karhun ja pyysi itse saada tehd? havumajan siihen, kunnes saisi tupansa valmiiksi. Sen j?lkeen eiv?t ole kontiot hovin karjaa repineet, ja palkinnoksi siit? annoin min? h?nelle t?m?n niemen, joka ennen oli ollut osa mets?styspuistoani ja johon en sen vuoksi ole torppareita ottanut. Pient? riistaveroa vastaan--eik? niin aivan pient?k??n, sill? ukko pit?? melkein l?pi vuoden meid?t linnussa ja kalassa--on h?nell? oikeus t??ll? kaskia hakata, mutta kukaan muu ei saa t??lt? puutakaan kaataa. Toiset aluskuntalaiset siit? nurisevat ja ovat suutuksissaan varsinkin siit?, etteiv?t saa t?ll? niemell? kalastaa eiv?tk? mets?st??. T?ss? on mainio kalavesi ja hyv? teerimets? talvella. Joskus koettavat he ukolta salaa t??ll? pyydystell?. Mutta silloin nousee ?ij? villiin ja tulla k?pitt?? valittamaan. Min? annan aina oikeuden ukolle, sill? min? tahdon, ett? h?nen saamiaan etuja ja oikeuksia pidet??n arvossa.
Ja n?in puhuttuaan lis?si vanha parooni vierailleen:
--Ja min? toivon, ett?, jos kuolen ennen kuin ukko, poikani pit?? tahtoani pyh?n? ja antaa ukon el?? koskemattomassa pes?ss? kuolinp?iv??ns? saakka.
* * * * *
Vanha parooni kuoli ennenkuin Niemen ?ij?, ja nuori parooni peri esi-is?ins? hovin kaikkine maineen ja alustalaisineen. ?ij? suri vilpitt?m?sti hyv?? is?nt??ns? ja muisteli kaihoisin mielin h?nen hyvyytt??n.
Nuorta paroonia ei h?n ollut n?hnyt kuin lapsena, sill? mieheksi tultuaan oli t?m? enimm?n aikansa asunut ulkomailla, vaikka kyll? oli kuullut lempe?luontoiseksi mieheksi h?nt?kin mainittavan. Oli hovin huvivenhe joskus ohitse soutanut, mutta ei viel? milloinkaan maihin laskenut.
Sent?hden ilostui ukko suuresti, kun er??n? kes?p?iv?n? muutamia vuosia vanhan paroonin kuoleman j?lkeen n?ki tutun venheen l?htev?n liikkeelle hovin rannasta toiselta puolen j?rven ja soutavan suoraan nient? kohti.
Arvaten nyt nuoren paroonin sielt? vihdoinkin tulevan is?ns? vanhaa yst?v?? tervehtim??n, riensi h?n niemen nen??n vastuuseen ja asettui seisomaan kivelle, jossa ennen aina oli vanhan parooninkin venhett? vastaan ottanut ja sen kokan kivien lomitse rantaan ohjannut.
Mutta ne eiv?t laskeneetkaan siin? kohden maihin, eiv?t n?kyneet h?nt? huomaavankaan, kulkivat vain hoilaten ja nauraen ohi ja astuivat vasta niemen kainalossa lahden pohjassa maihin. Niit? oli puolikymment? nuorta herraa venheess?. Yksi istui keskell? venhett? muita ylemp?n?, muut tuhdoilla alempana. Per?ss? olija oli sotaherraksi puettu, soutamassa oli kartanon is?nt?renki ja kokassa seisoi kolme isoa koiraa, ahneesti maihin vainuten.
Koirat hypp?siv?t ensiksi maihin, niin ett? vesi jaloissa roiskui. Sitten soutaja ja herrat. Niill? oli kaikilla pyssyt ja ne olivat n?ht?v?sti tulleet mets?st?m??n. Miettiess??n, mit? h?nen olisi tekeminen, menn?k? vastaan vaiko j??d?