Kanteletar | Page 5

kadonnut ja monta n?ihin aikoihin s?ilynytt? katoaa p?iv? p?iv?lt?, vuosi vuodelta, polvi polvelta, entisten j?lkeen, jos niit? ei kohta ja t?ydell? toimella sit? ennen korjata. Enimm?n osan t?st? kokouksesta olemma vanhoilta vaimoihmisilt? saaneet ja he ovat aina lauluinsa lomaan, uusia muistutellessansa, sanoneet: "kun olisitta tulleet minun tytt?aikoinani, ka silloin niit? olisi ker?ytynyt; silloin niit? lauleltiin paljoki, vaan unohtuneet ovat jo muistosta, kun nuori kansa niit? ei en?? laula, muita omia renkutuksiansa parempana pit?en".?Se on Suomen Karjalassa, jossa n?it? lauluja nykyaikoina enimm?sti lauletaan, ja mainittavimmia siin? kohdassa ovat Lieksan, Ilomantsin, Kiteen, Tohmaj?rven, Sortavalan, Jaakkiman ja Kurkijoen pit?j?t. Kolmannessa kirjassa l?ytyvi? virsilauluja taasen enemmin lauletaan Ven?j?n, kun Suomen Karjalassa, ehk? kyll? kumpasessaki, eik? aina erivirsi?, vaan yksi?ki. Savosta on jo enin osa kadonnut niin lauluista, kun virsist?, kuitenki viel? siksi j?lkimuistoa niist? ollen, ett? helposti n?hd??n, niiden siell?ki ennen muinaan tutumpia olleen. Pohjanmaalta, H?meest? ja muilta paikoilta Suomessa niit? en?? tuskin muistoksikaan entisest? olostansa tavataan. Laulu kyll? ei ole h?vinnyt, ei Savosta, eik? muualta Suomessa, vaan on muuttunut, joko hengellisiksi virsiksi eli maallisiksi toisenlaatuisiksi. Hengellisi? virsi? laulellaan, paitsi lukemattomia arkkiviisuja, vanhassa ja uusissa virsikirjoissa, Sionin virsiss?, Achreniuksen juhlavirsiss? ja muissa kirjoissa. Ne ovat kaikki pr?nt?tyit?, ja sen tarvitsevatki olla, sill? niit? olisi muuten vaikiampi muistaa, kun kansanlauluja, koska kieli ja ajatukset niiss? tavallisesti eiv?t ole selvi?, vaan enemmin eli v?hemmin sekavia kumpasetki.--Maallisia nykyisemm?n ajan lauluja on usiammasta laadusta. Rantamailla ja H?meess? niit? osittain k??nnet??n ruotsista, osittain tehd??n uusia, vaan ruotsin mukaan, taikka muuten entisest? Suomen laulusta poikkeavaisesti. Muutamia niist? tavataan jo ulommaksiki Savoon ja Karjalaan levenneen?, joissa my?s itsiss?ki toisinaan uusia lauluja sihen laatuun ilmautuu. Ne ovat enimm?sti pr?ntt??m?tt?mi? monilla erin?isill? nuoteillansa. Syntym?paikoillani etel? Suomessa tuli viimeist?ki joka viides vuosi uusia lauluja entisten siaan. Entisi? uusien ilmautessa ruvettiin vanhantapaisina pit?m??n ja saivat unohtua. Niille uusille tuli pian sama vuoro eteen. Ainoastaan muutamia, joko aineensa eli nuottinsa t?hden, muisteltiin kauemmin. Pit?j?n suutarit, r??t?lit, sep?t, nikkarit ja muut mestarusmiehet olivat niiden levitt?ji?, usein tekij?it?ki. N?ytteeksi panemma t?h?n muutamia semmoisia lauluja. Joka tahtoo, niist? my?s saapi tilaisuuden tutkia Suomen nykyaikoina vallan ottavata laulua entisen rinnalla ja oman mielens? mukaan parahiten arvella kummanki somuudesta ja muista etuisuuksista.
1. Kreivin syliss? istunut.
Min? seisoin korkialla vuorella,
Viheri?isess? laksossa;?N?in, n?in min? laivan seilaavan,
Kolme kreivi? laivalla.
He laskivat laivan rannalle,
K?vit maallen astumaan;?Ja se nuorempi kreiveist? kaikista
Tuli minua kihlaamaan.
H?n otti sormuksen sormestaan,
Ja se oli kultainen.?"Katsos nyt, minun piikani ihana,
Sin? saat t?m?n sormuksen."?"En ota min? ouoilta sormusta;
Mua kielsi mun ?itini."--?"Ota pois, pane sormus sormeesi,
Sit? ei n?e ?itisi!"
"Mihin panen min? nyt t?m?n sormuksen,
Ettei minun ?itini n???--?"Sano: laksossa tuolla kun k?velin,
T?m?n sormuksen l?ysin m?."
"El? neuo sa minua valehtelemaan,
Sen ?itini ymm?rt??;?Paljo parempi on minun sanoa:
Olin nuoren kreivin syliss?."
Ja se ilta oli l?mmin, ihana,
Ja linnut ne lauloivat,?Keto allansa kaunis ja vihanta,
Kukat keolla kasvoivat.
Likka istui kreivins? syliss?,
Moni muistui mielehen;?Y? joutui ja p?iv? oli laskenut,
H?n nukkui kreivin vierehen.--
Aamulla koska likka her?si,
H?n oli ihan yksin??n;?Pois oli laiva l?htenyt rannalta,
Pois kreiviki vierest??n.
"Voi, voi mua vaivaista piikaa!
Kuinka onneton nyt min? lien;?Ota pois meri, vie t?m? sormuski,
Mit? t?ll? m? k?ess?ni teen."
"Nyt n?en m? sen ehk? my?h??n,
Ett? muita h?n rakasti,?Minun j?tti surussani itkem??n,
Ja viekkaasti vietteli."
2. Petetty nuorukainen.
Nuori mies kihlasi morsiamen,
Otti oman kullan,?Meni sitte vieraille maille,
Lupasi pian tulla--.
Oli h?n siell? vuotta kaksi,
Oli kolme vuotta;?Kulta luuli kuolleheksi,
Tainnut ei en?? outtaa.
Nuori mies tuli vierailta mailta,
Tuli h?n kotiansa,?Meni kultansa kartanohon,
Tervehti kultoansa.
Nuori mies tuli vierailta mailta,
Meni kultansa luoksi;?Kulta se tuosta valjeni
Ja ve'et silmist? juoksi.
"Miksis kultani valjenit,
Et ole niinkun muinen?"--?"T?ytyip? minun valjeta,
Kun minull' on kulta toinen."
"Toiseen olen vihittyn?,
Kihlat toiselta saanut;?Toinen minua toivotteli,
Toisen kanss' olen maannut."
Kulta se tuosta surkutteli,
Paniin pahoillensa,?Erokirjan kiijotti
Ja antoi kullallensa.--
"Kirjan nyt min? kirjotin
Ja annan sinulle t?ss?;?Et nyt kauan enempi
Mua n?e maalimassa."
Veti h?n miekan ter?v?n
Ja painoi itsens? l?pi;?Veri l?hti vuotamaan,
Kun v?kev? virta k?ypi.
T?st? mahtaa jokahinen
Panna mielehens?,?Kuin se tekee pahasti,
Joka pett?? yst?v?ns?.
3. Morsiamen kuolo.
Illalla istuttiin istumella,
Murehest' ei mit?n? tietty;?Va rallalla ra, va ralla ralla ra,
Murehst' ei mit?n? tietty.
Nuori mies sai sitte kirjasen,
Ett' oli kultansa sairas;?Va rahalla ra j. n. e.
K?vi h?n sitte kammariin,
Puki siell? parahimmat vaatteet.
Meni h?n sitte tallihin,
Siell' oli valkia ruuna.
Otti h?n kultaisen satulan,
Hopiaisten solkien kanssa.
Satuloitsi valkian ruunansa,
Sitoi ne hopiaiset solet.
L?ksi h?n sitte ajamaan,
Ajoi seitsem?n peninkuormaa,
Yhten? kauniina kes?isen? y?n?,
Kun moni makiasti nukkuu.
Tuli h?n viheri?h?n lehtohon,
Kuuli kun lintuset lauloi.
"Mit? te linnut niin suruisesti
T??ll? nyt lauleletta?"--
"Sit?p? linnut me suruisesti
T??ll? nyt laulelemma:
Sairas on nuoren miehen morsian,
Kohta jo kuollaki taisi."
Ajoi h?n v?h?n matkaa etemm?,
Kuuli h?n kellojen soivan.
Kysyi h?n kellon soittajalta:
"Kellenp? kelloja soitat?"--
"Kuollut on nuoren miehen morsian;
Sillen m? kelloja soitan."
Ajoi h?n v?h?n matkaa etemm?,
N?ki hautoa kaivettavan.
Kysyi h?n hauan kaivajalta:
"Kellenp? hautoa kaivat?"--
"Kuollut on nuoren miehen morsian;
Sillen m? hautoa kaivan."
Ajoi h?n v?h?n matkaa etemm?,
Tuli appensa kartanohon.
N?ki h?n ruumiin liinattuna
Makaavan lautojen p??ll?.
Ne posket ennen ruusunpunaiset
Olivat nyt valkia kun liina.
Katseli kalvehia kasvoja,
Ja valkehia poskia kanssa.--
"Ne oli ennen ruusunpunaiset,
Nyt ovat ne valkia kun liina."
Rupesi h?n sitte itkem?h?n,
Itki seitsem?n vuorokautta.
Seitsem?n vuorokautta itketty?
Kuoli h?n kaheksannella.
Kuollut se sitte hauattihin
Kuollehen morsiamen viereen.
Siell? he lepe?v?t vierekk??,
Her??v?t taivaassa kerran;?Va rallalla ra, va ralla ralla ra,
Her??v?t taivaassa kerran.
4. Velisurmaaja.
"Mist?s tulet, kustas tulet,
Poikani iloinen?"--?"Meren rannalta, meren rannalta,
?itini kultainen."
"Mit? sielt? tekem?st?,
Poikani iloinen?"--?"Hevostani juottamasta,
?itini kultainen."
"Mist' on selk?si saveen tullut,
Poikani iloinen?"--?"Hevonen huiskasi h?nn?ll?ns?,
?itini