Kanteletar | Page 3

puulle py?riv?lle?224. Itken kurja kulkuani?225. Kun oisin kuollut kuusi?isn??226. Min? pyy pes?t?n lintu?227. Sinnes nyt pihani pitk?t?228. Kului kultainen ik?ni?229. V?ki herttainen v?heni?230. Pah' oli orjana ele??231. Olut vieri kun vetehen?232. Ei nyt paista palmikkoni?233. Nyt on tullut turmiolle?234. Olin ennen otramaana
III. Poikien lauluja
Tansseissa ja muissa tiloissa?235. Jos ma lauluille las'eme?236. K?ynti roualassa?237. T?ytyyk? t?t? tupoa?238. Soita'pas soria likka?239. T?m' on iltoja iloisin?240. Miksi juot joesta vett?
Naimatuumissa?241. Rikas kosija?242. Kelt? m? kysyn tyt?rt??243. Monimorsiamellinen?244. Potra on poikana ele??245. Oisi mulla vallan miekka?246. Kun saisin Savosta naia?247. Katumoiksi nainen kaunis?248. Lempo leskelle menevi?249. Mie valitsen varrellani
Osattomana?250. Mik? kumma kummitseksen?251. K?yh? kynt?poika?252. Elettihin meill? ennen
Pahasti eletty??253. Rahansa menett?nyt?254. Pahasti maannut?255. Neitt? tavotteleva?256. Pahasti ?itsinyt
Sorrettuna?257. Akat sanovat?258. Pahin omalla maalla?259. Koti toivo kuolleheksi?260. Usiassa y?t? ollut
Morsiamesta j??ty??261. Jo on maattu marjaseni?262. Anastettu armahani
Ko'ista erotessa?263. Pois tulee pojalle l?ht??264. Kun t?m? kave katovi?265. Soria sotainen tauti
Vierailla mailla?266. Tiet?m?t?n kuolo?267. Ik?v? tuletteleksen?268. Liuoin soita, liuoin maita
IV. Miesten lauluja
Laulellessa?269. Kalle ty?lle tempoamma?270. Joko laululle l?hemm??271. Mit? laulamma lajia?272. Laula, laula veitoseni?273. En joua laulamahan?274. Soisin p?iv?t soitettavan?275. Suu ei laula suuruksitta?276. Kunpa palkka pantaisi?277. Siit? sinne tie menevi?278. Noita laulan, joita taian?279. Lapset t?ss? laulelevat?280. Omat on virret oppimani?281. Tuonko virteni vilusta?282. Kaksi laulajata?283. Kilvan laulajat?284. Mi mei?t ko'olle saattoi?285. Mist' on viina synnytetty?286. Miks' et pysty miehen p??h?n?287. Hoi on, hoi on huolta paljo?288. Nyt on kaikki kallistunna?289. Laulan taskuni tavoilta?290. Sikuna minun seotti?291. Selv?ksi tekeyminen?292. Oluett' ei ollenkana
Sananalaisna?293. Enm? lurjus liene'k?n??294. Sanotahan, soimatahan?295. En min? kysy kyl?st?
Huolissa?296. Laulan ilman lainehilta?297. Laulan hoikka huolissani
V?h?onnisena?298. Muut ja min??299. Tiirin, liirin, tengan l?ysin?300. Sep? vasta kullan kulta?301. Hepo huono, akka tiine?302. Jo nousen nokinen poika?303. Luulin lumpehen pit?v?n
Vierailla mailla?304. L?hin Pietarin pihoille?305. Joko minua noiat noitui
Eritiloissa?306. Kuolema kovinta ty?t??307. Kun kolotin koivun latvan?308. Kolm' on miehell? pahoa
Pahanaisellisna.?309. Eroon torat?310. T?ytyi ruupuhun ruveta?311. Nain vihaisen, toin toraisen?312. Ei ole puuru ruunan syyt??313. Syrjin s?i, selin makasi?314. Hauki sy?pi sammakonki?315. Vanha sai valitun piian?316. Kun oisi vaimo vaihtamoina?317. Tulin turkka naineheksi
Entisi? muistellessa?318. Sivu k?yv?t, kanta v?lkkyi?319. Tulin vanhaksi varahin?320. Ajoin konstisti kotihin?321. Pah' oli Virossa orjan?322. Pakolaisen matka
Sota-aikoina?323. Varjele Jumala soasta?324. On nyt miest? miekan alla?325. Koti luuli kuolleheksi?326. Yks' on p?iv? miehen p??t??327. Tuo kerta rajalle rauha?328. Kiitos rauhasta
Mets?st?ess??329. Ota mets? miehiksesi?330. Mieli menn? metsolahan?331. Mielly mets? miehi'ini?332. Rakenteleminen?333. Mets?n kuninkaalle?334. Mielikki ja Kuurikki?335. Mielikki mets?n em?nt??336. Mets?n tytt? mieli neito?337. Pohjan tytt?, viljaneiti?338. Tellervo Tapion neiti?339. Ukko kultainen kuningas?340. Penu pieni koiraseni?341. Ku on koirani kokenut?342. Koira haukkuvi havuja?343. Etsittelen eukkoani?344. Tule kullan muuttelohon?345. Mik? mieli, mik? muutos?346. Itken osattomuutta?347. Matala on mahti mulla?348. Ik?v? er?t?n ilta?349. Anna ainoinen Jumala?350. Ell?s panko pahaksi?351. Suostu mets? suoloihini?352. J?niksen vivulla?353. Oravan pyyt?j??354. Linnustaja
KOLMAS KIRJA?Alkulause?Virsi-Lauluja
I. Muinais-uskoisia
1. Suomettaren kosijat
2. Lyylikin hiihanta
3. Katrin parannus
4. Viron orja ja is?nt?
5. Mataleenan vesimatka
6. Neitsy Maarian virsi
II. Historiallisia?7. Piispa Heinrikin surma?8. Elinan surma?9. Inkerin sulhot?10. Wiipurin linnan h?vitys?11. Puntuksen sota?12. Kaarlon sota?13. Turusen neiti?14. Anterun surma?15. Riion poika?16. Hannus Pannus?17. Marketta ja Anterus?18. Kiikan lapset?19. Tuiretuisen lapset?20. Vienan neiet?21. Kalevalan neiti?22. Neien rosvo?23. Veenkantaja Anni?24. Kojosen poika?25. Joukosen nainen?26. Lunastettava neiti?27. Lunastettava neiti (toisin)?28. Neiti lepetiss??29. Kolmet kosijat?30. Kullervon sotaan l?ht??31. Neien hanhi
III. Tarusekaisia?32. Kestin lahja?33. V?h?toivottu sulho?34. Katri neito?35. Saaren neito?36. Meren kylpij??37. Helka paimenessa?38. Meren kosijat?39. Aholla itkij??40. Pahasulhollinen?41. Sairastaja neiti?42. Marjatiell? kaonnut?43. Hukkunut veli?44. Kankahan kutoja?45. Katrin kosijat?46. Nimitett?v? poika?47. Rangastava sulho?48. ?k?inen sulho?49. Sulhonsa kylvett?j??50. Sulhon valitsija?51. Kukkien tarves?52. Neiti omenapuussa?53. Kaonnut poika?54. Suen vivulla k?ynyt?55. Wirossa posija?56. Kosissa k?ynyt?57. Konnun tyt?r?58. Vaimon saanut?59. Viisastunut?60. Hiiht?j? surma
VAIKEAMPAIN SANAIN LUETTELU?ALAVIITTEET
ENSIM?INEN KIRJA
En tie? tekij?t?ni,?Enk? tarkoin saajoani;?Liek? telkk? tielle tehny?Sorsa suolle suorittanut,?Tavi rannalle takonut,?Koskelo kiven kolohon.
ALKULAUSE
Hamasta ylimuistoisista ajoista ovat kaikki kansat maailmassa rakastaneet soittoa, laulua ja runoelmata. Soitto ja laulu ihmisell? ovat ik?skun toinen pyhempi kieli, jolla itsellens? eli muille haastelee erin?isi? halujansa ja mielens? vaikutuksia; jolla paremmin, kun t?ll? tavallisella, jokap?iv?isell? kielell?, ilmottaa ilonsa ja riemunsa, surunsa ja huolensa, onnensa ja tyytyv?isyytens?, toivonsa ja kaipuunsa, leponsa, rauhansa ja muun olentonsa. Ajatukset itsest?ns? semmoisissa tiloissa olisivat sulinta soittoa ja kauniinta laulua, jos taittaisiin havata ja pysyv??n muotoon kuvata. Mutta t?m? kuvaanta ei taida tapahtua, paitsi ??nen ja sanan kautta, puuttuvaisesti, niinkun kaikenlainen muuki kuvaus maailmassa. Kotikielell? huokiasti kerromma joka asian paikallensa, mutta vierailla, v?hemmin tutuilla kielill? puutumma usein sanoja tavottelemaan ja asia j??pi kertomatta. Niin on se ??nen ja sananki kanssa mielen ja ajatusten asioita kertoessansa; usein puuttuvat kesken, eiv?tk? saa ilmotetuksi, ei kaikkia osotetuksi, mit? tahtoisivat. Mutta parempaa ja t?ydellisemp?? kuvausmuotoa ei saadessa t?ytyy mielen ja ajatusten tyyty? ??neen ja sanaan, taivutellen niit? mahdollisuutta my?ten milloin soitoksi ja lauluksi, milloin muuksi kerrontalaaduksi.
Jos joku kysyisi soiton ja laulun syntyaikaa, niin emme taitaisi juuri erehty?, jos vastaisimma niiden synnyn ei paljo my?h?semm?n koko ihmissuvun syntyaikoja olevan. Sill? jo ensim?isill? ihmisill? oli samoja syit?, kun meill?ki, soittoon ja lauluun. Ensim?inen laulu kuitenki mahtoi paremmin olla jotai ??nellist? hymin?t?, kun sanallista laulantoa. Lapsi ennen puhumaan tottumistansa kokee sanattomalla ??nell? mielens? ilmottaa, ja ensim?ist? laulua pid?mm?, ei t?ysikasvaneena, vaan lapsena, syntyneen. T?st? lapsuudestansa kasvoi se