Kalevalan Avain | Page 9

suomalaisten viisaus t?ss? kysymyksess?? Tiesiv?tk? he Logoksesta ja h?nen kolmiyhteydest??n? Mit? Kalevala meille t?ss? suhteessa opettaa?
Logoksen kolminaisuus ilmenee h?nen toiminnassaan. Katsokaamme siis, mit? Kalevala opettaa maailman luomisesta ja sen t?ydelliseksi saattamisesta eli ?jumalan pelastusty?st??, kuten kristillinen teologia sanoo.

7
?NEITSEEST? SYNTYNYT?.
Jos ensin otamme jumalallisen kolminaisuuden merkityksess? tajunta, aine ja n?iden synnytt?m? muoto eli maailma, n?emme, ett? Kalevala luomiskertomuksessaan antaa paikkansa n?ille kolmelle tekij?lle. Luomiskertomus on t?ll?in kertomus V?in?m?isen synnyst?, kuten R. Engelberg aivan oikein huomauttaa[14], vaikkakin toisessa mieless?, ja meid?n tulee yksinomaan pit?? silm?ll? t?t? merkkitapahtumaa, sill? V?in?m?inen edustaa t?ss? ilmennytt? el?m?? eli maailmaa.
Molemmissa Kalevala-laitoksissa mainitaan V?in?m?isen emo, vanhassa ohimennen, uudessa seikkaper?isesti, mutta vanhassa ei mainita mit??n V?in?m?isen is?st?, joka uuden Kalevalan mukaan on tuuli. T?ss? meill? nyt on alkuper?inen kolminaisuus: tuuli is?n?, Ilmatar ?itin? ja V?in?m?inen poikana. Tuuli kuvaa tajuntaa eli henke?, Ilmatar eli ?veen emonen? ainetta ja V?in?m?inen kuten sanottu maailmaa, ja koko kuvaus tuo mieleemme jehovistisen kosmogonian Mooseksen 1 kirjan alussa, jonka mukaan ?jumalan henki liikkui vetten p??ll??:
Tuli suuri tuulen puuska, I?st? vihainen ilma, Meren kuohuille kohotti, Lainehille laikahutti. Tuuli neitt? tuuitteli, Aalto impe? ajeli Ymp?ri sel?n sinisen, Lakkip?ien lainehien; Tuuli tuuli kohtuiseksi, Meri paksuksi panevi.
Kun sitten V?in?m?isen ?iti synnytystuskissaan k??ntyy Ukko Ylijumalan puoleen apua rukoillen, on t?m? aivan kuin viittaus siihen, ett? kaikkien luovien voimien ja kaikkien tajullisten olentojen takana on salainen jumaluus, josta ei sen enemp?? Kalevalassa puhuta.
Prof. Krohn ja h?nen koulunsa selitt?? kyll? mit?tt?m?ksi koko luomisrunon ja V?in?m?isen syntymisen, l?yt?en sen alkuper?isi? aineksia tautien syntyrunoista, kiikkulauluista ja ties mist?.[15] T?m? saattaa olla muodollisesti oikein--en kykene asiaa arvostelemaan,--mutta ei koske runon henke?. Runon hengess? ilmenee niin selv? alkuper?inen mysteriokuva, ettei se voi olla mink??n sattuman aiheuttama. Ja koko t?ss? kuvauksessa on piirre, joka selv?sti todistaa runon hengen olevan tiedon mystillisist? maailmoista kotoisin.
Kun hieman tarkemmin ajattelemme t?t? maailmanluomiskertomuksissa ilmenev?? kolminaisuutta, huomaamme, ett? ?pojan? selitt?minen maailmaksi on liian ylimalkainen ja pintapuolinen. Tajunnan ja aineen yhtymisest? ei muitta mutkitta synny maailma. Hengen ??rett?myys ja aineellisen rajotuksen mahdollisuus yhtyv?t siin? niin sanoaksemme yksil?llisess? tajunnassa, jota kutsutaan luojaksi eli Logokseksi. Alkuper?inen kolminaisuus ei niin muodoin ole tajunta, aine ja maailma, vaan tajunta, aine ja ilmennyt luoja, joka taas puolestaan on maailman alku ja perusta.
Aivan oikein ?poikaa? sent?hden kuvataan el?v?ksi personallisuudeksi, V?in?m?iseksi, joka vuorostaan maailman luo. V?in?m?inen on se ?suuri ihminen?, Adam Kadmon, Makroprosoopos (?suuret kasvot?), jonka ?kuvaksi? ihminen on luotu; h?n on se maailmanj?rki eli Logos, jonka mietiskelyn ja laulun tuote ilmennyt kosmos on. Uusi Kalevala antaa V?in?m?isen astua ulos emonsa kohdusta vasta maailman luomisen j?lkeen, mutta vanha Kalevala, jonka mukaan V?in?m?inen ensin on syntynyt ja sitten ottaa osaa maailman luomiseen, pysyttelee t?lt? kannalta katsoen l?hemp?n? alkuper?ist? mysteriokuvaa.[16]
Se piirre, joka nyt t?ss? kuvauksessa on todistusvoimaisin, on V?in?m?isen ?idin neitseellisyys ja h?nen muodollinen is?tt?myytens?. ?iti n?et kuvataan el?v?ksi personalliseksi olennoksi, jota vastoin ?tuuli? samoinkuin ?pyh? henki? tekee aivan abstraktisen vaikutuksen. Mahtavat ovat Kalevalan kuvauksen alkusanat:
Yksin meill? y?t tulevat, Yksin p?iv?t valkeavat, Yksin syntyi V?in?m?inen...
Prof. Krohn v?itt??, ett? kaksi ensim?ist? s?ett? ovat muualta otetut ja ett? kolmas s?e on L?nnrotin lis??m?.[17] Olkoon. L?nnrot on silloin menetellyt kuin todellinen runolaulaja, kuin tiet?j? ainakin. H?nen inspiratsioninsa--koska tuskin saanemme puhua h?nen tiedostaan--osui oikeaan. H?n kuvasi noilla s?keill? ?jumalan ainokaisen, s.o. yksisyntyisen (_monogenees_) pojan? syntymist?. Niiss? kuuluvasti kaikuu vanha mysterioruno Logoksen synnyst?, joka tapahtuu ?yksin? sek? siin? merkityksess?, ett? h?n ajan alussa on ensim?inen ja ainoa ilmennys, ett? siin?kin merkityksess?, ett? h?n on syntynyt yliluonnollisella tavalla yksin ?idist?.
Krohnin koulun v?ite, ett? Kalevalan kertomus V?in?m?isen neitseellisest? ?idist? on laina kristinuskosta, on etsitty ja turha, sill? vanhoissa uskonnoissa tapaamme aina t?m?n mysterioista polveutuvan k?sityksen neitsytsyntym?st?.
Osiris Egyptiss? oli syntynyt taivaallisesta ?idist?, neitseest?, jonka nimi oli Neith, ja Horus samaten oli Isis-neitseen poika. Babylonissa Eridun aurinkojumala Tammuz oli jumalatar Ean ?ainoa poika?; Ean toisintonimen? esiintyy Ishtar, Astarte, Mylitta. Persiassa Zoroaster oli siinnyt jumalallisen j?rjen s?teest?, ja h?nen ?itins? oli neitsyt. Vanhassa Meksikossa Quetzalcoatl niinik??n oli syntynyt neitsyt Chimalmasta ja Yucatanissa vapahtajana palvottu Bacab neitsyt Chiribiriaasta; sama oli laita aztekilaisen aurinkojumalan Huitzilipochtlin. Indiassa Krishnan ?iti Deevaki oli neitsyt ja samoin Gautama Buddhan ?iti Maajaa, niinkuin my?s Jeesus Kristus oli syntyisin neitsyt Maariasta. Tietysti n?m? kertomukset ovat puhtaita legendoja ilman vastinetta todellisuudessa kun on kysymys historiallisista henkil?ist?, mutta kun henkil?iden nimet seisovat symboleina, jumalallisten voimien edustajina, silloin neitsytsyntym? on kuvaava ja runollinen esitys mahtavasta henkimaailman tosiseikasta. Onhan Kristus kristillisess? teologiassa my?s sama kuin Logos eli Sana, jonka kautta maailma luotiin. Samaten Krishnaa Indiassa pidet??n toisen jumalpersonan Vishnun avataarana eli ruumistumana ja kutsutaan Hariksi, s.o. (syntien) poistajaksi. H?nen ?itins? Deevaki puhuttelee h?nt? sanoilla ?sin? jumalien jumala, joka olet kaikki kaikessa?. Egyptiss? Osirista ja Horusta kutsuttiin ?kuninkaitten kuninkaaksi? ja ?herrojen herraksi?, Osirista my?s ?koko maan herraksi?. Historiallisena henkil?n? V?in?m?inen tietysti oli syntynyt ihmisten tavalla, mutta V?in?m?inen jumalana ja aurinkologoksena oli ilman korean immen poika.

8.
LUOMISTY?.
Tieteelliselt? taholta on tapana sanoa, ett? siihen saakka kun Kant rupesi luonnontieteellisill? perusteilla pohtimaan maailmansynty?, nojattiin t?t? kysymyst? selitett?ess? ainoastaan filosofisiin spekulatsioneihin eli arveluihin. Mutta kun ranskalainen t?htitieteilij? Laplace viime vuosisadan alussa oli