Kalevalan Avain

蹔
Kalevalan Avain

The Project Gutenberg EBook of Kalevalan Avain, by Pekka Ervast This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Kalevalan Avain
Author: Pekka Ervast
Release Date: May 25, 2004 [EBook #12432]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KALEVALAN AVAIN ***

Produced by Sami Sieranoja and Tapio Riikonen

KALEVALAN AVAIN
Elias L?nnrotin muistolle
Kirjoittanut
PEKKA ERVAST
1916

SIS?LLYS
ALKUSANA
I KALEVALA PYH?N? KIRJANA
1 Mit? Kalevala on 2 Kalevala pyh?n? kirjana-- 3 Kalevalan avain
II KALEVALAN MYSTERIOTIETOA
4 Eik? muinaissuomalaisten uskonto ollut animismia? 5 Ihmisi? vaiko jumalia? 6 Pyh? kolminaisuus 7 ?Neitseest? syntynyt? 8 Luomisty? 9 Pelastusty? 10 Lemmink?isvoimat 11 Lemmink?inen--Kristus 12 Ilmarisvoimat 13 Ilmarinen, tuli ja rauta 14 Ilmarinen ja Sampo 15 J?lleensyntyminen 16 Tuonelan tuvilla 17 V?in?m?isen soitto
III KALEVALAN SIS?IST? SIVEYSOPPIA
18 Tiedon tie 19 Joukahainen 20 Aino 21 Lemmink?inen 22 Ilmarinen 23 Ansioty?t 24 Tuonelan joutsen 25 Pohjolan h??t 26 Kultainen neito 27 Pohjan neidon nuorempi sisar 28 Hengen miekka 29 Venematka 30 Kanteleen soitto 31 Sammon ry?st? 32 Viimeiset ep?ilykset 33 Viimeinen taistelu
IV KALEVALAN MAGIAA
34 Mit? magialla t?ss? tarkoitamme 35 Ennen ja nyt: kaksi ihmistyyppi? 36 Atlantalaista magiaa Kalevalassa 37 Aikojen vaihteessa 38 V?in?m?inen ja Aino 39 Marjatta 40 Marjatan poika Ja V?in?m?inen
V V?IN?M?ISEN PALUU
41 V?in?m?inen ja Suomen kansa
ALAVIITTEET

ALKUSANA.
T?m? kirja puolustaa ja kunnioittaa kaikkea sit? Kalevalassa, jota nykyaikainen sivistyksemme enimm?kseen pit?? tuulesta temmattuna: sen satuja, sen ihmeit?, sen liiotteluja, sen luonnottomuuksia, ja lukija havaitsee ensi rivilt?, ett? kirjan tekij? on tosissaan.
Tuntien oman v?h?p?t?isyytens? niiden oppineiden rinnalla, jotka ovat Kalevalaa tutkineet ja selitt?neet, ei tekij? t?h?n ty?h?n olisi uskaltanut ryhty?, ellei h?nell? olisi vakaumus ja n?kemys siit?, ett? Kalevalan todellinen sis?lt? sittenkin on j??nyt oppineilta huomaamatta.
T?ll? sanallaan h?n ei suinkaan v?it?, ett? h?nen oma tietonsa Kalevalan todellisesta sis?ll?st? olisi tyhjent?v? tai erehtym?t?n; h?nen k?sityksens? on ep?ilem?tt? sek? vaillinainen ett? korjauksia kaipaava, mutta oikein ymm?rrettyn? se avaa uusia uria vastaiselle tutkimukselle. Ja koska tekij? ei tunne--paitsi H.P. Blavatskyn viittauksia ?Salaisessa Opissa? ja er??ss? aikakauskirja-artikkelissa ?Kalevala, suomalaisten kansalliseepos?, joka on suomeksi julkaistu Tiet?j?ss? 1909--muita t?m?nlaatuisia kokeita kuin Martti Humun (M. Ramstedtin) broshyyrin ?Kalevalan sis?inen perint??, joka oli ylimalkaista ja johdannollista laatua, Herman Hellnerin kirjotuksen ?Kalevala ett teosofiskt diktv?rk?, joka on painettu Teosofisk Tidskrift'iss? 1904, ja Rudolf Steinerin Helsingiss? huhtikuun 9 p:n? 1912 pit?m?n esitelm?n ?Das Wesen nationaler Epen mit speziellem Hinweis auf Kalevala?, painettu manuskriptina samana vuonna, rohkenee h?n toivoa, ett? t?t? h?nen tutkielmaansa otettaisiin vastaan edes johonkin m??rin sill? anteeksi antavalla suopeudella, jota yleens? ensim?iselle yritykselle suodaan. Jos kohtalo my?nt??, toivoo tekij? saavansa tulevissa tutkimuksissa laajemmin ja seikkaper?isemmin syventy? moniin suomalaista salatiedett? koskeviin aineihin, joita h?n t?ss? on vain alustavasti kosketellut.
Sill?, kuten Kalevala sanoo:
Ei sanat salahan joua, Eik? luottehet lovehen, Mahti ei joua maan rakohon, Vaikka mahtajat menev?t.
Sammatissa elokuulla 1916. Tekij?.

I.
KALEVALA PYH?N? KIRJANA.
Ilman seitsenhaaraisen symbologian apua ei mit??n vanhaa pyh?? kirjaa voida oikein ymm?rt??. Symbologia on tutkittava jokaiselta puoleltaan, sill? jokaisella kansalla oli omintakeinen ilmaisutapansa.
H.P. Blavatsky.

1.
MIT? KALEVALA ON?
Kysymykseen, mit? Kalevala on, tulemme t?ss? kirjassa vastaamaan tavalla, joka luultavasti on outo ja uusi useimmille lukijoille. Tulemme heti esitt?m??n Kalevalasta, sen synnyst? ja sis?isest? arvosta mielipiteen, joka h?mm?stytt?? sek? oppinutta ett? oppimatonta lukijaa. Tulemme sitten kirjassamme pitkin matkaa selvitt?m??n ja puolustamaan mielipidett?mme, ja j?t?mme hyv?ntahtoisen lukijan arvosteltavaksi, onnistuuko meid?n vakuuttaa h?nt? sen oikeudesta vai j??k? h?n yh? ihmettelem??n ja kukaties paheksumaan ylen outoa kantaamme.
Ennenkuin annamme oman vastauksemme kysymykseen, mit? Kalevala on, tahdomme parilla sanalla muistuttaa lukijan mieleen, mit? meill? yleens? on Kalevalasta arveltu ja mik? tieteellisten tutkijain kanta kysymyksess? on.
Kalevalan suuri ?esille-uneksija? Elias L?nnrot uskoi, ett? Kalevalassa kuvastui esi-is?imme muinainen permalainen sivistys. Sen runoista astui el?v?n? esiin kuva Suomen kansan menneisyydest?, t?m?n kansan uskonnosta ja el?mistavoista, sen pyrkimyksist?, ihanteista ja sankareista. L?nnrotin usko tarttui toisiin: Kalevalaa alettiin pit?? l?hteen? Suomen kansan muinaisuuden tutkimiselle sek? kotona ett? ulkomailla. Kalevalan mukana levisi ymp?ri sivistyneen maailman Suomen kansasta maine ja kaikkialla alettiin huomata, ett? tuolla kaukana Pohjolassa asuu pieni korpikansa, joka on luonut eepoksen, jommoisia on harvoja maailmassa. ?Mik? runollinen kansa?, kulki kuiskeena yli maiden ja mantereitten, ?mik? menneisyys sill? on takanaan! Miss? onkaan sen historia! Sankarien ja tiet?j?in kansa!?
T?m? valtava innostus her?tti Suomen kansan vuosisataisesta unestaan. Suomalaiset tunsivat itsens? yhten?iseksi kansaksi, koska heill? oli yhteinen menneisyys ja tuon yhteisen menneisyyden mahtava muistomerkki. Kuinka luonnollista, ett? t?t? ensim?ist? uskonnollis-runollista her?ymyst? seurasi toinen, Snellmanin valtiollis-kielellinen. Suomen kansa oppi itsens? tuntemaan ja tiesi paikkansa maailman n?ytt?m?ll?. Aleksanteri I:sen profetalliset sanat olivat toteutuneet: Suomen kansa oli noussut kansakuntien joukkoon.
Nyt el?mme toisessa ajassa. Innostus on laimennut. Kalevala ei ole en??, mit? se oli ennen. Kyll? sit? pidet??n kansallisena eepoksena ja kyll? sit? kouluissa luetaan, mutta tieteellisell? taholla se on kadottanut p?tevyytens? historiallisena l?hdekirjana. Kalevalassa ei kuvastukaan vanha permalainen sivistys. L?nnrotin usko oli Suomen suuren Eliaan unelmaa vain.
Kalevalassa ei kerrota mist??n kadonneesta kulta-ajasta. Kalevala on runokokoelma. Se kertoo kansamme onnen haaveista, siit? kes?maasta, joka