se tuottaa minulle suuren ilon!!' Ja samassa te huudatte niin lujaa, ett? kaikki kuulevat: 'Viinuri! Viinuri! kaksi lasia v?kev?? lik??ri?!' Kun h?n sitten tuo teid?n daaminne takaisin, sanotte te ujostelematta: 'Suuresti kiitollinen! T?m? on ollut minulle suuri huvi ja min? olen rohjennut tilata t?nne kaksi lasia lik??ri?.' Saatte n?hd?, ett? h?n juo ne. Mutta ottaakseni toisen esimerkin. Otaksun, ett? te astutte johonkin kahvilaan tai muuhun ravintolaan ja siell? tulee joku porvari luoksenne, sanoen: ?Suokaa anteeksi, kunnioitettava herra, te ehk? ette ole tuttu t??ll?...?? Silloin te oikaisette vartalonne, pist?tte molemmat k?det housuntaskuihinne, asetutte h?nen eteens?, tirkist?tte h?nt? suoraan p?in silmi? ja sanotte suurellisesti: ?Mit?? Mit? te tarkoitatte? Ja...?
?Ptruu! ?sh! noh! Juhani!? huusi ukko Witt, ?pys?yt? v?h?n!?
?Mik? nyt?? kysyi Swart. ?Miksi pit?? h?nen pys?ytt????
?Min? luulen, ett? olen pudottanut tupakkakukkaroni?, sanoi Witt. ?Se oli minulla viel? aivan ?sken, ja nyt se on poissa.?
?Mutta mit? t?m? nyt on?? sanoi Swart. Sin? et lainkaan huolehdi tavaroistasi, vaan istut kuin unessa. Emme me t?ll? tavoin koskaan tule Strelitziin. Pid? toki tavarasi koossa ?l?k? torku. Hyp?tk?? alas?, sanoi h?n Kallelle ja Fritsille, ?ja l?htek?? hakemaan sit?.?
Vankkurit pys?htyiv?t, Kalle ja Frits hakivat tupakkakukkaroa, ja lukkari aikoi juuri jatkaa keskeytynytt? esitelm??ns? sek? antaa viel? muutamia hyvi? neuvoja, kun samassa nelj?n ruskean hevosen vet?m?t herrasvaunut ajoivat lent?v?? vauhtia heid?n ohitsensa. T?m? nyt itsess??n ei ollut mit??n erikoista, mutta varsat tuskin ehtiv?t n?hd? vaunut ja nelj? vierasta hevosta, ennenkuin py?r?yttiv?t h?nt?ns? ilmaan ja l?ksiv?t laukkaamaan niiden j?lkeen.
?Katsokaas varsoja--ptruu!? huusi Swart ja Juhani kiljui: ?Ptruu! Ptruu!?--itse ukko Wittkin rupesi huutamaan: ?Ptruu! Ptruu!?, mutta siit? ei ollut apua. Silloin ukko Witt ja ukko Swart hypp?siv?t alas vankkureista ja l?htiv?t juoksemaan varsojen j?lkeen. T?st? varsat eiv?t kuitenkaan v?litt?neet, vaan juoksivat kuin mehil?isparven ahdistamina. Juhani viskasi ohjakset lukkarille ja l?ksi h?nkin juoksemaan varsojen j?lkeen, ja niin he lensiv?t kaikki eteenp?in kuin tulta pakoon, sill?v?lin kun lukkari tyytyv?isesti muhoillen istui ev?skorien keskell? ja katseli kilpajuoksua. Mutta h?nen ilonsa ei tullut pitk?ik?iseksi. Tammat vankkurien edess? rupesivat herist?m??n korviansa, ja ennenkuin lukkari osasi aavistaakaan, ne jo karkasivat toisten j?lkeen. Nyt alkoi lukkarikin huutaa: ?Ptruu, so so, Liisa, noh!? Mutta pahaksi onneksi putosi h?nelt? toinen ohjas, ja tammat juoksivat nyt t?ytt? lentoa lukkarin hyppiess? ev?iden keskell? ja toisinaan kiljahtaessa: ?Ptruu, no, noh!?
Nyt kiitiv?t vankkurit Wittin ja Swartin ohi.
?Mik? lempo teihin nyt meni, lukkari?, huusivat he h?nelle, ?hulluko te olette?? mutta lukkari oli tarrannut kiinni vankkurien toisesta laidasta ja vastasi heikkenev?ll? ??nell?: ?No, noh ... ptruu, ptruu!?--siin? kaikki.
H?n pysyi *viel?* tasapainossa, kunnes ?kki?--*pratsh*!--vankkurit pahoin t?rsk?htiv?t--ja siell? nyt makasi lukkari ylisniskoin purossa, joka juoksi tien poikki.
* * * * *
Ukko Swart juosta l?tk?tteli voimainsa takaa ja saapui pian onnettomuuspaikalle. Hevoset seisoivat tyynin? alallaan ja vankkurit olivat tarttuneet sillankorvaan. Lukkari makasi alhaalla liejussa ja s?tkytteli koipiaan, ja n?ytti silt? kuin t?m? olisi ollut h?nelle syntyper?isten taipumusten toteuttamisesta johtunut suuri huvi. Ukko Witt tuli my?s paikalle ja katseli hetkisen t?t? s?tkyttely?. Sitten h?n p??tti l?hte? apua hakemaan ja tahtoi juosta oikoteitse pellon poikki. Onnellisesti h?n p??sikin yli aidan, mutta kun h?n oli kulkenut jonkun matkaa, osui polku orapihlajapensastoon. Polku oli kapea ja Witt oli leve?, ja kun h?n tahtoi tunkeutua pensaston l?pi, takertui h?n okaisiin. Ja kuta enemm?n h?n ponnisteli, sit? pahemmin h?n takertui. Kalle ja Frits tulivat nyt tupakkakukkaron etsinn?st?, n?kiv?t ukon pensastossa ja saivat h?net suurella vaivalla vedetyksi irti--ei juuri varsin kehuttavassa tilassa. Nyt saapui Juhanikin varsojen kanssa, ja kaikki oli taas kuin olla piti--paitsi lukkaria, joka yh? viel? lojui liejussa.
?Makaa sin? vain hiljaa alallasi!? sanoi s?ve?sti Swart, joka oli tarkastanut olivatko silat ja vankkurit vahingoittuneet ja ilokseen huomannut, ett? kaikki oli kunnossa.
?Makaa sin? vain hiljaa ja herke? potkimasta! Kyll? me sinut viel? yl?s ongimme.?
H?n sitoi korista vier?ht?neen makkarapalasen ohjaksen p??h?n painoksi ja heitti narun lukkarille:
?No, kuomaseni, pure nyt lujasti kiinni! Ja nyt vet?m??n, joka mies!?
Ja he vetiv?t ja kiskoivat.
?Pit?k?? kiinni!--Nyt saamme h?net!--Viel? kerta!--Ja viel?kin!... El?k??n! Nyt h?n on maalla!?
Voi hyv?nen aika, milt? lukkari n?ytti! H?nen ylpeytens? oli h?vinnyt j?ljett?miin, ja melkein samoin oli k?ynyt h?nen uusille nankinihousuilleen.
?Kas niin, serkkuseni?, puheli ukko Swart, ?vankkureihin emme teit? nyt voi ottaa, sill? te tuhrisitte meid?t kaikki pahanp?iv?isesti; paras kai on, ett? panemme teid?t ruohikkoon kuivamaan p?iv?npaisteessa.?
?Se ei k?y laatuun?, sanoi Witt, ?h?n voisi siten helposti kylmetty?. Ei, viruttakaamme ensin h?nest? lika purossa, h?nh?n on hattua my?ten ravassa ja n?ytt?? melkein suossa rypeneelt? karjulta, ja sill? aikaa saavat Kalle ja Frits pest? h?nen vaatteensa, sill? sellaisena kuin h?n nyt on, ei h?n voi n?ytt?yty? miss??n. Ja vaatteitten kuivaessa t?ytyy lukkarin ahkerasti liikkua t??ll? mets?ss?.--Mutta me muut kai sy?mme p?iv?llist?.
Ja niin tapahtui. Koko seurue istuutui ev?skorin ??reen pist?m??n makupaloja poskeensa, mutta lukkari-paran t?ytyi lymyt? er??n pensaan takana ja tyyty? siihen, ett? sai vain katsella herkkujen perikatoa. Ja kun h?n silloin t?ll?in tuli piilopaikastaan esille saadakseen jonkun palasen h?nkin, sanoi Swart,--sill? h?n oli pahanilkinen veitikka:
?Varokaa, tuolla taitaa juuri tulla joku!?
Ja silloin oli lukkari kuin poispuhallettu. Mutta pahinta oli, ett? t?ss? tiet erosivat toisistaan, lukkari ei uskaltanut
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.