Kahden talonpojan ulkomaan-matka | Page 5

avaraan maailmaan.
?Hei, seisahuttakaa?, huusi ukko Wunderlich pit?j?nvoudin h?kkiaidalta, ?py?r? l?htee irti!?
??lk?? vain hukatko lukkaria!? huusi pit?j?nvoudin Frits pellonaidalta.
Ja pit?j?nvouti itse huusi:
?Hyv?sti, hyv?sti! Sanokaa terveisi? paaville!?
Kun he ajoivat lukkarin puutarhan ohitse, n?kyi pieni valkoinen k?si vanhan seljapuun rungon ymp?rill?, ja kukkien ja lehvien lomasta n?kyiv?t punoittavat tyt?n kasvot. Siell? oli Dorotea.
H?n seisoi siin? katsellen heid?n j?lkeens?. Kyyneleet valuivat h?nen silmist?ns? poskille ja vier?htiv?t sielt? alas pienelle valkoiselle k?delle. Nyt vieriv?t vankkurit viimeisen talon ohitse, ja h?nen k?tens? viittasi viimeiset j??hyv?iset. H?nen syd?mens? tuntui olevan pakahtumaisillaan, ja h?n lankesi polvilleen vanhan seljapuun juurelle ja rukoili hartaasti Jumalaa. H?n rukoili sen puolesta, jota h?n rakasti enimm?n maailmassa, ja h?nen rukouksensa nousi kuin leivosen laulu yl?s taivasta kohti.
H?n palasi takaisin ty?ns? ??reen, mutta kaikki tuntui nyt niin vieraalta ja kummalliselta. Ompeliko h?n morsiuspukuaan vai k??rinliinojaan?
Mutta meid?n matkamiehemme ne ajoivat iloista vauhtia ulos kyl?st?.
Kun he tulivat er??seen tiehaaraan, sanoi ukko Witt:
?Juhani, ptruu, ptruu! Pys?yt? v?h?n! Min? luulen unhoittaneeni rahani kotiin.?
??h?, sanoi Juhani. ?Kuinka te nyt voittekaan olla niin ajattelematon? Kalle, juokse sin? kotia, mutta ?l? nahjustele!?
?Niin, tee se, Kalle!? sanoi Witt. ?Min? sanon sinulle miss? ne ovat. Katsos nyt. Kun sin? tulet kamariin, seisoo siin? kaappi, niinkuin tied?t, vasemmalla nurkassa, ikkunan vieress?. Siit? ei sinun tarvitse pit?? v?li?. Oikealla siit?, sein?n vieress?, on arkku. Sen saat my?s antaa olla, sill? rahat eiv?t ole siin?. Sitten menet sin? uunin luo, niin, siell? eiv?t rahat my?sk??n ole, mutta uunin juurelta vasemmalla puolella, v?h?n oikealle, jossa vanha Halli mielell??n makaa, ei j?rin paljon taaksep?in, sielt? nostat sin? yl?s kiven, ja kun olet nostanut sen, niin siin? alla on avain. Sen annat sin? sitten ?idille; h?n kyll? tiet??, miss? rahat ovat. No, ymm?rr?tk?s nyt??
?Kyll?, min? juoksen nyt?, sanoi Kalle.
?Odotas v?h?n?, kiiruhti ukko sanomaan, ?viel? sananen! Ellet sin? heti l?yt?isi avainta, niin ?l? huoli sit? kauan etsi?, vaan sano ?idille. H?n tiet??, miss? se on.?
?Kyll?, is??, sanoi Kalle, ja sitten h?n nosti takkinsa liepeet yl?s ja lensi kirjavana kuin tiklivarpunen rahoja noutamaan.
?Se Kalle se on sent??n reipas poika?, sanoi lukkari. ?Ly?np? vetoa, ett? h?n l?yt?? avaimen. Siit? pojasta teill? on iloa, ja niin kauniisti h?n osaa puhuakin, aivan kuin kirjasta lukisi.?
?Niin?, sanoi Swart. ?Se on aivan totta. Mutta minun tyhm? poikani istua k?k?tt?? vain kuin karhu tahi vanha kilipukki ja tuijottelee osaamatta suutaan avata, aivan kuin pit?j?nvoudin Mari.--No, p?ll?p??, mit? sin? nyt tuijotat? Vaikka min? sanoisin h?nelle senkin seitsem?n kertaa miss? Belgia on, ei h?n sittenk??n sit? tiet?isi.?
?Se ei olekaan niin helppoa?, sanoi lukkari, ?eip? sit? voi h?nelt? vaatiakaan. T??lt? Alt-Strelitziin h?n kyll? voisi osata, mutta sielt? ei osaaminen en?? olisi niink??n helppoa. Voin teille antaa ainoastaan sen neuvon, ett? ajatte aina oikealle. Jos ajaisitte vasemmalle, voisi sattua, ett? tulisitte suoraan Ven?j?lle.?
?Se olisi kamalaa?, sanoi ukko Swart.
?Taikka It?valtaan?, jatkoi lukkari, ?taikka Puolaan taikka kenties Taka-Pommeriin.?
?Mutta tied?ttek? tuon aivan varmasti, lukkari?? kysyi Swart.
?Olipa sekin kysymys?, sanoi lukkari pudistaen p??t?ns? ep?ilyksen johdosta. ?Te saatte asettaa minut mihin tahansa, te saatte sysipime?n? y?n? asettaa minut synkk??n korpeen, ja panenpa vaikka kuinka suuren vedon, ett? l?yd?n tien, kun minulla vain on kartta mukanani. Sit?h?n minun t?ytyy lapsillekin opettaa.?
?Jaa, jaa, Swart?, sanoi Witt. ?Luulenpa, ett? lukkari on oikeassa. Mutta sanokaapas, lukkari, tulemmeko me nyt matkustamaan laivallakin yli aavan veden??
??h, aina sin? hourit siit? vedest??, sanoi Swart n?rk?styneen?. ?Eilen et mist??n muusta puhunut. Miss? se aava vesi sitten olisi? Sen on vain se tyhm? reistraattori pannut sinun p??h?si. Mist?p? h?n t?llaisia seikkoja tuntisi.?
?Niin?, sanoi lukkari, ?jos Belgia olisi Amerikassa, mutta silloin te saisitte ajaa Br��ggen ohitse.?
Nyt tuli Kalle heng?styneen? takaisin.
?No, Kalle?, sanoi Witt, ?onko sinulla rahat?--Sanoiko ?iti muuten mit??n??
?Ei h?n mit??n sanonut?, vastasi Kalle.
?N?itk? sin? minun eukkoani?? kysyi Swart.
?Teill? oli koko porstua t?ynn? ihmisi?, ja ne juttelivat ja haukkuivat kuin rengaskoirat ja sanoivat, ett? te olitte vanha p?ll?, kun otitte Fritsin mukaanne.?
?Siit? min? en v?lit?. Aja, Juhani!?
Ja nyt sit? l?hdettiin eteenp?in ulos avaraan maailmaan, ensiksi l?pi mets?n.
?Niin?, sanoi lukkari, ?mit? minun taas pitik??n sanoa;--hauskaa sent??n on matkustella, eritt?inkin kun on kukkaro t?ysi. Nuorempana min? olin hyvin utelias ja min? kuljeksin ymp?ri maata. Ja hyvin minut otettiinkin vastaan, tulinpa minne tahansa, sill? tiet?k??s, min? olin uljas mies siihen aikaan, ja olin siev?n n?k?inen, ja se on p??asia. Min? ajoin silloin tavallisesti postivaunuissa ja pidin kauniita viiksi?, aivan kuin olisin kuulunut sotav?keen, ja olin helkkarin ylpe?.?
?Se on totta, se?, sanoi Witt, ?ja se on my?s parasta.?
?Niin, kyll? t?ytyy my?nt???, sanoi ukko Swart ukko Wittille, ?ett? ylpe? oli lukkari.?
Ja Swart t?n?si samalla Fritsi? niskaan.
?Sakramenskattu poika, etk?s tahdo istua suorassa!?
?Niin?, sanoi lukkari, ?tulee aina olla niin suora ja kankea kuin seiv?s, ja sit?paitsi teid?n tulee olla rohkea ja iloinen ja esiinty? uljaalla ryhdill?. Kun teit? kohteliaasti puhutellaan, tulee teid?n my?s olla kohtelias, eritt?inkin sotav?ke? kohtaan. Te olette esimerkiksi tanssiaisissa. Silloin tulee joku aliupseeri ja sanoo: 'Kirottu mies, min? tahdon tanssia teid?n daaminne kanssa!' No, eritt?in hauskaa tuo ei ole, mutta ei auta! Teid?n t?ytyy kumartaa ja sanoa: 'Palvelukseksenne, herra korpraali,