Kahden talonpojan ulkomaan-matka | Page 3

h?nell? oli hyv? ymm?rryksen lahja. Sen lis?ksi oli h?n nokkela neuloja; h?n oli aivan ?skett?in neulonut Swartin em?nn?lle uuden kapan. Mutta Fritsk? ottaisi h?net? Ei! Sill? Dorotea oli liian k?yh?. Vaikkapa k??nt?isiv?t h?net yl?salaisin, vakuutteli Swartin em?nt?, ei asiasta sittenk??n tulisi mit??n. Dorotea oli liiaksi paljasjalkainen, ja jos h?nen Fritsins? tahtoisi naida, saisi h?n kyll? aivan toisenlaisia tytt?j? kuin Dorotea. Olihan t?ss? tarjolla kauppias Hahnin tyt?r ja kestikievarin orpana, mutta lukkarin Dorotea oli liian k?yh?!
Frits astui iloisin kasvoin tupaan. H?n ja Dorotea olivat nyt tehneet sopimuksensa; h?n oli niin iloinen, niin onnellinen.
Kun Swartin em?nt? n?ki h?nen tulevan, sanoi h?n:
?Sin? hymyilet, poikaseni, vaikka sinun ennemmin pit?isi itke?. Kunpa vain tiet?isit mit? on tapahtunut.?
?Niin?, lis?si Wittin em?nt?, ?t?ss? on kysymyksess? kauheita asioita.?
Ja nyt rupesi ?iti kertomaan ja selitt?m??n h?nelle asiaa. Eukko oli luullut, ett? Frits rupeaisi itkem??n; mutta Frits kuunteli h?nen sanojaan vain puolella korvalla, h?nen ajatuksensa olivat vanhan seljapuun ja lukkarin Dorotean luona.
?Onkos kukaan mokomata ennen n?hnyt?? puhkesi Swartin em?nt? ihmettelem??n. ?Etk?s sin? tuhma poika istu tuossa irvistellen? Mink?t?hden sin? et itke? Luuletkos, ett? min? leikki? lasken? Ja mik? sinua muuten niin huvittaa? Sin? vain nauraa h?h?t?t, kun min? itken katkeria kyyneleit?!?
Ja taas nosti Swartin em?nt? esiliinan silmilleen.
Frits ajatteli vain vanhaa seljapuuta ja omaa Doroteaansa. Se pojan-nahjus ei lainkaan halunnut itke?. ?idin itku ja toruminen ei auttanut; Frits ei tahtonut itke?. Ja niin tuli ilta, ukko Swart tuli kotiin ja Wittin em?nt? sanoi hyv?stit. Ja tuokion kuluttua olivat kaikki s?ngyss?.
Kuu kumotti ikkunasta sis??n, ja sein?kello naksutti: tik tak, tik tak!
Swartin em?nt? n?ki kauheaa unta. Kolme isoa, valkoisiin raiteihin verhottua miest?, joilla oli kyyn?r?n pituiset parrat, hy?kk?si Fritsin kimppuun ja vei h?nen uuden takkinsa, ja seitsem?n sutta s?i h?net suuhunsa saappaineen p?ivineen, eik? se poika-nahjus sittenk??n tahtonut itke?. Ukko Swart taasen n?ki unta santarmeista, jotka taittuivat h?nt? niskasta maantiell? ja veiv?t putkaan--ja Frits, niin, h?n n?ki unta lukkarin Doroteasta.

II.
Seuraavana aamuna l?ksiv?t ukko Swart ja Frits sek? ukko Witt ja Kalle kaupunkiin hankkimaan kansliasta ?passia ulkomaille?. Se maksoi 16 groshenia, ja sen saatuaan kiirehtiv?t he kotia. Naapuri Swart nimitt?in oli sit? mielt?, ett? matkalle oli l?hdett?v? kiireimmiten. ?Sill? muuten eukko taas sekaantuu asiaan?, sanoi h?n.
Kotiin tultuaan ukko Swart otti passin esille ja sanoi eukollensa:
?T?ss? on nyt passi, ja min? seison siin? kokonaan.?
?Sep? mahtaa olla kaunis kuvaus.?
?Kuules Frits?, sanoi ukko Swart, ?tules t?nne ja lue passi meille. Alun saat j?tt?? lukematta. Ala ulkon??st?.?
Ja Frits luki.
?Pituus: viisi jalkaa ja yksi tuuma.?
?Se on oikein, se?, sanoi Swart tyytyv?isen?. ?Niin, eritt?in pitk? min? en olekaan.?
?Vartalo: sangen r-u-u, sanoo ruu, m-i-i, sanoo mii, k-a-s, sanoo kas, ruumiikas.?
??h, mit? sin? m?k?t?t! Ruumiikas, mit? se on? Olenko min? ruumiin n?k?inen, min?, joka olen lihava ja verev? mies! Sen pit?? tietysti kuulua: rumakas?... No, lue eteenp?in!?
?Silm?t: harmaat--tukka: punainen...?
?Se on my?skin oikein. Mutta oikein ketunpunainen ei minun tukkani sent??n ole, se vivahtaa hieman keltaseen.?
?Ah, is?, kyll? sen lapsikin voi n?hd?, ett? te olette aika ketunp??!?
?Mit? hittoja! Luulenpa melkein, ett? sin?... Katso sin? vain passiin, poika!?
?Suu: iso--nen?: pieni...?
?Sit? minun pit?? menn? ihan peilist? katsomaan. Min? olen aina luullut, ett? minulla olisi komea nen? ja ett? se olisi luontevan muotoinen.? Ukko tarkasteli nen??ns? peilist? kaikilta puolin. ?Mutta mit? pituudesta puuttuu, sen kyll? leveys korvaa.--Poika, ?l? naura, vaan lue eteenp?in!?
?Erityisi? tuntomerkkej?: h?nen kasvonsa ovat t?ynn? teerenpilkkuja ja rokonarpia ja n?ytt?v?t kokoonneulotuilta. Niiden v?ri vivahtaa v?h?n siniseen. H?nen molemmat silm?ns? ovat kierot.?
?Mit?! Mitenk? siin? seisoo? Anna t?nne passi!?
?T?ss? seisoo: h?n katsoo v?h?n kieroon!?
?Ett?k? minun kasvoni ovat siniset??
?Niin t?ss? seisoo, is?!?
?Ja n?ytt?v?t kokoonneulotuilta??
?Niin, t?ss? seisoo niin!?
?Mutta t?m?p? vasta on h?vyt?nt?! Reistraattori Schnabel on kirjoittanut minulle semmoisen passin! Min? olin muuten aikonut l?hett?? h?nelle juottovasikan. Kaikki se muu minun pituudestani, nen?st?ni ja suustani on kyll? oikein ja paikallaan, ja se ?ruumiikas? olisi my?skin saattanut k?yd? p?ins?, mutta siniset kasvot on toki liian hullua.?
?No enk? min? sit? sanonut!? tiuskasi Swartin em?nt?. ?Kuules Frits, istahda alas ja kirjoita kopio tuosta passista minulle. Min? panetan sen lasikehyksiin, ja kun is?si l?htee matkoille, on minulla siin? h?nen kuvansa!?
Mutta nyt ukko Swart vihastui. H?nen hiuksensa nousivat pystyyn ja h?n rupesi kiljumaan.
?Vai niin! Sin? tahdot tehd? pilaa minun ulkomuodostani? Mutta sen min? sanon sinulle, ett? varhain huomenaamulla min? ja Frits ja Witt ja Kalle istumme *minun* vankkureihini ja l?hdemme matkaamme. Mutta sin? saat istua k?k?tell? t??ll? yksin?si ja tappaa k?rp?si? huviksesi. Ja nyt sin? menet kauniisti panemaan kapineita kokoon,--v?h?n ev?st? me my?s tarvitsemme mukaamme.?
Ja niin sanottuaan Swart meni naapuritaloon.
Mutta heti oven avattuaan j?i h?n h?mm?styneen? seisomaan paikalleen ja puhkesi sanomaan:
?No, enp? ole ennen n?hnyt hullumpaa! Poika, mit? sin? oikeastaan teet??
Kalle Witt seisoi p?yd?ll? ja katseli peiliin. Milloin h?n oikoi koipiaan suoraan eteenp?in, milloin h?n v??nteli niit? sivulle p?in, ja h?n tarkasteli uusia keltaisia saappaitaan ja uusia keltaisia housujaan sek? edest? ett? takaa. Mutta siev?p? h?n olikin! H?n oli voidellut tukkansa talilla ja mustannut partansa saapasmusteella. H?nen k?tens? olivat lanteilla, ja ruusu oli h?nell? hampaiden v?liss?. Niin h?n seisoi siin? t?ydess? komeudessaan ja halusi n?hd?,