Joululahjat

닌
Joululahjat

The Project Gutenberg EBook of Joululahjat, by Theodolinda Hahnsson This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Joululahjat
Author: Theodolinda Hahnsson
Release Date: March 12, 2005 [EBook #15340]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK JOULULAHJAT ***

Produced by Matti J?rvinen and Tuija Lindholm.

Joululahjat
Kirjoittanut: Th. Hahnsson
Ensimm?isen kerran julkaissut G. W. Edlund 1891.

Porin kaupungin, viidenness? kaupungin-osassa oli pieni talo v?h?n Linnankadun varrella, jossa t?m?n talon omistaja, er?s porvarinleski, asui tytt?rens? kanssa. H?n kyll? oli talon omistaja, mutta kuitenkin h?nell? itsell??n oli vain kaksi pient? kammaria ja ky?kki asuttavana; kaikki muut huoneet h?n oli vuokrannut er??lle "tireht??rille". Sen, mit? leski huoneistaan vuokraa sai, t?ytyi riitt?? h?nelle ja h?nen lapsilleen vuoden elin-varaksi. Siihenp? se kyll? menikin niin tasan, ettei leski kunnolla jaksanut est?? taloansa rappeutumasta, sill? ainapa h?nen my?skin tuli auttaa poikaansa, joka oli ylioppilaana. Poika, joka luki ahkeraan ja eli s??st?v?isesti, koetti itsekkin ansaita tuloja, mutta kukapa ei tied?, joka vain p??kaupungissa on el?nyt, miten siell? rahat s??st?enkin liukuvat k?sist?. Kes?n h?n oli ollut koti-opettajana maalla er??ss? perheess?, mutta syyslukukauden h?n sitten taas Helsingiss? k?vi luennoilla. T?t? nuorta ylioppilasta ?iti ja sisar nyt odottivat kotia jouluksi. He koettivat saada nuot pienet huoneensa niin sieviksi kuin suinkin, jotta poika niiss? hyvin viihtyisi.
"?iti", sanoi tytt?, "nyt ovat uutimet valmiit, mutta kyll? olenkin saanut niit? ahkeraan ommella. Kukapa luulisi, ett? ne ovat vain kahvis?kkikankaasta. Kun n?m?t asettelen Erkin vuoteen eteen, niin t?m? etukammari n?ytt?? oikein siev?lt? ja Erkki saa oman pienen nurkkakammion. Mit? uutimen kannatin maksoi?"
"Kymmenen markkaa puusepp? siit? otti. Siin? oli sitten haat ja kaikki. M??lyt h?n pani sein??n my?skin samalla maksulla."
"Mutta mit?h?n Erkki sanoo, kun n?kee n?m? uutimet ja miten siev?n y?kammion ne h?nelle muodostavat?"
"Sanoo, ett? sin? olet hyv? lapsi, iloitset kaikesta pienimm?st?kin, mit? k?sill?si kokoon saat. Kyll?p? minua monta kertaa on surettanut, kun en ole sinulle saattanut sellaista sivistyst? hankkia, kuin muut nykyajan nuoret tyt?t saavat; mutta kun ei ollut varaa antaa molempien menn? kouluun, olen pit?nyt toki t?rke?mp?n?, ett? Erkki saa opintojansa jatkaa. H?n meit? kuitenkin kykenee sitten el?tt?m??n, jos maailmassa tarpeeseen tulemme."
"Olkaa huoleti, ?iti, min? olen aivan tyytyv?inen. En min? kaipaa mit??n. Erkki kotona ollessaan opettaa ja neuvoo minua sellaisissa asioissa, joita koulussa opitaan, vaikka h?n tietysti ei niin paljoa enn?t?. ?iti minua opettaa talouden toimiin, ja korut?it? opin, kun katselen, miten muut nuoret niit? tekev?t."
"Hyv?? p?iv??, Kerttu! Tuletko luistelemaan? Mandi tulee my?skin", kysyi nuori lukiolainen, joka nyt astui sis??n. H?nen vanhempansa asuivat lesken talossa ja poika oli ?skett?in palannut Turusta joululomaa viett?m??n.
"En nyt jouda. Erkki tulee kohta kotiin ja siksi meill? t?ytyy olla joulu valmis."
"Erkki, aina vain Erkki. Ik??n kuin ei muita ihmisi? olisi maailmassakaan! Eilen sin? et tullut sen vuoksi, ettei Erkki ollut kotona, jotta olisit h?nen saanut suojeliaksesi muka. Nyt on Mandi sisareni mukana, mutta taas on Erkki est?m?ss?."
"Mene vain, Kerttu, v?h?ksi aikaa; hyv??h?n se ulko-ilma sinullekkin tekee. Tuollaisen pienen virkistyksen sin? kyll? tarvitset".
"Menenk? siis, ?iti?"
"Menet sin?". Lukiolaisen puoleen k??ntyen jatkoi ?iti: "Kauvan ei Kerttu toki saa viipy?, sill? parin tunnin kuluttua min? h?nt? tarvitsen joululeivoksiamme leipomaan."
"Kyll? siksi tulen varmaan", vastasi Kerttu ja puki pikaisesti yllens?, otti luistimet k?sivarrelleen ja l?ksi sitten niin iloisena, kuin kuusitoistavuotinen tytt? saattaa olla, kun h?n ahkerasti ty?t? tehty?ns? p??see hyvien toverien parissa raitista virkistyst? nauttimaan.
Ulkona seisoi Mandi odottamassa ja nyt mentiin rantaan p?in.
"Anna minulle, Kerttu, luistimesi kannettaviksi", pyysi lukiolainen.
"Kiitos vain, kyll? min? jaksan ne itsekkin kantaa."
"No, etk? ymm?rr?, ett? Elias tahtoo olla kohtelias", sanoi Mandi.
"Miksi en sit? ymm?rt?isi, enh?n muuten olisi h?nt? kiitt?nytk??n."
"Sin?, Kerttu, olet niin omituinen, et sin? ole sellainen kuin muut tyt?t", sanoi Elias.
"Hm -- Siit? kai se tulee, ett'en ole samoin kasvatettu kuin muut tyt?t. En osaa niin hienosti k?ytt?yty? kuin he."
"Etk? ole pahoillasi, kun et ole kouluun p??ssyt?" kysyi Mandi.
"En. Koska ?idill?ni ei ole ollut varaa antaa minun menn? kouluun, niin tied?n, ett? Jumala on sen niin sallinut ja parhaaksi n?hnyt, enk? min? mit??n kaipaa. Olen ihan onnellinen. Ty?t? on minulla my?skin tarpeeksi."
"Niin, ja olet terveempi ja onnellisempi kuin moni, joka lukee itsens? kalpeaksi ja pilaa terveytens?", sanoi Elias.
"Mutta jos lukee kohtuullisesti", tokasi Mandi. "Tarvitseehan ihminen sivistyst?."
"Eik? taida mit??n, kuten sin? ja lukukumppanisi. Ensin tarvitsee suuria muutoksia tulla teid?n kouluihinne, ennenkuin niist? s??llist? hy?ty? on."
"?l? suotta sisartasi loukkaa, Elias. Noin ei Erkki koskaan sanoisi."
"Niin, mutta kun Mandi on aina ylpe?. Kyll? kai Erkkikin sinua moittii, jos sinussa moittimista on. Min? oikein kohta vihaan Erkki?, sill? h?n on silmiss?si niin t?ydellinen, ettei en??n muut ihmiset ole mit??n."
"Niin, min? pid?n sangen paljon h?nest?. Oikein kovin hauskalta tuntuu, kun tied?n, ett? h?n jo t?n? iltana on kotona."
"Kev??ll? min? tulen ylioppilaaksi, iloitsetko sitten, kun min? valkolakki p??ss? tulen kotia?"
"Katsokaatte, miten kaunis joki on! Ihan kuin kuvastin, ja luistelioita noin paljon! Rient?k??mme nyt."
"Taaskin j?it vastauksesta velkaan"