Iloisia juttuja IV

Iloisia juttuja IV, by Kaapro J??skel?inen

The Project Gutenberg EBook of Iloisia juttuja IV, by Kaapro J??skel?inen This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Iloisia juttuja IV
Author: Kaapro J??skel?inen
Release Date: July 9, 2007 [EBook #22027]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK ILOISIA JUTTUJA IV ***

Produced by Tapio Riikonen

ILOISIA JUTTUJA IV
Kirj.
Kaapro J??skel?inen
Vihtori Kosonen, Helsinki, 1908.

SIS?LLYS:
Amerikan matkalta Avioliitto ja ij?n pituus H?n oli herrasmies Kouluajan ylistys Kuinka jouduin naimisiin "Nuoren Suomen" ty?p?iv? Miten mustalaiskysymys on ratkaistava Huoneita vuokraamassa Ty?v?en sivistyskantaa kohotettava Omatunto Kissan p?iv?t Tonkivan veljemme puolesta Is?nmaata etsim?ss? Vastarannan kiiski Kun punnitaan kukkaro taskussa Mit? saa sy?d? Jonas paratiisissa

AMERIKAN MATKALTA.
Maailman paras laivayhti?.
Se on tietysti Suomessa, nimelt??n "Suomen H?yrylaiva-Osakeyhti?". Omistaa paljon suuria aluksia, nauttii suurenmoista valtioapua, ehdotonta luottamusta sek? koti- ett? ulkomailla j.n.e. Sellaisen mahtavan ja kuuluisan yhti?n p??konttoriin Helsingiss? menin kuulustelemaan matkasuuntia, piletinhintoja y.m. asiaan kuuluvia seikkoja. Paljo siell? oli tiet?v?n n?k?isi? turpeita ukkoja ja n?pp?ri? nuoria miehi?, mutta kun aloin kysymyksi?ni esitt??, ei niihin tiedetty vastata mit??n. "Ne herrat ovat aamiaisella nyt", sanottiin -- ja olivatkin sill? tiell? ensim?isen viikon ajan, kun konttorissa k?vin. En osannut koskaan tulla muuna aikana kuin juuri sen heid?n "aamiaisensa", tulinpa sinne sitte ennen tai j?lkeen puolisen.
Viimein kuitenkin osuin paikalle sellaisella ajalla, jolloin varsinainen asiantuntija piti "aamiaisen" v?li?. Oli pitk?, synke?silm?inen nuori mies ja k?rsiv?llisesti kuunteli kyselyj?ni. Paha vaan, ettei h?n katsonut tarpeelliseksi niihin vastata. Kys?sih?n vihdoin:
"Mill? linjalla Te tahdotte matkustaa?"
"Linjallako!" tokasin min?. "Eik?s t?st? menn? laivalla?"
Mies rupesi nauramaan. Selitti tarkoittaneensa, ett? mink? linjan laivalla. Silloin v?l?hti mieleeni, ett? olin jossakin vanhoissa sotahistorioissa lukenut "ruotsalaisista linjalaivoista", mutta kun en muistanut n?hneeni niist? mit??n tietoja parin viimeisen vuosisadan kuluessa, ajattelin niit? liian vanhoiksi viem??n Atlannin yli niinkin kallisarvoista tavaraa kuin minun ja Lienani persoonia. Sent?hden tavottelin jotakin uudenaikaisempaa ja luotettavampaa.
"Eik?s t?t? v?li? kulje englantilaiset tai amerikkalaiset laivat?"
"Kyll? kulkee." Ja sitte h?n valmiiksi painetusta kirjasta ilmoitteli joitakuita hintam??ri?, tekem?tt? kuitenkaan mit??n selkoa siit?, mist? syyst? toinen tie oli halvempi kuin toinen.
"Onko laivoilla eroa?" kysyin.
"Luonnollisesti", sanoi mies, ja naurahti taas, mutta piti omana salaisuutenaan, mik? ero niill? oli.
Sek? hinnan ett? matkan puolesta n?ytti minusta edullisimmalta ostaa piletti Bostoniin ja sitte Kanadan Pacific radan kautta Nanaimoon. Parin p?iv?n per?st? k?skettiin tulla piletti? hakemaan. Meni siihen sent??n useampiakin p?ivi?, ennenkuin osuin kiert?m??n nuo aamiaisajat. Lippu oli tahtoni mukainen, Bostoniin ja sielt? rautatielle. "Anchor" (Ankkuri) linjalle se oli.
"Paljoko saa ottaa tavaraa mukaan ilman eri maksua?" kysyin viel?.
"Niin paljo kuin tarvitsee", vastasi nuori mies.
Kaduin jo, ett? olin myynyt huonekalujanikaan, koska niit? olisi saanut noin vaan summakaupalla vied?. Paitsi pienempi? k?siss? kannettavia tavaroita otin mukaani ainoastaan yhden matka-arkun, josta er?it? lautoja tuli perille asti ja hiukan sis?llyst?kin, mutta vaikka k?ytett?v?n?ni oli kaksi piletti?, sain viel? loppumatkalla niist?kin r??ppeist? maksaa "ylipainoa." Sen verran piti paikkaansa se "niin paljo kuin tarvitsee." Ei my?sk??n annettu pienint?k??n neuvoa tai valaistusta matkan ja matkatavarain suhteen. Nyt vasta n?hdess?ni arkkuni s?p?lein? tied?n, ettei mik??n muu kest? t?t? v?li? kuin rautakirstu. Niin s??lim?tt? heitell??n tavaroita joka k??nteess?, eik? v?h??k??n huolita, vaikka kuinka kalliit muistot sill? tavoin tippuisivat pitkin tiet?. P?invastoin tekev?t laivojen ja rautateitten miehist?t kaiken voitavansa saadakseen matka-arkut rikki ja siten lastin kevyemm?ksi. Ne ovat sent?hden varustettavat samaan tapaan kuin kassakaapit rosvojen s?rkemisyrityksi? vastaan.
Yht? v?h?n piti piletin matkasuunnitelma paikkaansa. Bostonia en ole viel? t?t? kirjottaissani n?hnyt enk? Kanadan Pacific rataa, sill? meid?t tuotiin New Yorkiin ja sielt? Yhdysvaltain rautateit? Seattleen, niin ett? vasta Victoriassa tulin Kanadan alueelle. "Anchor" linja ei kuulu ollenkaan kuljettavankaan matkustajia sit? kautta kuin min? olin aikonut. Mutta sit? ei Suomen H?yrylaiva-Osakeyhti? tiennyt -- tuo maankuulu suurliike, maan kuulu, veen valio -- ja viel? v?hemm?n tiesin sit? min?. "Anchor" linjan laivaan tultuani n?in, ett? sinne oli eksynyt vain aniharvoja suomalaisia, kaikki semmoisia, jotka eiv?t heid?n linjoistaan mit??n tienneet. Ne uhrattiin t?lle linjalle, kaiketikin yhti?itten liikev?lien yll?pit?miseksi.
Suomesta kuljettaa H?yrylaiva-Osakeyhti? siirtolaiset Hulliin "Arcturus" ja "Polaris" laivoilla. Olin kuullut n?itten laivojen surkeudesta niin paljon valituksia, ett? p??tin menn? sen matkan toisessa luokassa. Siell? oli kyll? v?lj?? ja mukavaa, hyv? ruoka ja kohtelu, niin ett? omasta kohdastani minulla ei ole mit??n vihan kaunaa yhti?t? vastaan.
Mutta kaiken tuon mukavuuden me saimme siirtolaisten kustannuksella. Heill? oli ahdasta, likaista, huono ruoka ja viel? huonompi kohtelu. Luulisi tosiaan yhti?n, joka verrattomasti suurimmat matkustajatulonsa saapi siirtolaisista, pit?v?n heist? edes jonkunlaista huolta. Mutta noita satoja henki? varten on varattu ainoastaan pieni osasto laivan kokassa, samalla kuin kolme nelj?sosaa laivan alasta on annettu muutaman kymmenkunnan luokkamatkustajan herrastelusaleiksi. Siirtolaiset saavat olla sikin sokin, miehet ja naiset kuin sillit tynnyriss?, lapset jaloissa. Vuoteina ilett?v?n likaiset polstarit ja tyynyt, jotka Hulliin tullessa heitettiin mereen, luultavasti jonkun tarkastuksen pelossa. Ainoastaan muutamilla vuoteilla oli peiteriekaleita -- niin t?ynn? sy?p?l?isi?, ett? melkein itsest??n liikkuivat. Ruoka valmistettiin kehnoista aineista, sopat, puurot ja kuorimattomat perunat,